Subject: Re: Vai presumptio-oppi!? Anna mun kaikki kest��!
From: Miika Lehtonen (Miika.Lehtonen@ulapland.fi)
Date: Thu 10 Nov 2005 - 18:05:23 EET
Pasi Malmi wrote:
>>>Onko sinulla jotain empiirist� todistusaineistoa siit�, ett� tuo
>>>(eli se, ett� naiset ovat miehi� parempia huoltajia) p�tee 85%
>>>parisuhteista?
>>
>>Kyll�. Katso miesten osuutta vanhempainlomien pit�jist�.
> P��ttelysi on siis se, ett� koska miehet pit�v�t v�hemm�n vanhempainlomaa kuin naiset ==> miehet ovat naisia huonompia lasten huoltajia. Suoraan sanoen, ei vaikuta kovin tieteelliselt� p��ttelylt�.
>
Vanhempainloma ei kyll� voi olla mik��n peruste vaikka sin�ll��n
kannatettava asia onkin. Ihan yht� v�h�n kuin sek��n ettei nainen ole
p�tev� johonkin ty�h�n kun on ollut kotona hoitamassa lapsia. Lis�ksi
moni j�tt�� muita lomia mist� saa parempaa palkkaa siihen aikaan kun
vauva on pienin, ihan taloudellisista syist�. Niin tein esimerkiksi
itsekin kun olin kuukauden pitk�lti kotona kun vauvamme syntyi. Enk� ole
ainoa kun tein gallupin l�hipiiriss�ni.
>
>>Kuinka moni pohjoiskarjalaisista sossuista
>>on saanut perheneuvolasosiaality�ntekij�n p�tevyyden?
> En tied�, mutta onko sill� v�li�, mik�li t�m� osuus on sama kuin muuallakin Suomessa? Onko sinulla tietoa, jonka mukaan pohjoiskarjalassa sosiaality�ntekij�t ovat keskim��r�ist� ep�p�tev�mp�� v�ke�?
Varmasti Antikaista lainaten ns. perheneuvolaotteella ty�skenteleviss�
on enemm�n siihen koulutettuja. Mutta esit�n toisen kysymyksen, kuinka
moni sosiaality�ntekij� on kohtuuttoman asenteellinen, tai esim. on
omassa el�m�ss��n kokenut asioita jotka eiv�t voi olla vaikuttamatta
h��nen ty�h�ns�?
>
>>Punttien menness� tasan, lapsen mielipide painaa
Sit� vaan ei useinkaan kysyt�. Ja ainakin pikkulapsilla se n�ytt��
minulle useammasta l�hteest� muodostuneen kuvan mukaan vaikuttavan
l�hinn� vain silloin kun lapsi vastaa oikein, ts. puhuen �idist�.
>
> Kurki-Suonion mukaan lasten kuunteleminen on selv�sti v�hentynyt sen j�lkeen, kun huoltajuusratkaisujen vetovastuu siirrettiin sosiaality�ntekij�ille. T�m� johtuu siit�, ett� sosiaality�ntekij�t "kokevat kuulevansa lasta" aina, kun puhuvat lapsen �idin kanssa. Tutkimusten mukaanhan perhe tarkoittaa sosiaality�ntekij�iden diskurssissa samaa kuin "�iti jolla on lapsi". Lapsen etu puolestaan tarkoittaa samaa kuin "�idin etu". Voin antaa l�hdeviitteet, kun kerke�n.
Kannattaa my�s lukea Virtanen, P. (1995). Perhekeskeinen ajattelu
yhteiskuntapolitiikassa ja lastensuojelun sosiaality�ss�. Utopioita,
illuusioita ja todellisuuskuvia. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto
(RT-Paino, Pieksam�ki).
Sen johtop��t�kset voi kuvata seuraavasti: Kun puhutaan tavatun perhett�
riitt�� tilanteeseen useimmiten vain �iti. Joskun mukana on my�s lapsi.
Is�� n�iss� palavereiss� ei juuri kaivata, tai edes haluta.
>>jos lasta ei ole kuunneltu (lue: pieni) asiaa
>>varmastikin arvoidaan sen valossa, mik� on ollut perheen sis�inen
>>ty�njako.
>>Ja siin� on vaarana, ett� osallistuvan miehen panos saattaa j��d�
>>huomioimatta - mutta kuten sanottu jo vanhempainvapaatilastot
>> osoittavat karua kielt�ns�.
> Miten ihmeess� p��ttelet perheen sis�isen ty�njaon vanhempainvapaatilastojen pohjalta? Oletetaan, ett� eroperheess� on 5- ja 9-vuotias lapsi. Mit� ihmett� vanhempainvapaatilastoilla on t�ll�in merkityst�?
Kuule, se kuka tiskaa ei ole lapsen kannalta niin merkityksellist�, oli
se sitten �iti is� tai tiskikone. En tied� onko varhaiskasvatuksen
opiskelu ja kehitys- kiintymyssuhde- ja kasvatuspsykologian opiskelu
luonut minulle harhaisen kuvan siit� mit� lapsi tarvitsee tai mik� on
h�nen etunsa, mutta minun ajatuksissani tuo kotit�iden teko tms ei
siihen kovasti kuulu, kunhan molemmat nyt osaavat riitt�v�n hyvin
laittaa ruokaa, siivota yms. Ja korostan oppimistutkimuksen perusteella
sellaista vallankumouksellista ideaa, ett� MIESKIN voi oppia, voi oppia
hoitamaan lasta jja keitt�m��n lihakeittoa, jopa siivoomaan ja pesem��n
pyykki�, jos ennen ei ole osannnut.
Tutustupa my�s ns. vanhemmuuden roolikarttaan Suomen. Kuntayhtym�.
(2003). Vanhemmuuden roolikartta, from
http://www.vslk.fi/index.php?main=roolikartat
siin� on erit� asioita joita mm. vanhemmuuteen kuuluu.
On my�s mielenkiintoista, ett� tiedossani olevissa tapauksissa joissa
naispuolinen huoltaja ei esim. hallitse t�t� arjen py�rityst� lasten
kanssa sosiaalitoimi pyrkii tukemaan ja opastamaan sek� auttamaan h�nt�
siin�. T�m� ei ole edes kovin tavatonta. Miesten kohdalla sama
osaamattomuus on l�hes automaattisesti poissulkukriteeri. Enp� ole
monestakaan is�st� kuullut joita sosiaalitoimi tukisi esim. ensin
m��r�tty��n h�nelle huoltajuuden. Naisten kohdalla t�m� on enemm�nkin
s��nt� kuin poikkeus. Miehen kohdalla ratkaisu saattaisi monessa
kunnassa olla lasten automaattinen siirto �idille tai huostaanotto. Ei
tietysti kaikissa tapauksissa, mutta nyt pari vuotta asiaa pengottua sen
m�d�nn�isyys on tullut aika hyvin esiin.
>
> HTL Pasi Malmi
>
> PS. Arvostaisin kovasti, jos saisit s��detty� keskustelun argumentaatiota ja s�vy� hieman tieteellisemp��n ja muita keskustelijoita arvostavampaan suuntaan. Muutoin t�st�kin keskustelusta tulee pelkk�� omien asemien ja asenteiden puolustamista.
Kriittisin mutta yst�v�llisin terveisin
Miika
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:20 EEST