Subject: Re: V�kivaltainen mies ei parane
From: Hannu S��v�l (hannu.saavala@oulu.fi)
Date: Fri 17 Dec 2004 - 09:16:03 EET
Janne kirjoitti:
> T�st� taustasta johtuu, ett� jos ja kun Panu selitt�� meille >yksityiskohtaisesti, millaisia kusip�it� jotkut turpiin saaneet naiset >saattavat olla, niin koko porukka reagoi t�h�n Panun kertomukseen >ik��n kuin Panu siin� puolustaisi sit�, ett� naisia on jollakulla *oikeus* >ly�d�. En tied�, ajatteleeko Panu itse ett� naisen kusip�isyys >muodostaisi miehelle jonkin *oikeuden* ly�miseen - mutta Panu ei >toistaiseksi ole tainnut sanoa t�llaisesta kysymyksest� juuta eik� jaata. >Itse olen sit� mielt�, ett� naisten kusip�isyydest� pit�� voida tarvittaessa >puhua ilman ett� kukaan k�sitt�� sen merkitsev�n, ett� kenell�k��n olisi >oikeus v�kivaltaan.
Minusta Panun esitt�m��n ajatukseen, ett� v�kivallan kohteeksi joutuneista naisista huomattava osa on persoonallisuush�iri�isi�, liittyy monta ongelmaa. Keskeisin niist� on se, ett� tutkimusten mukaan on vahvaa n�ytt�� siit�, ett� v�kivalta-alttiit miehet, erityisesti tunneherk�t pahoinpitelij�t, tulkitsevat kusip�isyydeksi sellaisia asioita, mit� keskiverto mies katsoo ihan normaaliksi kinasteluksi. Donald Dutton on Kanadassa tehnyt muun mielenkiintoisen tutkimusty�ns� ohella seuraavanlaisen tutkimuksen: tutkimuksessa oli kolme ryhm�� miehi� - kumppaniaan pahoinpidelleet, perheneuvonnassa olevat kumppaninsa kanssa riidelleet ja sitten keskiverrot miehet( opiskelijat). Kaikille n�ytettiin videolta n�ytelty perhekinastelu miehen ja naisen v�lill�. Tulos oli aika j�nn�. Kahden j�lkimm�isen ryhm�n miehet suhtautuivat naisn�yttelij�n puheisiin ja tekemisiin varsin neutraalisit ja ymm�rt�en, mutta pahoinpidelleet miehet suuttuivat naisen puheista ja pitiv�t h�nt� pahimmanlaatuisena h�irikk�n�, sanotaanko vaikka h
istrionisena persoonallisuush�irikk�n� tai kusip��n�.
Mit� tuosta sitten voisi p��tell�? No, ainakin sit�, ett� v�kivaltaty�ss� miesasiakkaan kertomukseen naisen kusip�isyydest� t�ytyy suhtautua varauksella. Miest� tulee ymm�rt�� ja tukea, mutta voi olla perhev�kivallan jatkumisen kannalta katastrofaalista tukea miest� h�nen v��ristyneess� kuvassaan kumppanistaan. Ymm�rt�minen voi tulla tulkituksi oikeutukseksi jatkaa kusip��eukon kovistelua.
Dutton muuten katsoo, ett� erityisesti tunneherk�t pahoinpitelij�t, joilla siis on ep�vakaan persoonallisuush�iri�n piirteit�, ovat erityisen taipuvaisia tuollaiseen tulkintaan ja pit�� tuollaista reagointitapaa riskitekij�n� naisvihalle. Heit� on aikamoinen osa oikeuteen asti p��tyneist� pahoinpitelij�ist�. Tuon naisvihan dynamiikka l�htee siit�, ett� muutamia parisuhteita l�pik�yty��n n�m� miehet ovat varmoja siit�, ett� kaikki naiset ovat samanlaisia persoonallisuush�irik�it� ja kusip�it�. Dutton tulkitsee tuollaisen pahoinpitelev�n miehen perimm�iseksi ongelmaksi lapsuuden kiintymyssuhteen ristiriitaisuuden.
Janne kirjoitti:
> Minun mielest�ni tehokkainta v�kivallanvastaista ty�t� olisi >sosiaalistaminen oikeuksien kunnioittamiseen. Pyykkiset ongelmat ovat >luullakseni h�vi�v�n pieni ja marginaalinen ongelma sen rinnalla, ett� >useimmilta puuttuu t�llainen sosiaalistuminen (jonka puute johtuu siit�, >ett� nyky-yhteiskunnassa nousussa olevalle kommunitaristiselle >metaideologialle sellainen sosiaalistuminen ei sovi).
Olen pitk�lti samaa mielt�. Samoin kuin siit�, ett� pelkk� terapeuttinen auttaminen ei sanottavasti v�henn� v�est�tasolla l�hisuhdev�kivaltaa. T�m�n v�itteen tueksi on muuten olemassa sellainen tilasto, ett� esimerkiksi Kanadassa viimeisen viidentoistavuoden aikana naisiin kohdistuva l�hisuhdev�kivalta on selv�sti v�hentynyt. Siis, naisen fyysisen koskemattomuuden korostaminen ja kampanjointi, jota erilaiset ylti�- ja muut feministit ovat erityisesti tehneet, on tuottanut tulosta. Toki muutokseen voi olla muitakin syit�. Sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen on tosiaan keskeinen juttu t�ss� l�hisuhdev�kivallan v�hent�misess�.
Terapeuttisen asenteen ongelma on se, ett� sit� kautta p��dyt��n helposti siihen, ett� kyse on aina psyykkisest� ongelmasta. Esimerkiksi jos Donald Duttonin ty�st� jotain ongelmaa etsii niin se on nimenomaan h�nen keskittymisens� l�hes yksinomaan psyyken ongelmiin v�kivallan taustatekij�n�. Aika moni minun asiakkaistani on varsin keskivertoja miehi�, joilla ei ole psyykkisi� sairauksia. Paitsi voihan asian n�hd� niin, ett� kun tarpeeksi kauan analysoin asiakasta niin kyll� sielt� aina joku psyyken vinksahdus l�ytyy. Mutta se on jo sitten medikalisointia ja psykologisointia ja mielest�ni periaatteellisestikin varsin kyseenalaista.
Hannu S��v�l�
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:12 EEST