Subject: Re: Naistutkimuspropagandaa ja valehtelua
From: Janne Vainio (janne.vainio@helsinki.fi)
Date: Tue 13 Sep 2005 - 18:58:42 EEST
jarmo_lindholm@jippii.fi kirjoitti:
>> Poliittisella alueella joudutaan k�ytt�m��n my�s demagogiaa, eik�
>> t�m� ole mik��n uutinen. On kuitenkin oleellista osata tunnistaa
>> demagogia demagogiaksi. Demagogia ei kelpaa pohjaksi rationaaliselle
>> keskustelulle siit�, onko jotakin ryhm�� oikeasti sorrettu vai ei,
>> eik� demagogia kelpaa my�sk��n pohjaksi rationaaliselle keskustelulle
>> siit�, mik� on oikeudenmukaista.
>
>
> Kyll�. Kansan ryhmien kiihotus aina v�kivaltaiseen k�yt�kseen asti on
> politiikan keinoja. Eik� voida v�itt��, ett� miesten
> perhev�kivaltaisuus saattaa olla valtaapit�vien masinoimaa? N�in
> v�itt�v�t ainakin feministit patriarkaattisuus kriittisyydess��n -
> patriarkaattisuus aiheuttaa miesten perhev�kivaltaa. Samaan aikaan
> demagogian "uhrit", v�kivaltaiset miehet, syytt�v�t patriarkaatin
> sijaan feministej� kiihottamisesta, eli v�ite on samankaltainen. Kuka
> on politiikan uhri?
Min� pit�ytyisin siin�, ett� jos mies hakkaa naista tai nainen miest�,
niin kyse on yksil�n k�ytt�m�st� vallasta toiseen yksil��n - jollei
toisin todisteta.
On toki aina mahdollista ett� akkalauma tai �ij�lauma on t�llaisen
yksil�llisen hakkaamisen tukena, jolloin on jo kyse ryhm�n siunauksella
harjoitetusta sortovallasta. Mutta t�m� pit�isi mielest�ni osoittaa
ennen kuin sellaista vakavissaan v�itet��n.
Lapsiin kohdistettu perhev�kivalta on paljon todenn�k�isemmin ryhm�n
harjoittamaa sortoa, koska siin� on useimmiten tukena v�hint��n kahden
hengen muodostama sortajien ryhm�. Sen vuoksi lapseen kohdistettu
v�kivalta t�ytt�� yleens� aidommin sen tunnusmerkin, mit� sorto
mielest�ni pohjimmiltaan puhdasverisimmill��n on, ett� turvaa vailla
oleva yksil� joutuu yhteis�llisen keskin�isen avun armoille.
>
>> Feminististen j�rjest�jen tavoitteisiin ei l�ht�kohtaisestikaan ole
>> kuulunut se, ett� miesten tekem�t itsemurhat v�henisiv�t. Onko
>> t�ll�in jokin verinen v��ryys, ett� feministiset j�rjest�t
>> irtisanoutuvat koko t�llaisen kysymyksen k�sittelyst�kin?
>
>
> T�ll�in kysymys lienekin siit�, onko etujen ajaminen johtanut
> ihmisryhmien sortoon. Onko feministien valtaan nousu ja p��m��r�t
> merkinneet miesten ihmisarvojen menetyst�.
Ajattelisin kyll� t�st� asiasta samoin kuin ammattiyhdistystoiminnasta.
On kaksi periaatteellisesti eri asiaa, ja yksi on
ammattiyhdistystoiminnan oikeutus (jota ehdottomasti puolustan) ja
toinen on se kysymys, ett� tulisiko ammattiyhdistysliikkeell� olla koko
yhteiskunnassa ja virallisessa p��t�ksenteossa jonkinlainen
korporatiivinen etuoikeusasema verrattuna muuhun kansalaistoimintaan.
