Subject: Re:hullut profeministit & Prostituutio
From: Janne Vainio (janne.vainio@helsinki.fi)
Date: Tue 09 Sep 2003 - 15:10:26 EEST
> Miksi min� kannatan toistaiseksi prostituution asiakkuuden
kriminalisointia?
> Siksi, ett� uskon sellaisen olion olemassaoloon kuin "kulttuurinen
> asenneilmasto", mik� tarkoittaa yleisesti vallitsevia k�sityksi� siit�,
mik�
> on ok. Uskon, ett� asiakkuuden kriminalisointi vaikuttaisi t�h�n ilmastoon
> *pitk�ll� t�ht�imell�* (10 vuotta tms.) prostituution kysynt��
v�hent�m�ll�.
Min�kin tietysti tied�n, ett� kulttuurisia asenneilmastoja on olemassa,
mutta olen ehdottomasti vastakkaista mielt� siit�, mihin suuntaan t�llaista
asenneilmastoa pit�isi t�ss� tapauksessa muuttaa. Kuten sanoin, kulttuurisen
asenneilmaston tulisi mielest�ni muuttua sellaiseksi, ett� prostituutiota ja
avioliittoa arvioidaan mahdollisimman laajalti samalta viivalta, ja ett�
kaikki niiden aiheuttamat haitat my�s suhteutetaan toisiinsa. Kummankaan
olemassaoloa instituutiona ei tulisi pit�� itseisarvona, mutta toisaalta
kumpaakaan ei tulisi v�env�kisin pit�� "ongelmana", jollei avioliittossa
el�v� tai prostituutiota harjoittava henkil� itse k�sitteellist� omaa
olotilaansa sellaisena ongelmana, josta tulisi p��st� eroon. Sellaisesta
kaksinaismoralismista tulisi mielest�ni kertakaikkiaan p��st� mahdollisimman
nopeasti eroon, ett� samaan hengenvetoon kannustetaan jotakuta "kehitt�m��n
onnellinen parisuhde" jostain toivottoman v�kivaltaisesta avioliitosta ja
kuitenkin samanaikaisesti "huoruus" leimataan jo sin�ll��n ongelmaksi.
> T�m� johtuisi siit�, ett� asenneilmasto muuttuisi siten, ett� ihmisen
> ruumista ei ole niin ok kaupata toisen seksuaalisten tarpeiden
> tyydytt�miseksi.
Haluatko muutta t�t� asenneilmastoa my�s julistamalla avioliiton
poliittisesti ep�korrektiksi? Avioliitossahan nimenomaan ideologisesti kaupataan ruumis seksuaalisesti pysyv�isk�ytt��n sellaisella tavalla, johon liittyy
huomattavasti pitemm�lle menevi� taloudellisia sitoumuksia kuin mit�
prostituutioon useimmissa tapauksissa liittyy. Lis�ksi t�m� ideologinen sitoumus on paljon voimakkaampi yksil�n identiteetin muokkaajana kuin se seikka, ett� prostituoitu kauppaa seksi� pelkk�n� vieraantuneena asiakassuhteena. Mill� perusteella t�m� muka olisi sen "kunniallisempaa" kuin mit� prostituutio mielest�si on? Jos mielest�si "alentavaa" on nimenomaan seksin ja rahan kietominen toisiinsa, niin silloin sinun pit�isi tietenkin loogisesti ja ilman perusteetonta
syrjint�� soveltaa samaa etiikkaa kaikkiin t�llaisiin tapauksiin.
Min� en n�kisi kovin viisaana julistaa kumpaakaan yksiviivaisesti "sellaiseksi asiaksi joka ei ole OK", vaan sen sijaan pit�isin viisaampana arvioida molempien
aiheuttamia haittoja samalta viivalta. Kumpikaan ei saisi olla mink��nlainen
itseisarvo. Avioliittoa tulisi voida avoimesti arvioida samoilla termeill�
kuin prostituutiota. Erityisesti t�m�n pit�isi olla k�yt�nn�ss� mahdollista
nille, jotka ovat joutuneet jotenkin alistetuiksi avioliitossa. Olisi
eritt�in terveellist�, jos kulttuurinen asenneilmasto olisi sellainen, ett�
he voisivat suoraan k�sitteellist�� tilanteensa samalla tavoin kuin
prostituoitu k�sitteellist�isi tilanteensa silloin jos h�n kokee olevansa
tulossa alistetuksi esimerkiksi parittajansa taholta. Viel�kin
terveellisemp�� olisi se, jos heit� vahvasti tuettaisiin ja kannustettaisiin
t�llaiseen tervehenkiseen asioiden k�sitteellist�mistapaan.
