Subject: Re: seksiteollisuus ja biologia
From: Timo Honkasalo (timo.honkasalo@helsinki.fi)
Date: Mon 01 Sep 2003 - 00:30:19 EEST
Markku Jantunen wrote:
>
>
> Vaikka olisikin, seksist� koituu my�s haittoja.
> T�rkeimpi� haittoja ovat tautiriskit ja ei-toivotun
> raskauden mahdollisuus.
No, bonobot kyll� p�rj��v�t n�idenkin riskien kanssa, joten miksei
ihminenkin p�rj�isi?
> Vaikka miehille kelpaakin
> kyll� seksi aika paljon optimaalista v�hemm�nkin
> puoleensavet�v�n naisen kanssa, miehet valikoivat
> pariutumiskumppaninsa varsin tarkasti, jos vaan
> p��sev�t valikoimaan. Preferenssi postmenopausaali-
> siin naisiin heikent�� siten kelpoisuutta.
>
Ensinn�k��n postmenopausaalisia naisia on ollut aiemmin varsin harvassa,
joten ilman mit��n preferenssi�k��n niit� sattuisi kohdalle varsin
harvakseltaan. Toisaalta, postmenopausaaliset naiset ovat hyvinkin
voineet olla yhteis�n arvostettuja matriarkkoja, joten seksuaalisilla
palveluilla heilt� olisi voinut hankkia sosiaalisia etuja, joten ei
heit� hylki�k��n kannata.
Muutenkaan miehill� v�ltt�m�tt� *ei* ole ollut paljonkaan valinnanvaraa,
koska ihmiset ovat el�neet melko pieniss� yhteis�iss�, joten ik��n
liittyv�n preferenssin k�yt�nn�n hy�ty on kyseenalainen.
>
>
>
> Ihmiset eiv�t sent��n ole mit��n k��pi�simpansseja.
>
> (Onko ihmislajin poliittisuus muuten geneettisesti
> periytyv� ominaisuus?)
>
Se on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus, samalla tavalla kuin
puhekyky. Itse kyky on geneettinen, mutta politiikan sis�lt� riippuu
kulttuurista.
>
>>(odotan muuten edelleen sosiobiologista selityst�
>>heteroseksuaaliselle sukupuolinormistolle).
>
>
> Mit� tarkoittaa heteroseksuaalinen sukupuolinormisto?
>
Sit�, ett� heteroseksuaalisuus on normi, ja muita seksuaalisuuden
muotoja kohtaan on sanktioita. Mit� hy�ty� heteroille on pakottaa
muutkin heteroiksi?
>
>
>
> Miehet himoitsevat eniten nuoria naisia, jotka ovat
> maksimaalisen fertiiliss� i�ss�. Tuo preferenssi
> ei juurikaan muutu miehen ik��ntyess�, vaikkakin
> miehet oppivat v�hitellen tyytym��n vanhempiin nai-
> siin itse ik��ntyess��n.
>
Toisaalta vanhemmilla naisilla on enemm�n el�m�nkokemusta, etenkin
lasten hoidosta, joka kompensoi nuorempien naisten korkeampaa
hedelm�llisyytt�. Ts. ik�, jossa naisella on suurin todenn�k�isyys
synnytt�� *ja* pit�� lapsi elossa on todenn�k�isesti jossain hieman
maksimaalisen hedelm�llisyysi�n j�lkeen. Vanhemmat naiset ovat my�s
ehtineet solmia enemm�n sosiaalisia suhteita, joista my�s on etua lapsen
selvi�miselle. Ei siis ole ollenkaan selv��, ett� nuorimmat fertiilit
naiset ovat optimaalisimpia pariutumiskumppaneita. Juuri seksististen
lasien l�pi on helppo olla n�kem�tt� naisissa muita arvoja kuin
hedelm�llisyyden.
>
> Korkeassa asemassa olemisen seksikkyys perustuu itse
> asiassa muutoksiin, jotka hallitsevassa asemassa ole-
> minen aiheuttaa miehen k�ytt�ytymisess� ja persoonal-
> lisuudessa. N�iden piirteiden ilmenemiseen vaikutta-
> nee my�s miehen peritty temperamentti. Historiassa
> on lukuisia esimerkkej� heikoista hallitsijoista,
> jotka ovat joutuneet aisankannattajiksi.