Vastustan TUPO-j�rjestelm��, kolmikantaa ja yleissitovuutta, mutta en
vastusta ammattiliittoja, vaan kuulun itsekin sellaiseen. Mielest�ni
edunvalvonta sin�ll��n kuuluu avoimeen yhteiskuntaan. Ja tietyn ryhm�n
j�senten erityisi� ryhm�n j�senyyteen liittyvi� etuja usein on paras
valvomaan t�m�n ryhm�n muodostama edunvalvontaorganisaatio. Siit�
seikasta, ett� ty�l�iset itse valvovat organisoituneesti esimerkiksi
ty�oloja ja ty�sopimuksien noudattamista, ei yksin��n aiheudu sellaista
rakenteellista hintakartellia, joka hinnoittelee ulkopuolelle j��v�t
uudet ty�nhakijat pois markkinoilta ja tekee ty�paikasta privilegion.
Voisin jopa arvioida, ett� ty�olojen valvonta olisi kenties helpompaa,
jos ty�paikka ei jo sin�ll��n olisi monilla aloilla privilegio. Ja
ty�olojen valvonnassa en n�e ammattiliitoille mit��n realistista
vaihtoehtoa. V��ristynytt� on mielest�ni se, ett� niille on annettu
valtaa enemm�n joihinkin muihin asioihin, eli j�rjestelm��n jo sis�lle
p��sseiden eliittity�l�isten palkkatason pit�miseen ennallaan.
Ty�olotkin siit� k�rsiv�t. Tulee mieleen, ett� ehk�p� sin� keksisit
t�lle sellaisen patenttiselityksen, ett� nais��nest�j�t haluavat ett�
etuoikeutetuista Ylemm�n Tason Miehist� puristetaan kaikki irti, jotta
he saisivat yh� korkeaa palkkaa jolla voi sitten ostella heid�n
naisilleen kaikenlaista kivaa...;-) (ja luuserimiehist�h�n ei kukaan
nais��nest�j� kumminkaan v�lit� joten kaivoon vaan)
Ei ole edunvalvojien syyt�, jos yhteiskuntaj�rjestelm�n puiterakenteet
mahdollistavat heille sellaisen aseman, jota etuj�rjest�ill� ei kuuluisi
olla avoimessa yhteiskunnassa. Yksitt�isen etuaan valvovan henkil�n
n�k�kulmasta tilanne on se, ett� my�s kaikki muut ovat aivan samalla
tavalla h�rskisti saalistamassa omaa ryhm�kohtaista etuaan. Vika on
siin� j�rjestelm�ss�, joka on rakennettu niin ett� etuja saavutetaan
organisaatioon sidotun etuoikeusaseman kautta. En siis syyt�
ammattiyhdistysaktiiveja siit�, ett� korporatiivinen j�rjestelm�
aiheuttaa ylim��r�ist� rakenteellista syrj�ytymist�, koska
ammattiyhdistystoiminta sin�ll��n olisi oikeutettua ja tarpeellista
edunvalvontaa silloinkin, vaikkei ammattiyhdistysmonopoleilla olisi
mit��n korporatiivista erityisasemaa.
Jos korporatiivisessa j�rjestelm�ss� rakennetaan joillekin
etuoikeutetuille kansalaisj�rjest�ille sellainen rooli, joka on
sopimaton vapaan kansalaistoiminnan periaatteisiin, niin t�m� on v��rin
ja t�m�n seikan seuraukset ovat todenn�k�isesti suurelta osin
ep�oikeudenmukaisia. Mutta siit� ei mielest�ni voida syytt�� niit�
kansalaisia, joiden mahdollisuudet ajaa omia etujaan on typistetty
siihen, ett� he toimivat t�llaisissa korporatiivista asemaa nauttivissa
edunvalvontaj�rjest�iss�. Korkeintaan kansalaisia voidaan mielest�ni
syytt�� siit�, ett� he ovat laiskoja toimimaan korporatiivista
vallankeskityst� vastaan.