> Ok. Miksi sitten seksiteollisuuden kysynn�n tulisi v�henty�? Onko kyseess�
> muutakin kuin moralismi ja seksin pyhyys? ON.
>
> 1. Seksiteollisuuden ty�ntekij�iden (prostituoidut ja pornon�yttelij�t)
> ty�olot ovat usein hyvin ala-arvoiset. Kuolleisuus on huomattavan kohonnut
> (murhat ja itsemurhat), samoin terveys- ja mielenterveysongelmat.
Avioliitossa el�vist� huomattavan moni sy� esimerkiksi psyykenl��kkeit�
"yll�pit��kseen onnellista parisuhdetta", ja k�sitt��kseni useammat n�ist�
ovat naisia kuin miehi�. Lis�ksi t�m� k�sitt��kseni korreloi jotenkin
v�kivaltaisen (tai henkisesti v�kivaltaisen) parisuhteen kanssa. Mit�
luulet, mink�lainen tilanne olisi, jos prostituoitujakin rohkaistaisiin joka
hemmetin lastenneuvolassa "vaalimaan onnellista suhdetta parittajaansa" ja
mik�li heille tarjottaisiin terapiaa ja psyykenl��kkeit� siin� julki
lausutussa tarkoituksessa, ett� he "paremmin jaksaisivat yll�pit��
positiivisia asiakassuhteita"...? Min� veikkaisin, ett� tilastollisesti
useammat prostituoidut olisivat tyytyv�isi� olotilaansa kuin mit�
parisuhdev�kivaltaa kokeneet naiset ovat terapiasta ja psyykenl��kistyksest�
ja koko saakelin propagandasta huolimatta.
Totuus on, ett� tietty� provilegioitua suhdemuotoa yll�pidet��n terapialla
ja psyykenl��kityksell�, ja sit� ei ollenkaan arvioida samalla mitalla
muiden valtasuhteita sis�lt�vien seksinvaihtosuhteiden kanssa. Mik�li
prostituutiota tuettaisiin samanlaisella terapia- ja tukikoneistolla, jolla
"onnellista parisuhdetta" tekohengitet��n viel� toistuvien nyrkiniskujen ja
mustelmien j�lkeenkin, niin olen aivan varma, ett� tulokset olisivat jopa
parempia kuin mit� ne ovat olleet parisuhteen elvytyshoidossa.
Prostituutiosuhteet nimitt�in eiv�t ole psyykkisesti l�hesk��n niin
monimutkaisia, joten niiden psyykenl��kitys olisi paljon helpompaa kuin
v�kivaltaisen parisuhteen biopoliittinen tekohengityshoito. Eik� t�m� minun
mielest�ni ole edes mik��n vitsi, vaan aivan vakava v�ite. Pid�n t�t�
vakavissani eritt�in suurena todenn�k�isyyten�.
En tietenk��n kannata prostituution biopoliittista tekohengityshoitoa sen enemp�� kuin parisuhteenkaan biopoliittista tekohengityshoitoa mink��nlaisena virallisena poliittisena kokonaistavoitteena. Kannatan sen sijaan virallisen politiikan yleist� katsomusneutraalisuutta (rawlsilainen neutraliteettiperiaate). T�m� raami voisi kyll�kin mahdollistaa esimerkiksi sen, ett� parisuhteessa tai prostituutiossa ongelmiin joutunutta ihmist� autetaan ja tuetaan h�nen pyrkimyksess��n saada oma hankala el�m�ntilanne paremmin hallintaan. Mutta mink��nlaisena yksil�n oman el�m�nhallintakyvyn tukemisen "virallisena tavoitteena" ei mielest�ni saisi olla ollenkaan se, ett� "tuetaan ihmisten panostamista ehe��n perhe-el�m��n" tai ett� "tuetaan prostituution lopettamista". Virallisen politiikan teht�v�ksi ei pid� mielest�ni lainkaan hyv�ksy� t�llaisia el�m�nkatsomuksellisia kannanottoja. Parisuhdev�kivaltaa kohdanneiden naisten auttamista ei saisi mielest�ni lainkaan kytke� kokonaispoliittisesti esim. "ehe�n perhe-el�m�n turvaamisen" politiikkaan. Se on mielest�ni T�SM�LLEEN yht� t�rke�� el�m�nkatsomuksen pakkosy�tt�� kuin sekin olisi, ett� prostituoitujen auttamisen "virallinen tavoite" olisi saada prostituoitu "panostamaan kokonaisvaltaisemmin hyviin asiakassuhteisiin".
