Subject: Re: Jalkapallo ja prostituutio
From: Panu Petteri H�glun (phoglund@abo.fi)
Date: Fri 07 Apr 2006 - 11:01:59 EEST
Citerar Kim Meyer <kim.meyer@taloverkot.fi>:
> Janne Vainio wrote:
>
> > T�st� olen samaa mielt�, mutta n�m� asiat eiv�t ole sama asia kuin
>
> > prostituutio. Prostituutio tarkoittaa m��ritelm�n mukaan
> sopimukseen
> > perustuvaa maksullista seksipalvelua. Seksiorjien kuskaaminen tai
> > naiskauppa ei ole prostituutiota lainkaan, koska se ei perustu
> > sopimukseen vaan pakkokeinoihin.
>
> Olennainen osa prostituutiosta ja seksin oston kriminalisoinnista
> k�yt�v�� keskustelua on, tulisiko prostituutiota ja ihmiskauppaa
> k�sitell� kahtena eri asiana. Vaikuttaa silt�, ett� seksin oston
> kriminalisoinnin vastustajat tahtovat pit�� n�m� kaksi asiaa erill��n
Siit� yksinkertaisesta syyst�, ett� parittajan seksiorja on oleellisesti
eri asia kuin laillisesti itse varoistaan huolehtiva prostituoitu.
Perinteinen suomalainen prostituutio on varsin l�hell�
ravintolaiskent��, siit� vain on maksettu rahaa.
Kun puhutaan lain "signaaliluonteesta", minun on vaikea n�hd� sit�
muuten kuin niin, ett� joillakuilla on hirve�n voimakas tarve
signalisoida olevansa oleellisesti parempia ihmisi� kuin prostituoidut
ja n�iden asiakkaat. Joitakin naisel�ji� ilmeisesti hirve�sti ahdistaa
se ajatus, ett� emansipoitunut suomalainen prostituoitu voi olla
el�m��ns� hyvin hallitseva tasapainoinen ihminen. Siksi h�net on
lyk�tt�v� v�kisin marginaaliin.
> kun taas lakialoitteen puolustajat n�kev�t, ett� asioita ei voi
> k�sitell� erilisin�. Syy on se, ett� prostituutio kasvattaa ja
> ruokkii
> ihmiskauppaa. L�hes kaikki ihmiskaupan uhrit p��tyv�t prostituutioon
> ja
> seksipalveluiden tarjoajiksi (palvelu on muuten v��r� sana ja omiaan
>
> polarisoimaan keskustelua, mutta en nyt keksi poliittisesti
> korrektimpaa).
"Ihmiskauppa" on jo nyt kielletty�. Se on kielletty� siksi, ett� paritus
on kielletty�.
> > Mielest�ni t�llainen toiminta pit�isi
> > m��ritell� maksulliseksi joukkoraiskaukseksi, ja sellaiseen pit�isi
> my�s
> > kohdentaa nykyist� laajamittaisemmin sellaisia tehokkaita
> vastakeinoja,
> > jotka eiv�t rankaise viattomia sivullisia. Prostituoitujen
> ihmisoikeudet
> > ovat yht� t�rkeit� kuin muidenkin naisten ihmisoikeudet, ja ne
> > pit�isikin mielest�ni pyrki� turvaamaan paremmin.
>
> Faktisesti suurin osa prostituoiduista on naisia, mutta
> ihmisoikeuksista
> puhuessa olisi ehk� kuitenkin parempi sanoa, ett� prostituoitujen
> ihmisoikeidet ovat yht� t�rkeit� kuin muidenkin *ihmisten*.
Tartut sitten yksitt�iseen sanaan ja j�t�t itse asian huomiotta.
Profeministit ovat kaltaisiaan aina.
> > Valitettavasti se mik�
> > puuttuu on poliittinen tahto turvata prostituoitujen ihmisoikeudet.
>
> > Syyn� on se, ett� prostituoituja leimataan yh� nyky��nkin joksikin
>
> > toisen luokan kansalaisiksi ja ett� heid�n ��nens� pyrit��n
> > j�rjestelm�llisesti hiljent�m��n.
>
> Totta. Prostituoitu on l�hes aina sosialisesti huonommassa ja yleens�
>
> my�s huonommasta asemasta kuin h�nt� hyv�ksik�ytt�j�.
Voisikohan asiaa auttaa nostamalla sit� opintorahaa, niin
opiskelijatyt�t eiv�t ajautuisi prostituutioon?