Syyt�n siis t�ss� tapauksessa erityisesti niit� poliitikkoja, jotka ovat
sitoutuneet nimenomaan t�llaisen korporatiivisen j�rjestelm�n
yll�pit�miseen ja vahvistamiseen, ja jotka jopa tietoisesti vaientavat
korporatiiviseen j�rjestelm��n kohdistettuja vastalauseita. Mutta en
syyt� kovaakaan ay-aktiivia pelk�st��n siit�, ett� h�n k�ytett�viss��n
olevilla keinoilla valvoo alansa etuja. N�inh�n muutkin tekev�t.
Ei nainenkaan ole hullu eik� edes moraaliton, jos h�n tietyss�
j�rjestelm�ss� ajaa etujaan tehokkaaksi osoittautuneella tavalla (koska
muutkin tekev�t niin). Hulluja ovat ne jotka my�nt�v�t toisille etuja
ilman perusteita, ja moraalittomia ovat ne jotka rakentavat sellaista
j�rjestelm�� jossa joillekin puhtaasti ryhm�itsekkyydest� muodostuneille
edunvalvontayhteis�ille luovutetaan etuoikeusasema m��ritell� yleinen
intressi. T�llainen hulluus ja t�llainen moraalittomuus puolestaan ovat
laajempia ongelmia eiv�tk� valitettavasti liity pelk�st��n nais- ja
mieskysymykseen.
> T�t� kysymyst� voidaan tarkastella erityisesti ihmisoikeuksien,
> lapsiperheen ja miesten todellisuuden kautta. Voidaanko mielest�si
> julistaa "Valtion on feministien p��m��rist� huolimatta suojeltava
> is�n ja lapsen muodostamaa perhett� artiklan 16.3. mukaisesti!"?
En edelleenk��n halua enk� kannata mit��n erityist� suojelua "is�n ja
lapsen muodostamalle perheelle" sen enemp�� kuin "�idin ja lapsen
muodostamalle perheelle", vaan p�invastoin sellaisen
sukupuolisidonnaisen erityissuojelun poistamista. Perheist� tulisi
mielest�ni yleisesti todeta, ett� jos ne ovat j�sentens� vapaaehtoisesti
muodostamia ja yll�pit�mi�, niin sitten niille kuuluu yleinen
oikeussuoja yksil�nvapauden perusteella. Miss��n muussa tapauksessa
niille ei mielest�ni kuulu mink��nlaista suojaa. Perheill� ei mielest�ni
ole mit��n hyv�ksytt�vi� oikeuksia muutoin kuin niihin kuuluvien
yksil�iden omien yksil�kohtaisten oikeuksien kautta. Ja mielest�ni
kaikki muut "perheen oikeudet" pit�isi puhdistaa pois sek�
lains��d�nn�st�, viranomaisohjeista ett� virallisista
ihmisoikeusjulistuksista.
>
>> Eri asia olisi, jos jokin j�rjest� v�itt�isi olevansa "sukupuolten
>> v�list� tasa-arvoisuutta ja sukupuolista oikeudenmukaisuutta ajava
>> j�rjest�". T�llainen aatteellinen perussitoumus tietystikin jo
>> velvoittaisi siihen, ett� asioissa kiinnitet��n huomiota miehen
>> asemaan t�sm�lleen samoin kriteerein kuin naisen asemaan.
>
>
> Vaikka j�rjest� selke�sti ilmaisee ajavansa tietyn kansanryhm�n etua
> (esimerkiksi feministit feminiinien etua), niin n�etk� moraalisia
> ongelmia etujen ajamisessa silloin, kun se merkitsee toisen
> ihmisryhm�n ( esim. miesten oikeus artiklan 16 suojaan)
> ihmisoikeuksien mit�t�imist�?
Periaatteellinen ongelma on olemassa mielest�ni silloin, kun jonkin
edunvalvontaj�rjest�n esitt�m�t konkreettiset vaatimukset ovat
sellaisia, ett� ne jo itsess��n loukkaisivat jonkun sivullisen
yhdenvertaisia oikeuksia. Rautalankaesimerkki on, ett� rasistinen
j�rjest� vaatii oikeuksien m��rittely� ihonv�rin perusteella. Joten
pyyt�isin sinua t�sment�m��n, mit� t�ss� tapauksessa tarkoitat.
