Subject: VS: Rankaisemisesta/"perhev�kivalta"
From: Rimpel� Matti (Matti.Rimpela@stakes.fi)
Date: Mon 15 Sep 2003 - 17:16:49 EEST
Hei Hannu, kiitos syvent�v�st� puheenvuorostasi.
Olennainen haaste on erottaa l�heisv�kivallan erilaiset tasot ja kehitysvaiheet. Usein ja my�s t�ss� tapauksessa yhteiskunnallinen intressi avautuu pitk�n prosessin loppup��st�.
Kun v�kivalta johtaa turvakotiin, sairaalaan tai poliisiasemalla, on useimmiten takana jo vuosien eriytynyt historia. Eriytyneell� t�ss� yhteydess� tarkoitan sit�, ett� mahdolliosuus p��ty� v�kivaltaiseen ratkaisuun on sek� ihmisen itsens� ett� ulkoisen asiansa osaavan ammatilaisen tunnistettavissa, vaikka itse v�kivalta ei ole viel� toutunut.
V�kivaltaa yksil�n ja l�heissuhteen "el�m�nkulussa" voi mielest�ni verrata kroonisen taudin kehitysprosessiin. Turvakodeissa, sairaaloissa ja poliklinikoilla n�kyv� v�kivalta on siis verrattavissa esimerkiksi syd�ninfarktiin, joka aiheuttaa tulon p�ivystysvastaanotolle.
Tied�mme syd�ntautien torjunnan historiasta, ett� todellisia tuloksia ei saatu silloin kun keskityttiin itse tautiin, sen toteamiseen ja hoitoon. Varsinainen edistyminen alkoi maailmalla 1970-luvun alussa, jolloin siirrtyttiin taudin diagnoosia edelt�viin vaiheisiin, verenpaineeseen, ruokavalioon, liikuntaan, tupakointiin, jne. 1970 -luvun lopussa alettiin tutkia lapsuuden aikaisia riskitekij�it� ja 1990-luvulla edettiin jo raskauden aikaan. Kun 1970-luvun projektit keskittyiv�t keski-ik�isiin miehiin, 1990-luvulta alkaen on puhuttu varhaislapsuudesta, perheist� ja suvuista.
V�kivaltakeskustelussa olemme mielest�ni tulossa v�hitellen samaan vaiheeseen kun olimme syd�ntautien torjunnassa 1960-luvun lopssa. Kuvaamme hallitsee edelleen se 3-5 % j��vuoren huipusta, joka n�kyy turvakodeissa, sairaaloissa ja poliisiasemilla.
Olen samaa mielt� kanssasi siit�, ett� t�m�n raskaimman ja vaikeimman osuuden hallitsemiseen tarvitaan kovia keinoja, hoitoa ja rangaistuksia, l�hestymiskieltoja, yms.
Mutta samalla pid�n suorastaan tautovirheen� sit�, ett� t�st� 3-5 %:n raskaasta osuudesta tehd��n johtop��t�ksi�, joita yleistet��n koko v�kivaltailmi��n ja erityisesti sen arkisiin varhaisvaiheisiin. Sama kontrollia korostava ote, joka on v�ltt�m�t�nt� turvakodista katstottuna voi olla vasta-aiheista esimerkiksi koulukiusaamisen v�hent�misess�. Kristiina Salmivallin tuore tutkimus ja sen mainio raportti kirjana kertookin, ett� parhaat tulokset koulukiusaamisen v�hent�misess� saation aikaan opettajia t�ydennyskouluttamalla, ei suinkaan vahvistamalla kontrollin ja kurin ilmapiiri�.
Kysymyksess� ei siis ole uuden rangaistusta koventavan lains��d�nn�n vastustaminen tai puoltaminen sin�ns�, vaan laajemmin keskustelu suomalaisesta l�heisv�kivallan v�hent�misohjelmasta. Totesit, ett� meill� on virinnyt lupaavia hankkeita, mutta ety uskonut miesten kiinnostukseen hakeutua vapaaehtoisesti apua saamaan.
On huomattava, ett� muutaman j�rjest�n muutama ty�ntekij� on viel� kovin pieni siemen tulevaisuuden merkitt�vill� askeleille. JKoko v�kivallan kent�ss� ehk� kuin Maitopisaraliike oli 1920 -luvulla �itien ja lasten tervceyden edist�misess�. Todellisia tuloksia saadaan sitten, kun tarjolla on riitt�v�sti ja asiantuntevaa tukea asuinpaikasta riippumatta.
Kysymyksess� ei ole vain muutamia satoja rankkaan l�heisv�kivaltaan ajautuneita Oulussa ja Helsingiss�, vaan kymmeni� tuhansia tai jopa satoja tuhansia poikia ja miehi� - ehk� tuhansia tytt�j� ja naisia - joiden omaa tulevaisuutta varjostaa v�kivallan tekij�ksi ajautumisen vaara tai jotka jo ovat tekij�ot�. Olennainen haaste on heid�n tukemisensa ja tarvittaessa my�s ohjaaminen "tutkittavaksi" ja "hoitoon".