> > Yhten� k�yt�nn�n esimerkkin�
> > t�llaisesta prostituoitujen vaientamistavoitteesta on nyt
> suunnitteilla
> > oleva laki, joka k�yt�nn�ss� merkitsee sit�, ett� prostituoidut
> eiv�t
> > en�� voi esiinty� julkisesti omilla nimill��n eiv�tk� puhua itse
> omasta
> > puolestaan omalla ��nell��n ja omilla sanoillaan vaarantamatta
> > asiakassuhteitaan.
>
> T�m� olettama perustuu paitsi siihen, ett� lailla ei ole vaikutusta
> ja
> ett� prostituoiden m��r� tulisi pysym��n samana sek� my�s siihen,
> ett�
> prostitoitu ei hy�tyisi mit��n siit�, ett� on valmis tulemaan
> "esiin",
> oli se sitten julkisuuteen tai sosialivirkailijan puheille.
No voimmeko me luottaa siihen, ett� h�n hy�tyy siit� yht��n mit��n?
Siksi
> lakiesityksen lis�ksi on t�rke�� panostaa my�s prostituoiden
> tukipalveluihin ja aktiivisesti olla mukana auttamassa prostituoituja
>
> irtautumaan nykyisest� toimenkuvastaan.
Vaihdetaan sana "lis�ksi" sanaan "sijasta". Totta kai on huolehdittava
siit�, ett� a) mahdollisimman harvoilla olisi pakko ajautua
prostituutioon, b) mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus p��st�
siit� irti. Mutta kysymys kuuluukin: Auttaako laki muka oikeasti n�it�
tavoitteita?
L��k�rin ensimm�inen ohje on, ett� hoito ei saa vahingoittaa potilasta.
Toisin sanoen se ei saa aiheuttaa niiden ongelmien pahenemista, joita
sill� on tarkoitus parantaa. T�m�n lain suurin vika on, ett� se mit�
todenn�k�isimmin pahentaa prostituoitujen ongelmia. Eik� ole mit��n
takeita siit�, ett� noihin mielest�si t�rkeisiin panostuksiin
ryhdytt�isiin. Pikemminkin se, ett� mainitset ne, kuulostaa vain
yrityksilt� rauhoitella omaatuntoasi. Mit��n konkreettisia todisteita
siit�, ett� t�llaisiin aktiivisiin toimiin oltaisiin ryhtym�ss�, ei ole.
Toisin sanoen niit� ei voida k�ytt�� perusteluina, kun arvioidaan lain
toteuttamiskelpoisuutta.
> > T�m� puolestaan on omiaan johtamaan siihen, ett�
> > prostituoitu on viel� aikaisempaa enemm�nkin pelkk� "toinen", josta
>
> > kaikki muut puhuvat (joko puolesta taikka vastaan) mutta joka ei
> itse
> > puhu omasta puolestaan.
>
> Ja t�m� p�tee erityisen hyvin maissa joissa prostituutio on kokonaan
>
> laillistettu. Prostitution laillistaminen pesee toiminnan ja
> seksibisneksen leiman, muuttaa likaiset rahat puhtaiksi, mutta
> "huora"
> pysyy "huorana".
Niin pysyy. Mutta huora on laillinen ammatinharjoittaja, jolla on oikeus
vedota lain suojaan, ja jos poliisi ei suojele h�nt�, h�nell� on oikeus
tehd� asiasta virallinen valitus. Se on pragmaattisesti selv�sti parempi
asema kuin tilanne, jossa koko prostituutiotoiminta on karkotettu
alamaailmaan, parittajien k�siin. Paritus on jo nyt laitonta.
> > Kyll�h�n vaikkapa laittomia rakennusty�l�isi�kin rahdataan rajojen
>
> > ylitse ep�m��r�isiss� oloissa ja ilman oikeusturvaa. T�m� ei ole
> > mitenk��n sama asia kuin asianmukaiseen ty�sopimukseen pohjautuva
> > rakennusty�, eik� oikeusturvaa vailla ty�skentelevien
> > rakennusty�maaorjien olemassaolo ole mik��n peruste sille ett� my�s
>
> > rehellisesti toimivia rakennusurakoitsijoita pit�isi ruveta
> jotenkin
> > rankaisemaan. Mik�li rakennusty�l�isten palkkaaminen
> > kriminalisoitaisiin, t�m� johtaisi v�litt�m�sti siihen, ett�
> > rakennusty�st� poistuisi oikeusturva ja ett� ty�turvallisuus
> > vaarantuisi. Se ei parantaisi orjaty�l�isten asemaa, vaan
> p�invastoin se
> > muuttaisi jopa nykyiset laillisetkin rakennusty�l�iset yhdess�
> y�ss�
> > orjaty�l�isiksi joilla ei ole turvattuja oikeuksia.
>
> Analogia ei toimi. Seksin oston kriminalisoiminen ei tee
> prostituoiduista rikollisia. Seksin myynnin kriminalisoiminen
> tekisi.