>
> Miss� kulkee raja omien etujen ajamisessa ja toisten sortamisessa?
Mielest�ni esimerkiksi saamelaisj�rjest� saa etuj�rjest�n� vaatia, ett�
saamelaiskulttuuria tuetaan (vaikka rakenteellinen tosiasia onkin
v�ist�m�tt� se, ett� yhden kulttuurialueen tukeminen on pois kaikilta
muilta tukiaisia kalastelevilta ryhmilt�). Ja vastaavasti en pit�isi
viel� "sortopyrkimyksen�" esimerkiksi sit�, ett� rasistisen
skinhead-j�rjest�n vaatimuslistalla olisi "skinikulttuurin tukeminen",
jollei eksplisiittisesti vaadita ett� tukim��r�rahat pit�� hankkia
valtionkassaan nimenomaan pakottamalla kaikki maahanmuuttajat orjaty�h�n
(tms).
Pist�isin rajan siihen, ett� pelkk� "etujen ajaminen" on sit�, ett�
jokin ryhm� tai jokin yksil� vaatii p��st� osille jostakin sellaisesta
varannosta, jonka kokoamiseen on kaikilla ollut jokin yhdenvertainen
velvoite. Sellainen etujensaalistus on sin�ll��n j�rjestelm�n� hyvinkin
ongelmallinen, mutta sit� ei voida pit�� mihink��n tiettyyn erityiseen
ryhm��n kohdistettuna erityisen� sortona. Jokainen maksukykyinen joutuu
siin� teoriassa yht�l�isesti maksumieheksi tai -naiseksi, jos
esimerkiksi erilaisten erityistukien m��r� koko ajan nousee
eksponentiaalisesti. Eli se on yleist� tulonsiirtoa yksityisilt�
j�rjestelm�lle, mutta se ei kuitenkaan ole sit�, ett� yhdelle tietylle
ryhm�lle luotaisiin j�rjestelm�n toimesta erityinen alistettu asema
jossa sill� olisi sellaisia velvoitteita joita muilla ei olisi
vastaavassa tilanteessa.
Mutta jos luodaan esimerkiksi yhdelle ryhm�lle rakenteellinen oikeus
verottaa toista ryhm��, niin sit� voidaan tietenkin jo pit��
sortorakenteen vakiinnuttamisena. Esimerkiksi, jos nykyisen
kirkollisverosysteemin sijasta (jota pid�n er��nlaisena rajatapauksena)
olisi vallalla sellainen systeemi, jossa kirkkoon kuuluvat nimenomaan
vapautetaan verosta, ja jos kirkkoon kuulumattomille m��r�tt�isiin
erityinen rangaistusvero siit�, ett� he eiv�t kuulu kirkkoon, niin t�m�
olisi jo selke�� yhteen tiettyyn ryhm��n kohdistettua sortamista.
Vastaavanlaisena erityisen� sortamisena pid�n tietenkin sit�, ett�
naiset on vapautettu asevelvollisuudesta, jonka laiminly�misest� mies
voidaan tuomita kovaan vankeustuomioon.
Vaikka t�m� j�lkimm�inen onkin mielest�ni selv� esimerkki nimenomaan
ryhm�kohtaisesta sorrosta, niin se ei ole todiste siit�, ett� naiset
sortaisivat miehi�. Jotta n�in voitaisiin v�itt��, pit�isi ensin
todistaa, ett� naiset nimenomaan ovat vaatineet ett� miehill� pit�� olla
sellainen erityinen rangaistusvelvoite, jota naisilla ei ole. Ja t�ss�
kohdin todisteet j��v�t viel� uupumaan. Naisj�rjest�t eiv�t tiet��kseni
toistaiseksi ole mitenk��n erityisesti vaatineet (ainakaan suureen
��neen), ett� miesten sukupuolierityinen rangaistusvelvoite pit�isi
t�ss� asiassa s�ilytt��. On hyvin mahdollista, ett� t�m� miehiin
kohdistuva rangaistusvelvoite on miesten yll�pit�m�, ja ett� se siin�
mieless� on ennemminkin joidenkin johtavassa asemassa olevien miesten
keino pit�� alaisuudessaan olevat v�hempiarvoiset miehet sorrettuina ja
kurissa ja nuhteessa. En ole varma t�st� asiasta, mutta koska mit��n
ilmeisi� todisteita ei ole puoleen eik� toiseen, my�s t�m�kin
mahdollisuus olisi syyt� huomioida ennen kuin ruvetaan v�itt�m��n ett�
naiset jotenkin "sortavat" miehi�.