>
Ja sitten on vahvoja hallitsijoita, jotka ovat olleet steriilej� tai
homoja. Anekdootteja l�ytyy mink� tahansa teorian tueksi, kun
riitt�v�sti kaivellaan.
> Itse asiassa naiset pit�v�t miehiss� usein seksikk��-
> n� my�s potentiaalia nousta korkeaan asemaan, joka
> ilmenee miehen persoonallisuudessa ja lahjakkuudessa.
> Naiset pit�v�t tyypillisesti itsevarmuutta, m��r�tie-
> toisuutta, paineensietokyky�, kunnianhimoa sek� kyky�
> ja halua taistella niukoista resursseista miehess�
> seksikk��n�. Maksimaalisen suosittu mies on nuorehko,
> fyysisesti t�ydellinen huippulahjakas johtajapersoona.
>
> Evolutiivinen hy�ty tuollaisen miehen monopolisoi-
> misesta on aivan ilmeinen. Sen sijaan naisessa nuo
> ominaisuudet sekund��risi�, koska fertiliteetti on
> niin ratkaisevan t�rke�.
>
'Monopolisoiminen' on kummallinen k�site, koska ydinperhe on verrattain
moderni keksint�. Emme kovinkaan tarkkaan tied�, millaiset perhesuhteet
ovat vallinneet ihmisen evoluution kuluessa, mutta todenn�k�isesti
ihmiset ovat el�neet suurperheiden muodostamissa yhteis�iss�, joissa
kukaan ei ollut sosiaalisten resurssien suhteen riippuvainen pelk�st��n
seksikumppanistaan. Siksi pid�n omituisena, ett� naisten p��asiallisena
selviytymiskeinona olisi ollut 'monopolisoida' itselleen mahdollisimman
korkea-arvoinen mies, koska t�ll�in my�s nainen olisi 'monopolisoitunut'
miehelle, ja koska mies olisi ollut naista korkea-arvoisempi, olisi
naisen 'monopolisoituminen' olisi ollut tehokkaampaa kuin miehen. Ts.
miehen kautta saatavien sosiaalisten etujen hintana on ollut joutuminen
alisteiseen asemaan suhteessa mieheen, eik� nettosuhde t�ss� kaupassa
ole voinut kategorisesti olle naiselle edullinen. Vaihtoehtoinen, ja
parempi strategia, on solmia tasa-arvoisia vastavuoroisia suhteita
monien muiden yhteis�n j�senten kanssa, my�s muiden naisten, joiden
kautta saa sosiaalisia etuja tarvitsematta alistaa itse��n kenenk��n
valtaan. T�llaista strategiaa noudattavista naisista arvokkaimpia
lis��ntymiskumppaneita olisivat olleet sellaiset, jotka ovat viel�
riitt�v�n nuoria ollakseen hedelm�llisi�, mutta sen verran varttuneita,
ett� heill� on jo runsas sosiaalinen turvaverkko lastensa hy�dyksi.
*Naisen* sosiaalisella statuksella on voinut olla hyvinkin paljon
merkityst� sill�, miten lapset ovat p�rj�nneet, joten sen ei voi olettaa
olevan miehen kannalta merkitykset�n valintatekij�. Se mik� minulla
t�kkii sosiobiologisissa teorioissa on juuri se miten naisen toimijuutta
v�h�tell��n: nainen vain valitsee kelpo miehen ja alkaa tahkota lapsia.
Kyll� naisen sosiaalisella toimijuudella on hyvinkin paljon merkityst�
h�nen lis��ntymismenestyksens� kannalta, ja naiset ovat aina el�neet
sosiaalisesti muutenkin kuin vain miehens� kautta.
