Re: seksiteollisuus ja biologia


Subject: Re: seksiteollisuus ja biologia
From: Markku Jantunen (markku_jantunen@yahoo.com)
Date: Fri 29 Aug 2003 - 16:20:09 EEST


--- Timo Honkasalo <timo.honkasalo@helsinki.fi> wrote:
> > Miksi naisia ei haukuta "runkkareiksi" tai muutoin
> > pilkata masturboinnin johdosta?
>
> Siksi, ett� naisten ei edes oleteta masturboivan,
> muuten kuin pornossa, miesten mieliksi.

Tuohon min� en usko hetke�k��n. Viimeiset 20-30
vuotta naistenlehdiss� ja l��k�ripalstoilla ja
kaikkialla muualla on puhuttu naisen orgasmista
tms. ja kehotettu tytt�j� masturboimaan, jotta
he oppisivat "tuntemaan kehonsa" ja "nautinnon
aakkoset" tjsp.

Tuo juttu kuulostaa vanhalta kiinnijuuttuneelta
levylt�, jota yhdenlainen sukupuolij�rjestelm�n
kritiikki suoltaa automaatin tavoin.

> Ei itsetyydytys sin�ns� ole mieskulttuurissa
> mitenk��n kategorisesti paheksuttu asia,
> vaihtavathan miehet innokkaasti runkkausfantasioi-
> taan ja kokoontuvat toisinaan yhdess�kin pornon
> ��relle runkkaamaan.

Mahtaakohan kukaan t�t� listaa lukeva mies olla
edes teini-ik�isen� osallistunut tuollaiseen runkkaus-
rinkiin tai edes tunteeko ket��n, joka olisi sanonut
osallistuneensa? Min� en ole, enk� ole koskaan kenen-
k��n sadoista el�ess�ni tuntemistani pojista tai
miehist� kuullut kertovan osallistuneensa sellaiseen.
Poikien runkkuringit vaikuttavat l�hinn� urbaanilegen-
dalta, joka esiintyy tietynlaisissa diskursseissa.

En muista yl�asteaikoinani kenenk��n selostaneen
runkkaamisiaan. Toisten runkkaamisiin viitattiin
l�hinn� pilkallisessa s�vyss�.

> Toisaata kyll� 'huora', 'lutka' ja niiden muut
> variantit toimivat viel� urbaanissa ja
> vapautuneissakin piireiss� tehokkaina haukkuma-
> sanoina.

N�in on, mutta nykyp�iv�n kaupunkiymp�rist�ss�
sallitaan naisillekin satunnaiset yhden illan
suhteet ilman, ett� maine saa siit� mit��n pysy-
vi� kolhuja. Sen sijaan parisuhdekumppanin pett�-
misest� saa kyll� huorahtavaa mainetta, mutta toi-
saalta siit� tuomitaan mieskin.

> > Mainitse yksi kulttuuri ihmiskunnan kirjoitetun
> > historian ajalta, jossa yli 50-vuotiaita naisia
> > olisi pidetty yleisesti seksikk��mpin� kuin 20-30
> > -vuotiaita?
>
> Mutta eih�n ik� ole geneettinen ominaisuus???

Preferenssi tietynik�isiin kumppaneihin voi olla
ja eritt�in todenn�k�isesti onkin.

> Tarkoitatko, ett� kun miehet suosivat 20-30
> vuotiaita naisia, niin silloin naiset synnytt�v�t
> yh� useammin 20-30 -vuotiaita lapsia?

Yrit�tk� tahallasi haaskata kaistaa kyselem�ll� tuol-
laista?
 
> > Mainitse yksi kulttuuri ihmiskunnan kirjoitetun
> > historian ajalta, jossa alistuvat miehet olisivat
> > olleet seksikk��mpi� kuin hallitsevat?
>
> Mutta alistaminen ja hallitseminenhan ovat
> kulttuurisia k�sitteit�.

Ymp�ripy�re�� sanahelin��. Kaikissa kulttuureissa
tunnetaan alistamisen ja hallitsemisen k�sitteet.
Ilmi�in� ne ovat olemassa my�s el�inkunnassa.

Osaatko nimet� yht�k��n kulttuuria ihmiskunnan
kirjoitetun historian ajalta, jossa miehen sosiaalinen
status olisi ollut edes irrelevantti miehen
seksikkyyden kannalta?
 
> > Mainitse yksi kulttuuri ihmiskunnan kirjoitetun
> > historian ajalta, jossa keskim��r�ist� miest�
> > lihaksikkaammat ja rotevammat naiset ovat olleet
> > valtavirran seksi-idoleita?
>
> Kaikissa esiteollisissa maatalouskulttuureissa,
> joissa ty�t on tehty k�sin, ovat vahvat naiset
> taatusti olleet mieluisimpia em�nt�ehdokkaita.

Siis _keskim��r�ist� miest�_ rotevammat. Naisilla
on keskim��rin per�ti 40 % v�hemm�n lihasvoimaa
yl�ruumiissa kuin miehill� - ja t�m� p�tee nyky-
maailmassa, jossa harvat miehetk��n joutuvat k�yt-
t�m��n yl�vartalon lihaksia mihink��n raskaaseen
ponnisteluun. Hahmotatko, kuinka rotevan naisen
pit�isi olla ollakseen keskim��r�ist� miest� rote-
vampia (roteva = leve�harteinen ja lihaksikas)?

Toinen seikka on, ett� avioliitto on taloudellinen
j�rjestely, jolloin avioitumisp��t�kseen vaikuttavat
seksikkyyden lis�ksi my�s muut tekij�t.

> Siroa ja avutonta naisihannetta on vaalittu vain
> yl�luokkien keskuudessa

Onko nykyaikainen kurvikas mutta hoikka ja sporttinen
naisihanne muka avuttomuuteen viittaava?

> (jotka ovat my�s laatineet suurimman osan
> historiankirjoituksesta ja taiteesta).

Kuten Rubens vai?

> > Mainitse yksi kulttuuri ihmiskunnan kirjoitetun
> > historian ajalta, jossa nainen, jolla on karvainen
> > rintakeh�, on ollut muuta kuin inhonsekaisen
> > kummastuksen aihe?
>
> Miss� kulttuurissa on karvarintaisia naisia ollut
> niin paljon, ett� kenenk��n mieleen olisi tullut
> nostaa heit� seksi-idoleiksi?

Mist�h�n mahtaa tulla ihmisen seksuaalinen dimorfismi
karvaisuuden suhteen? Olisikohan seksuaalivalinnalla
viimeisen puolen miljoonan vuoden aikana jotain
tekemist� asian kanssa?

> Suvullinen lis��ntyminen on tietenkin
> seksuaalivalinnan ehto, mutta ei se sellaisenaan
> takaa, ett� seksuaalivalinnasta tulisi mill��n
> tavalla merkitt�v��, sen m��r��v�t monet muut
> ekologiset seikat.

On varmaa, ett� suvullisesti lis��ntyvien eli�iden
joukossa seksuaalivalinta on keskim��rin merkitt�v�m-
pi kuin suvuttomasti lis��ntyvien eli�iden joukossa.

- mj

__________________________________
Do you Yahoo!?
Yahoo! SiteBuilder - Free, easy-to-use web site design software
http://sitebuilder.yahoo.com



This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:01 EEST