Mutta tietenkin, JOS naisj�rjest�t nimenomaisesti ja eksplisiittisesti
VAATISIVAT, ett� t�llainen rangaistusvelvoite pit�� s�ilytt�� sukupuolen
perusteella, niin se olisi jo tietenkin pyrkimyst� sukupuolisortoon.
>> Oletko unohtanut, ett� esimerkiksi my�s yleiset
>> ihmisoikeusperiaatteet ovat olleet kaikesta huolimatta er�s vahva
>> demagoginen valtti mediassa silloin, kun mielt� on osoitettu? Nekin
>> on mahdollista taitavasti asettaa uhrin asemaan, jos n�in halutaan
>> tehd� ja jos sellaiselle tavoitteelle on riitt�v�� taustatukea.
>> Mik��n ei siis n�in ollen *pakota* ilmaisemaan mielt� nimenomaan
>> sellaisilla valistuksenvastaisilla keinoilla, joissa uhrin asemaan
>> asetetaan demagogisesti jokin sellainen erityinen ihmisryhm�, jolle
>> siten rakennetaan etuoikeus p��st� uhriksi muiden kustannuksella.
>
>
> Mit� ihmisoikeusperiaatteita? Vuoden 1948 sopimusko? Ainakin sen
> julistuksen artilka 25.2. "�ideill� ja lapsilla on oikeus erityiseen
> huoltoon ja apuun." asettaa k�yt�nn�ss� miehet eriarvoiseen asemaan
> silloin, kun perhe-el�m��n puuttumisen kynnys on madallettu alhaiseksi
> ja poliisien oikeuksia puuttua on lis�tty, sek� is�n ja �idin edut
> asettuvat ristiriitaan. Onko poliisien perhekeikoissa poliisien
> tapauksesta riippumatta noudatettava artiklaa 25.2.?
>
Ihmisoikeusperiaatteet ovat periaatteina huomattavasti vanhempia kuin
t�m� YK:n ihmisoikeuksien julistus, jossa kyseiset keskeiset periaatteet
ovat monellakin tavoin joutuneet vesitetyiksi. YK:n ihmisoikeuksien
julistuksessa annetaan aivan liikaa periksi kaiken maailman sellaisille
"yhteis�keskeisille" n�k�kohdille, jotka eiv�t periaatteellisina
n�k�kohtina mitenk��n liity klassisen valistusetiikan muotoilemiin
ihmisoikeuksien periaatteisiin. Kun puhun ihmisoikeusperiaatteista,
tarkoitan klassisen valistusfilosofian mukaisia oikeusperiaatteita,
jotka perustuvat siihen ett� vapaus edelt�� jokaista yhteis��.
Aidot ihmisoikeusperiaatteet ovat puhtaasti yksil�sidonnaisia, ja
yhteis�ill� on niiden n�k�kulmasta "oikeuksia" vain ja ainoastaan
yksil�iden niille vapaaehtoisesta tahdostaan luovuttamien oikeuksien
kautta. Ihmisoikeudet tarkoittavat sananmukaisesti IHMISTEN oikeuksia
eik� mit��n ihmisten yl�puolella leijuvien organisaatioiden oikeuksia.
Vain ja ainoastaan yksil�t voivat ajatella, kokea ja tuntea, joten vain
ja ainoastaan yksil�ihin sidotut oikeudet voivat olla sellaisia
oikeuksia, jotka ihmiskokemuksen n�k�kulmasta n�ytt�ytyv�t OIKEUKSINA
eiv�tk� yksil��n jostakin ylemm�lt� taholta kohdistettuina velvoitteina.