Ongelmana sosiobiologisissa teorioissa on my�s se, ett� emme tied�
varhaisten yhteis�jen sosiaalisista rakenteista paljoakaan (ja niiss�kin
on varmasti ollut runsaasti vaihtelua), mutta useimmat teoriat
olettavat, ett� samalla tavalla hierarkisesti rakentuneita kuin
nykyiset. Kuitenkin maanviljelys muutti ihmisyhteis�jen rakennetta
perustavanlaatuisesti, joten t�llaiset olettamukset ovat aika
perusteettomia. Edes nykyiset mets�st�j�-ker�ilij� yhteis�t eiv�t
v�ltt�m�tt� anna ollenkaan kattavaa kuvaa, koska ne edustavat kaikki
evoluution viimeisint� vaihetta.
>
>
> En ole ikin� kuullut sellaisesta kulttuurista.
> Minusta n�ytt�� siksi silt�, ett�
> johtajanominaisuuksien seksikkyys miehess� naisen
> n�k�kulmasta voisi olla ominaisuus, jolla on vahva
> geneettinen pohja.
>
Ei v�ltt�m�tt�, koska miehet ovat luoneet alakulttuureita, joissa
miesihanteet (eli se mist� miehen status riippuu) vaihtelevat (vertaa
vaikkapa moottoripy�r�jengej� ja goottikulttuuria), joten hyvinkin
erilaisen genomin omaava mies voi hankkiutua 'seksikk��seen' asemaan,
kun vain valitsee sellaisen alakulttuurin, jossa juuri h�nen
ominaisuuksillaan on kysynt��. Koska n�iss� alakulttuureissa ei
v�ltt�m�tt� status liity sellaisiin resursseihin, joista olisi hy�ty�
naisen lis��ntymisen kannalta, ei miehen status siis luotettavasti
indikoi sen paremmin miehen 'geneettist� laatua' kuin miehen kautta
saatavia resurssejakaan. Jos siis statuksella ei ole arvoa muuta kuin
statuksen kannalta, niin sen suosimisesta saatava evolutiivinen hy�ty on
hyvinkin kyseenalaista. Kyse saattaa siis hyvinkin olla parasiittisesta
meemist�.
>
>
> Mutta naisissa ja miehiss� on noissa piirteiss�
> paljon variaatioita. Seksuaalivalinta voisi muuttaa
> asetelman hyvin nopeasti, jos kerran seksikkyysihan-
> teet ovat mielivaltaisia ja kulttuurisidonnaisia.
>
Ei voisi, koska elinkaaristrategiat ja ekologiset olosuhteet asettavat
selv�t rajat sille, miten pitk�lle seksuaalivalinta voi ominaisuutta
muuttaa. En muutenkaan ole miss��n vaiheessa sanonut
kulttuurisidonnaisten ihanteiden olevan 'mielivaltaisia'. Nimenomaan
olen viitannut siihen, miten niiden kehittymist� muokkaavat erilaiset
lainalaisuudet kuin geneettisten.
>
> Tosin nykyfiktiossa vahvat toiminta-
> sankarittaret ovat yleistyneet voimakkaasti. Tosin
> en ole viel� n�hnyt yht�k��n sellaista sankaritarta,
> joka himoitsisi heikkoa ja passiivista miest� seksuaa-
> lisesti.
>
Ja sankarit ovat j�rjest��n nuoria, hoikkia ja esitetty paljastavissa
asuissa (ja videopeleiss� heilt� saa vaatteet kokonaan pois erityisill�
lis�tiedostoilla). Sen sijaan Sean Connery ja Anthony Hopkins voivat
heilua viel� vanhoilla p�ivill��n, ja t�ysiss� pukeissa. Samoin
naispuolisten toimintasankarien yleistymisen ohessa miespuoliset
toimintasankarit ovat muuttuneet koko ajan fyysisemmiksi. Miessankarit
sukupolven takaa ovat suorastaan ruippanoita nykyisiin lihakaappeihin
verrattuina.