Olen my�s l�hes ehdottoman varma siit�, ett� JOS saisimme avioliittojen ja parisuhteutumisen kysynn�n v�henem��n seksimarkkinoilla (jos esimerkiksi saisimme parisuhteutumiseen kohdistuvan kulttuurisen mielenkiinnon vaikkapa puolittumaan nykyisest�), niin seurauksena olisi my�s parisuhdev�kivallan radikaali v�hentyminen. Eik� parisuhdev�kivalta v�henisi t�ll�in ainoastaan puoleen, vaan todenn�k�isemmin juuri ne parisuhteet loppuisivat, joiden ei olisi koskaan pit�nyt edes alkaa (koska t�ll�in kulttuurinen asenneilmasto viestisi kollektiivisen signaalin, ett� "parisuhde ei ole Ok, parisuhteutumisen taustalla on usein ihmisen heikko itsetunto ja lis�ksi parisuhde aiheuttaa valtavasti psyykkisi� ja fyysisi� terveyshaittoja" - ja t�m� asenneilmasto aiheuttaisi sen, ett� jokainen yksil� tarkkailee omia motiivejaan t�lt� osin aikaisempaa tarkemmin). T�m� kulttuurisen asenneilmaston muutos olisi mielest�ni V�HINT��N(!) yht� hy�dyllinen ihmisten hyvinvoinnille kuin se "kulttuurisen asenneilmaston muutos", jota Jouni tavoittelee prostituution osalta. Ja sen vuoksi kannatan n�iden kaikkien seksuaali-instituutioiden poliittista arvioimista eettisess� mieless� samalta viivalta.
Avioliiton ja huoruuden eettinen rinnastaminen toisiinsa on edelleen monien mielest� feministinen perusvaatimus nimenomaan kulttuurisen asenneilmaston muuttumiseen t�ht��vien poliittisten tavoitteiden osalta. En silti v�it�, ett� minun omat motiivini t�llaisen tavoitteen kannattamiselle olisivat "feministisi�" (min� olen l�ht�kohtaisesti individualisti, ja vaadin oikeudenmukaista kohtelua kaikille yksil�ille siin� m��rin kuin se on k�yt�nn�ss� mahdollista). Kuitenkin kummastelen sit�, miksei profeministimiesten keskuudessa hyv�ksyt� t�llaista biopoliittista perusvaatimusta, joka monille feministeille on aivan ensisijainen. Mink� ihmeen takia profeministien pit�isi liittoutua nimenomaan konservatiivifeminististen tavoitteiden kanssa ja m��ritell� muunlaiset tavoitteet "antifeminismiksi"...?
> Erityisesti prostituutioon liittyy viel� usein ihmiskauppa ja seksiorjuus
ja
> liuta muita ongelmia.
Niin liittyy esim. kahvinviljelyynkin, kuten hiukan aikaa sitten totesimme.
Kahvinviljelyyn liittyy (jopa meik�l�isest� liberaalihkosta n�k�kulmasta)
ihmisoikeusloukkauksia huomattava m��r� (huolimatta siit�, ettei se ole
ominaista kahvinviljelylle sin�ll��n eik� varmastikaan l�hesk��n kaikelle
kahvinviljelylle). Hyvinkin monesta muustakin raaka-aineesta voitaisiin
sanoa samaa, ett� sit� ainakin osittain tuotetaan silkan ihmiskaupan
keinoilla. Mik�li asiaa arvioidaan t�llaisten haittojen kannalta, se pit�isi
tietenkin aina voida suhteuttaa siihen, miss� muissa asioissa ilmenee
vastaavanlaisia haittoja. Jollei t�llaista loogista suhteuttamista tehd�
nimenomaan eettisess� arvioinnissa, niin silloinhan on j�lleenkin kyse
pelk�st� kaksinaismoralismista, jonka poliittiset seuraukset ovat todenn�k�isesti hyvin kyseenalaisia siksikin, ett� t�ll�in mahdolliset
ongelmanratkausyrityksetk��n eiv�t p��se kohdentumaan oikein. Lis�ksi jo se
on mielest�ni todella eritt�in huono poliittinen seuraus, ett� jotakin yht�
tietty� asiaa meid�n kulttuurissamme leimataan irrationaalisesti
syntipukiksi esimerkiksi maailmanlaajuiseen ihmiskauppaan, joka on paljon
laajamittaisempi ongelma ja joka ep�kohtana liittyy my�s tuhanteen ja yhteen
muuhun sellaiseen hy�dykkeeseen, jota me voimme t�ss� kulttuurissa maksua
vastaan nauttia. Erityisesti, jos kyse on sellaisesta asiasta (kuten
prostituutio), jonka tuottaminen ei sin�ll��n ole riippuvaista
ihmiskaupasta, sellaisen ilmi�n symbolinen erityisleimaaminen "ihmiskaupan"
ikoniksi voidaan n�hd� uskonnonomaisesti taantumuksellisena. Senlaatuisella
syntipukkipolitiikalla ei taatusti tulla koskaan v�hent�m��n maailmassa
esiintyv�n ihmiskaupan m��r��, koska se ei politiikkana kohdistu edes
prostituutiossa itsess��n esiintyv��n ihmiskauppaan, vaan pelk�st��n
joidenkin ihmiskaupan olemassaolon kannalta t�ysin ep�oleellisten seikkojen
stigmatisoimiseen. Arto Jokisen esitt�m�t pointit olivat t�ss� kohdin
mielest�ni oleellisia (vaikken olekaan mitenk��n varma siit�,
allekirjoittaako h�n kaikkia minun pointtejani), eik� minulla ole silt� osin
juuri lis�tt�v��.