Ensimm�inen askel tietenkin on, ett� v�kivallasta tulee hyvinvointiammattilaisten ja asiakkaiden kohtaamisessa yht� luonteva keskustelunaihe kuin nyt jo on ruokavalio tai toimeentulo. Samalla tietenkin t�ytyisi demystifioida hyvinvointiammattilaisten - opettajien, l��k�reiden, terveyden- ja sairaanhoitajien, sosiaality�ntekij�iden, yms. - suhtautuminen v�kivaltaan, vahvistaa heid�n ammatillista asennettaan ja osaamistaan. V�kivallan mahdollisuuden tullessa esiin tulisi esimerkiksi perusterveydenhuollon ty�ntekij�ll� olla vastaava ammattitaito ja tutkimus- ja toimintamahdollisuudet kuin diabetesep�ilyss�.
En siis vastusta parisuhdev�kivallassa l�hestymiskieltoa tehostavaa lains��d�nnt�� sin�ns�, mutta pid�n hyvin murheellisena sit� hiljaisuutta, joka vallitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitt�misen vastuutahoilla monista muista v�kivallan ehk�isyn toimintakentist�. Ongelmallista ei siis ole oikeusmnisterin ja naisten turvallisuudesta huolehtivien aktiivisuus, vaan STM:n, Stakesin ja muiden keskeisten vastuunkantajien passiivisuus silloin kun pit�isi vahvistaa tekij�ille tarjolla olevaa tukea ja hoitoa! Milloin saamme saman "hoitotakuun" v�kivaltaan ajautuneille, jota nyt rakennetaan yleisimmille perinteisille taudeille?
Katselin �skett�in Clint Eastwoodin ohjaaman ja n�yttelem�n elokuvan ty�uransa ehtoopuolelle ajautuneesta toimittajasta, jolla kuitenkin viel� oli "nen�".
Syd�ntautien ehk�isyss� yhteis�tasoisen toimintamallin idea vaati aika tavalla ty�t� ennenkuin se alettiin laajemmin hyv�ksy�. Nyt, noin 30 vuosikymment� my�hemmin, suomalaisten ty�ik�isten miesten syd�ntautikuolleisuus on laskenut l�hes 80 %. Miesten pidentynyt el�m� on jopa osin korjannut sit� h�vikki�, jonka avioerot ovat saaneet aikaan murrosik�isten kotioloissa. T�n��n on useammalla 12 - 18 -vuotiaalla olemassa is�, kuin 30 vuosikymment� sitten!
"Nen�ni" v�itt��, ett� 2000-luvullakin suuret tarinat ovat mahdollisia. V�kivallan v�hent�minen voisi olla seuraava "hyvinvoinnin edist�misen suuri tarina", jonka Suomi voisi kertoa maailmalle.
Jotta t�h�n p��sisimme, tulisi tutkim,uksen, koulutuksen ja toiminnan painopiste siirt�� 3-5 %:n raskaimmasta osuudesta siihen laajaan kasvualustaan, josta n�m� sin�ns� surulliset kohtalot ja el�m�nkulut nousevat. Lainmuutoksen tulo eduskuntaa tarjoaa hyv�n mahdollisuuden nostaa my�s muut toiminta-arenat esiin.
Terveisin
Matti Rimpel�
Tutkimusprofessori
Stakes
PL 220, 00531 HELSINKI
GSM (050) 569 3439
Telefax (09) 3967 2201
S�hk�posti: matti.rimpela@stakes.fi
http://www.stakes.fi/kouluterveys
> -----Alkuper�inen viesti-----
> L�hett�j�: Hannu S��v�l� [mailto:hannu.saavala@oulu.fi]
> L�hetetty: 15. syyskuuta 2003 12:57
> Vastaanottaja: man
> Aihe: Re: Rankaisemisesta/"perhev�kivalta"
>
>
> Hei,
> Kiitokset Matti Rimpel�lle t�rke�st� l�hisuhdev�kivaltaa
> k�sittelev�st� puheenvuorosta. Haluan jatkaa keskustelua
> miesten auttamisesta v�kivaltaongelman ratkaisemiseksi.
>
> Olen Matti Rimpel�n kanssa samaa mielt� siit�, ett� pelk�ll�
> rankaisemisella ei p��st� perhev�kivallan kitkemisess� kovin
> pitk�lle. Tarvitaan lis�� resursseja l�hisuhteissaan
> v�kivaltaa k�ytt�neille miehille tarjottaviin sosiaali- ja
> mielenterveyspalveluihin. Tosin siin� suhteessa n�ytt�� viime
> vuosina tapahtuneenkin jonkin verran kehityst�, kun
> esimerkiksi Miessakit tahollaan ja Ensi- ja turvakotien
> liitto yhteisty�kumppaneineen tahollaan ovat aloittaneet
> uusia hankkeita miesten auttamiseksi.
>
> Minusta rankaisemisen ja auttamisen asettaminen vastakkain ei
> ole kokonaisuuden kannalta kovin viisasta. V�kivaltaa
> tehneiden miesten auttamisessa muutamien vuosien aikana
> saamieni kokemusten perusteella sanoisin, ett� molempia
> tarvitaan t�m�n ongelman lievitt�miseksi.