>
> Porno on paljon parempi indikaattori seksuaalimiel-
> tymyksist�. Mutta en oikein usko v�itett�, ett� valta-
> virtapornossa varhaisteinit tai sit� nuoremmat
> lapset olisivat kaikkein suosituimpia tai l�hell�-
> k��n sit�. Ainakin Suomessa tarjolla oleva porno-
> lehdist� esittelee ylivoimaisesti eniten noin
> kaksikymment�vuotiaan n�k�isi� tytt�j�. He eiv�t
> ulkon��llisesti juurikaan poikkea esimerkiksi valta-
> virran naispuolisista elokuvat�hdist�. Pornon tarjonta
> on kyll�kin ymm�rt��kseni viime aikoina monipuolistu-
> nut.
>
En sanonutkaa *suurin* vaan *suuri* osa, etenkin internetin kautta
levi�v�st�, ainakin jos pornosp�mmist� voi mit��n p��tell�. Sit�paitsi
vaikka n�yttelij�t n�ytt�isiv�t parikymppisilt�, on 'teen' yksi useimmin
esiintyvist� sanoista pornoleffojen nimiss�. Toinen saman trendin
mukainen ilmi� on se, ett� tyt�ille markkinoitu vaateus on muuttunut
muistuttamaan sellaista, jota aikuiset naiset k�ytt�v�t halutessaan
her�tt�� miesten huomiota. Samoin esim. USA:ssa ovat yleistyneet
tytt�jen kauneuskilpailut (4v. alkaen), joissa n�m� puetaan aikuisten
naisten tyyliin, usein hyvin seksualisoidulla tavalla.
>
> Itse�ni ei kummastuta se, ett� miehet suhtautuvat
> ulkon�k�ihanteista poikkeaviin naisiin negatiivisesti,
> koska ihanteen mukaisten naisten suurempi tarjonta
> merkitsisi miesten seksiel�m�n paranemista.
>
Mutta se juuri lis�� samalla huiputtamisesta saatavia sosiaalisia
palkintoja. Koska ihanteellisen ja ep�ihanteellisen saaman kohtelun
v�lill� on suuri ero, kannustaa se voimakkaasti huiputtamaan.
>
>>> T�ten kulttuurista on tullut geeneille painolasti
>>> koska se tarjoaa ihmisille mahdollisuuden
>>> tehokkaammin huiputtaa toisiaan. Yksil�iden ei
>>> ole mitenk��n edullista mainostaa omia geneettisi�
>>> preferenssej��n, koska se juuri tekee huijaamisen
>>> mahdolliseksi.
>
>
> Mit� tarkoitat?
>
Sit�, ett� jos miehet mainostavat naisille haluavansa nuoria ja
fertiilej� naisia, voivat n�m� tekeyty� sellaisiksi meikkaamalla ja
plastiikkakirurgialla. Jos naiset mainostavat haluavansa isoja ja
lihaksikkaita miehi�, miehet voivat tekeyty� sellaiksi k�ytt�m�ll�
piilokorkoja ja popsimalla steroideja. Jos kukaan ei mainostaisi, ei
kukaan tiet�isi miten pit�� teeskennell�k��n. Kulttuuri siis tarjoaa
ihmisille runsaasti mahdollisuuksia tehd� itsens� geneettisesti
laadukkaamman n�k�iseksi.
>
>>> Homofobia on my�s er�s sosiobiologian kannalta outo
>>> ilmi�. Homofobista v�kivaltaa harjoittavat eniten
>>> nuoret heteromiehet, vaikka on t�ysin
>>> heid�n oman etunsa mukaista, ett� osa miehist�
>>> pit�� itsens� ulkona pariutumiskilpailuista,
>>> miesten voisi siis pikemminkin olettaa
>>> *suosivan* toisten miesten homoseksuaalista
>>> k�ytt�ytymist�. Ylip��t��n miehet ovat yleens�
>>> suhtautuneet vihamielisemmin homoihin kuin
>>> lesboihin, vaikka miesten kanssa seksisuhteista
>>> kielt�ytyv�t naiset ovat heille pahempi uhka
>>> lis��ntymisintressien kannalta.
>
>
> Tuo on totta. En uskokaan, ett� homofobian taustalla
> on mit��n biologista.
>
>
Tunnustat siis itsekin ett� kaikki ihmisen k�ytt�ytymisess� ei ole
selitett�viss� biologisesti? Mist� sitten erotetaan ne
k�ytt�ytymispiirteet, jotka ovat geneettisi� niist�, jotka eiv�t ole?