Sin�ll��n kuitenkin voidaan pit�� rationaalisena tavoitteena sit�, ett�
v�hennet��n sellaisen artikkelin kysynt��, jonka tuottamisessa esiintyy
paljon haitallisina pidettyj� lieveilmi�it�. Katsoisin kuitenkin, ett� t�m�
on rationaalista ja (rawlsilaisen "el�m�nkatsomuksellisen syrjim�tt�myyden" eli virallisen vallan katsomusneutraalisuusvaatimuksen n�k�kulmasta) eettisesti kelvollista politiikkaa vain enint��n niin kauan, kun se suhteutetaan muihin
sellaisiin vastaaviin tapauksiin, joissa esiintyy kyseisi� vastaavia ongelmia.
Joudutaan n�in ollen kysym��n esimerkiksi, olisimmeko valmiita pit�m��n
kahvin ostamisen t�yskieltoa j�rkev�n� tai eettisesti hyv�ksytt�v�n� keinona
v�hent�� kahvinviljelyn ep�kohtia. Lis�ksi joudutaan kysym��n, olisiko
j�rkev�� tai eettisesti hyv�ksytt�v�� leimata esimerkiksi reilun kaupan
kahvin kuluttajat "kehitysmaiden hyv�ksik�ytt�jiksi" siin� hurskaassa
uskossa, ett� jos totalisoivasti kaikki kahvinkulutus onnistutaan
stigmatisoimaan syntipukiksi niin sitten kahvinviljelyn haitat jotenkin v�henev�t (olen valmis olettamaan tosiasiaksi sen, ett� jossain p�in kahvinviljelyyn todella liittyy my�s ihmisoikeuksia loukkaavaa ihmiskauppaa eik� vain "riistoa", ja ett� case on n�in ollen eettisesti verrannollinen siihen caseen, ett� prostituutiobisneksen lieveilmi�n� esiintyy ihmiskauppaa).
Joudutaan my�s kysym��n, v�henev�tk� haitat todella silloinkaan,
vaikka kysynt� puolittuisi - vai siirtyisiv�tk� haitat (kuten esimerkiksi
ihmiskauppa ja orjaty�voiman k�ytt�) vain jollekin muulle alalle
(ihmiskauppahan oli k�sitt��kseni sekulaarieettisest� n�k�kulmata se
varsinainen sosiaalinen ongelma, ja sit�h�n piti pit�m�n sivuasiana, ett� mihin
tiettyyn kuluttajien ja mainosmiesten keksim��n konnuuteen sit� ihmiskauppaa k�ytet��n). Alistettuja ihmisi� ei voi oikein tappaakaan tehokkaasti mihink��n muuhun kuin n�lk��n, joten jonnekin n�m�kin ihmiset sijoittuvat, mik�li yhden artikkelin kysynt� v�henee (ja pit�isi olla j�rkevi� perusteita olettaa, ett� heid�n asemansa paranisi t�m�n kysynn�n muutoksen seurauksena, ja n�m� perusteet t�llaiselle oletukselle tulisi esitt�� arvioitaviksi, eik� vain olettaa t�llaista vaikutusta taianomaisesti itsest��nselv�ksi tulokseksi). Valtahierarkoiden olemassaolon
huomioon ottaen olisi jopa tervej�rkisemp�� pit�� j�lkimm�ist� vaihtoehtoa
(eli alistettujen ihmisten ajautumista joihinkin muihin yht� pahoihin tai jopa pahempiin alistussuhteisiin) jollei nyt aivan varmana niin ainakin melko todenn�k�isen� (jolloin koko "kysynn�n v�hent�misen" politiikassa olisi jo l�ht�kohtaisestikin kyse pelk�st� hurskastelusta). Varmaa vastausta en kuitenkaan rupea esitt�m��n, vaan kysymyksi�.
Mutta jatkan minulta pyydettyj� kommentteja Jounin esitt�miin pointteihin viel� my�hemmin. Jounin esitt�mi� pointteja oli paljon, enk� juuri nyt ehdi ...
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:01 EEST