>
> V�kivaltaa l�hisuhteissaan k�ytt�neet miehet voivat saada
> apua kahdella tavalla. Joko niin, ett� ottavat itse yhteytt�
> apua tarjoaviin tahoihin, tai niin, ett� joutuvat
> auttamistahojen kanssa kosketuksiin esimerkiksi kumppanin
> l�hdetty� turvakotiin.
>
> On tietenkin parempi, ett� saisimme v�kivaltaa tehneist�
> miehist� mahdollisimman monen ottamaan itse yhteytt� meihin.
> Minun on kuitenkin vaikea uskoa, ett� koskaan p��semme
> tilanteeseen, jossa valtaosa v�kivaltaa k�ytt�neist� miehist�
> tekisi niin. Esimerkiksi t�ll� hetkell� Oulussa saamme suurin
> piirtein yht� paljon asiakkaita itse yhteytt� ottaneista
> miehist� ja turvakodin kautta 'painostettuna' tulleista
> miehist�. Tutkimusten mukaan vain muutama prosentti
> l�hisuhteissaan v�kivallan kohteeksi joutneista p��tyy
> turvakotiin. My�s vapaaehtoista yhteydenottoa odottaviin
> tahoihin tulee todenn�k�isesti jatkossakin ottamaan yhteytt�
> vain pieni osa kumppaniaan pahoinpitelevist� miehist�.
>
> Millaisia sitten ovat turvakotiin tulleiden naisten
> v�kivaltaa tehneet kumppanit? Valitettavan moni heist� ei ole
> hitustakaan kiinnostunut hakemaan apua ongelmaansa. Teemme
> parhaillaan asiasta tutkimusta ja meill� ei ole viel� tarkkaa
> tietoa asiasta, mutta karkeasti arvioiden vajaa puolet heist�
> ei ala mink��nlaiseen keskusteluun ongelmistaan saati sitten
> omasta v�kivallastaan. Kaikkein karuimpia ovat ne tapaukset,
> joissa kyse on niin vaarallisesta v�kivallasta, ett� p��dymme
> vastoin periaatteitamme siihen, ett� mieheen ei edes oteta
> yhteytt�, koska turvallisuusriski on liian suuri. N�iden
> miesten kohdalla ei voi ajatellakaan, ett� ongelma ratkeaisi
> muuten kuin kumppaniin kohdistuvan v�kivallan
> rikosoikeudellisia seruaamuksia ja huolehtimalla siit�, ett�
> rikoksen tekij� joutuu tekemisiin poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa.
>
> Tekojensa eettisest� ja rikosoikeudellisesta v��ryydest�
> v�h�t v�litt�vien miesten varalta t�ytyy olla olemassa
> tehokas ja toimiva j�rjestelm�, jotta heid�n uhrinsa voivat
> el�� normaalia el�m�� ilman v�kivallan uhkaa. Mielest�ni
> t�h�n j�rjestelm��n tulisi kuulua my�s perheen sis�inen
> l�hestymiskielto. Se on suunniteltava siten, ett� sit�
> k�ytet��n vain v�kivallan ja alistamisen luonteen
> perusteellisen selvittelyn pohjalta. My�s v�kivallan
> tekij�ill� t�ytyy olla oikeusturva t�ss� asiassa. N�iss�kin
> tapauksissa on miesty�ntekij�n ensisijaisena l�ht�kohtana
> aina oltava empaattinen ja ymm�rt�v� suhtautuminen v�kivallan
> tekij��n.
>
> Rankaisemista ja auttamista tarvitaan v�kivaltaongelman
> ty�kalupakin toisiaan t�ydent�vin� ty�kaluina. Kumpikaan ei
> yksin��n ole riitt�v� v�line ratkottaessa niin moni-ilmeist�
> ja mutkikasta ongelmaa kuin l�hisuhdev�kivalta.
>
> Matti Rimpel� on mielest�ni oikeassa siin�,ett� rangaistusten
> koventamisen ei tulisi olla ensisijainen tavoiteemme.
> Tarkentaisin h�nt� siten, ett� oleellisempaa kuin
> rangaistusten koventaminen on salaisuuden keh�n rikkominen ja
> piiloon j��neiden tapausten paljastuminen. Sen j�lkeen meill�
> t�ytyy olla tarjota sek� hyv� auttamisj�rjestelm� ett�
> toimiva rikosseuraamusj�rjestelm�. Tutkimusten mukaan liian
> moni mies saa rauhassa voida pahoin ja jatkaa v�kivaltaansa
> kenenk��n puuttumatta asiaan.
>
>
>
> Hannu S��v�l�
> miesty�ntekij�
> Oulun ensi- ja turvakoti
>
>
>
>
>
>
> ################################################
> T�m� Stakesin ulkopuolelta saapunut s�hk�postiviesti on tarkistettu
> kolmella virustentorjuntaohjelmalla. Jos viestiss� on ollut
> viruksia tai
> tietoturvaa uhkaavia liitteit�, on ne poistettu - saat siit�
> erillisen ilmoituksen !
>
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:01 EEST