Pelk�st��n k�ytt�ytymisest� saatava biologinen hy�ty ei ole sin�ll��n
todiste, koska ihmiset pystyv�t keksim��n itselleen hy�dyllisi�
k�ytt�ytymismalleja, ja osaavat my�s kopioida niit� muilta oppimalla, ja
lapset oppivat ne aikuisilta. Juuri t�h�n meemiteoria perustuu.
Tietenk��n se, mik� tuntuu hy�dylliselt�, ei aina ole sit� biologisesti
(kuten tupakointi), ja t�ten syntyv�t juuri parasiittiset meemit, mutta
monissa tapauksissa n�enn�isesti hy�dyllinen on my�s biologisesti
hy�dyllist�.
Itse pid�n todenn�k�isen�, ett� suurin osa ihmisen adaptiivisista
k�ytt�ytymismalleista periytyy nimenomaan genomin ulkopuolella,
meemein�. Memeettisell� periytymisell� on monia etuja geneettiseen
verrattuna: adaptiivisia meemej� voidaan omaksua my�s lateraalisesti eli
oppimalla muilta. T�ten hy�dyllisen meemin voi saada itselleen ja
j�lkel�isilleen muilta yksil�ilt� tarvitsematta paritella heid�n
kanssaan. Meemit my�s replikoituvat genomia nopeammin, joten memeettinen
perim� sopeutuu nopeammin ymp�rist�n muutoksiin kuin geneettinen perim�.
Kieli on hyv� esimerkki memeettisest� perim�st�. Geenit koodaavat aivot,
jotka voivat oppia kielt�, mutta itse kielen sanasto ja kielioppi
periytyv�t genomin ulkopuolella, ja kieli kehittyy jo yhden sukupolven
aikana ja sopeutuu ymp�rist�n muutoksiin (esim. kun kehittyy uusia
sanoja uusille k�sitteille).
Jos siis tarkastellaan k�ytt�ytymispiirrett�, joka on adaptiivinen,
mutta joka on olemassa meemin�, eli sen voi omaksua oppimalla, ei ole
mit��n syyt� olettaa sen olevan geneettisesti s��delty. Sen ei
yksinkertaisesti *tarvitse* olla, koska sen voi omaksua meemin�kin, ja
itse asiassa ko. meemin omaksumatta j�tt�mien voi olla melkein
mahdotonta. Toki ihmisell� on *joitain* geneettisesti s��deltyj�
k�ytt�ytymispiirteit�, mutta kunkin piirteen geneettinen luonne pit�isi
pysty� aina erikseen osoittamaan. Se, ett� se on levinnyt kaikkialle
ihmisen keskuuteen ei sin�ns� todista sen olevan geneettinen, koska sama
meemi voi helpostikin synty� monissa paikoissa toisistaan riippumatta.
Lis�ksi, jos alunperin geneettisen� levinnyt k�ytt�ytymispiirre alkaa
levit� my�s memeettisen�, t�ll�in ko. geenin omaavat yksil�t eiv�t en��
saa siit� mit��n etua, koska kaikilla muilla on sama ominaisuus meemin�.
Luonnonvalinta ei siis en�� vaikuta geeniin ja se h�vi�� ajan my�t�.
N�in k�ytt�ytymispiirteet siirtyv�t geneettisest� perim�st� memeettiseen.
Haittapuolena memeettisess� perim�mekanismissa on kuitenkin juuri
parasiittisten meemien mahdollisuus. On todenn�k�ist�, ett� kun
kulttuurin sis�lt�m� informaatiom��r� oli pienempi, oli my�s
mutualististen (adaptiivisten) meemien osuus suurempi. Kulttuurin
informaatiosis�ll�n kasvaessa parasiittisten meemien suhteellinen osuus
on kasvanut, ja on mahdollista, ett� kulttuurista koituu ihmiskunnalle
evolutiivinen umpikuja, kun parasiittimeemit valtaavat sen kokonaan.
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:01 EEST