Islamilaiset maat ovat toki rustailleet omia "ihmisoikeusjulistuksiaan",
joissa ei esiinny yht�k��n IHMISoikeutta edell� mainitussa mieless�, ja
arvostelevat jopa vuoden 1948 vesitetty� versiota siit�, ett� siihen on
vahingossa p��stetty mukaan joitakin j��nteit� valistuseetoksen
mukaisista IHMISoikeuksista (sen sijaan ett� olisi kyse yhteis�n
"oikeudesta" ruoskia ja kivitt�� ja silpoa el�vi� ja tuntevia
ihmisyksil�it�). Kuitenkin t�ss� vain piirtyy j�lleen kerran esille se
murheellinen fakta, ett� koko islamilainen kulttuuri on l�ht�kohtaisesti
sovittamattomissa ristiriidoissa ihmisoikeusperiaatteiden kanssa, ja
niiden vihollinen.
>
>> En kiist�, etteik� miehill�(kin) olisi oikeutta ruveta esiintym��n
>> "sorron uhreina" mediassa, mik�li he siihen kykenev�t. Toki min�
>> my�nn�n, ett� miehill� on t�h�n sama *oikeus* kuin mit� naisetkin
>> k�ytt�v�t.
>> JMV
>
>
> Mahdollisesti miesten uhriasema merkitsee julistusta: "vuoden 1948
> Ihmisoikeuksien julistus on sortoj�rjestelm�!"
>
> Jarmo Lindholm
En menisi sanomaan n�ink��n, koska vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistus
on joka tapauksessa ilmeisist� puutteistaan ja ristiriidoistaankin
huolimatta hieno saavutus. Se, ett� sit� voidaan arvostella vapaasti,
perustuu sellaisen ihmisoikeuseetoksen levi�miseen, jonka imagollista
levi�mist� on huomattavasti vauhdittanut se tosisieikka, ett� huomattava
osa maailman kansoista kokee t�llaisen julistuksen imagollisesti omakseen.
Ajattele, mik� ero olisi siin�, jos ihmisoikeuksien julistuksen sijalla
olisi vaikka jokin islamilainen tai katolinen uskontunnustus. Siihen
kohdistettu arvostelu johtaisi ekskommunikointiin oitis, ja nimenomaan
kerettil�isi� pidett�isiin "kaikkein pahimpina" (itse asiassa pahempina
kuin toisuskovaiset).
Nykyisin kuitenkin tilanne on viel� toistaiseksi siin� mieless�
kohtuullisen terve, ett� esimerkiksi minua (joka suhtaudun
"kerettil�isesti" ihmisoikeuksien julistukseen ja olen eri mielt�
joidenkin sen tulkintojen osalta) EI PIDET� ainakaan sen "pahempana"
ihmisoikeuksien vihollisena kuin jotain saatanan ajatollahia tai
imaamia. Yleisen mielipiteenkin valossa suhteellisuudentaju menee oikein
p�in, kun ne saatanan ajatollahit ja imaamit ymm�rret��n todellisiksi
vihollisiksi, ja kun minun sen sijaan annetaan esitt�� omia
kerettil�isi� tulkintojani ilman ett� minulla on v�lit�nt� pelkoa joutua
sen takia inkvisiton kuulusteltavaksi.
T�m� mielest�ni osoittaa, ett� ihmisoikeusjulistuksien laajalle
levi�v�st� imagopuheesta on oikeasti tarttunut my�s jotain
sis�ll�llisesti merkitt�v��. Eli ett� laajakin yleis� osaa tehd� jonkin
eron siin�, ketk� ovat jo periaatteellisesti ja l�ht�kohtaisesti
ihmisoikeusperiaatteiden vihollisia, ja keill� taas on vain "kirkon
virallisesta julistuksesta poikkeava tulkinta" n�ist� yhteisist� arvosta.
JMV
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:17 EEST