Analogia nimenomaan toimii. Seksin oston kriminalisoiminen tarkoittaa,
ett� prostituoitu itse ei ole rikollinen, mutta ett� h�nen toimintansa
on sill� tavalla rikollisuuden luonteista, ett� sen on tapahduttava
salassa ja poissa lainvartijoiden n�kyvilt�. Toisin sanoen h�nell� ei
ole k�yt�nn�ss� poliisin suojaa uhkaavilta asiakkailta.
> >> Seksipalvelujen ostamisen kriminalisointi on my�s yhteiskunnan
> >> signali ettei prostituutio ole hyv�ksytt�v� ilmi�.
> >
> > T�m� on ehk� ainoa sellainen ymm�rrett�v� argumentaatiolinja, jota
>
> > voisin pit�� johdonmukaisena perusteluna sille ett� seksin osto
> halutaan
> > kielt��. Eli suoraan sanoen, mielest�ni t�m� kysymys palautuu
> todellakin
> > k�yt�nn�ss� sellaiseksi eritt�in puhtaaksi periaatekysymykseksi,
> ett�
> > onko seksipalveluiden ostaminen sin�ll��n v��rin vai ei.
>
> Menisin hiukan pidemm�lle. N�en prostituution vastenmielisen�
> ilmi�n�,
> mutta n�en my�s ihmiset jotka k�ytt�v�t prostituoituja
> vastenmielisin�,
> koska he k�ytt�v�t (tietoisesti) hyv�kseen huonommassa asemassa
> olevia
> ihmisi� ja ovat omalta osaaltaan mukana ruokkimassa kysynt��, joka
> kasvattaa prostituutiota ja ihmiskauppaa.
Sinulle ei sitten ole juolahtanut mieleenk��n sellainen ajatus, ett�
prostituutioasiakas voisi olla moraalinen olento, joka tietoisesti
v�ltt�� k�ytt�m�st� selv�sti uhrin luonteisia prostituoituja ja pyrkii
reilun kaupan prostituutioon, ts. asioi mieluiten kotimaisilla
yritt�jill�, jotka eiv�t ole Igorin Pillu Oy:n maahantuomia orjia?
Minulla on ihan oikeasti vaikeuksia ymm�rt��, miten se vastuullinen
asiakas olisi kasvattamassa ihmiskauppaa, mill��n tavalla. Pikemminkin
asia on niin, ett� asiakkuutta on aina, niin kauan kuin ihmisill� on
seksuaalisia tarpeita, varsinkin niin kauan kuin heill� on
ep�tavallisiksi miellettyj� seksuaalisia tarpeita. N�iss� oloissa
viisainta - pragmaattisesti viisainta - olisi pyrki� sellaiseen
politiikkaan, jossa v�ist�m�tt� olemassa olevien prostituoitujen osaa
pyritt�isiin lievitt�m��n, prostituutioon p��tymist� vaikeuttamaan ja
prostituutiosta irti p��semist� helpottamaan. En n�e t�st� laista olevan
mit��n hy�ty� t�llaisten tavoitteiden kannalta.
> > Miksi n�in? Siksi, ett� seksipalveluiden oston kriminalisointi ei
> > paranna kenenk��n huonossa asemassa el�v�n ihmisen asemaa.
>
> Palvelu on mielest�ni viel�kin v��r� sana. Seksuaalinen hyv�ksik�ytt�
>
> olisi parempi.
Sanamagia ei muuta sit�, ett� monet prostituoidut ovat erinomaisesti
el�m�ns� ohjaksissa ja ett� heill� on mahdollisuus hinnoitella
myyt�v�ns� niin, ett� he p��sev�t suhteellisen turvattuun toimeentuloon
melko v�h�ll� vaivalla. Henkil�, joka saa kohtuullisen korvauksen
tarjoamastaan palvelusta, ei ole miss��n mielekk��ss� mieless�
hyv�ksik�ytetty.
Voi olla, ett� mielest�si seksuaalisuus on jotain niin pyh��, ettei sit�
voi hinnoitella. T�m� on kuitenkin sinun arvosi, eik� se ole
universaalinen. Monilla ihmisill� on sellainen arvo, ett� el�m� on pyh��
ja ett� syntym�tt�m�n ihmissiki�n surmaaminen �idin mukavuudenhalun
takia on ��rimm�isen moraaliton teko, josta tulee rangaista murhana.
K�yt�nn�ss� yhteiskunta on kuitenkin k��ntynyt pragmaattisemmalle
kannalle, koska vaikka kyseess� onkin moraalisesti hyvin ep�ilytt�v�
teko, moraalinen absolutismi ei ole t�ss� asiassa yhteiskunnallisesti
mielek�st�.
Vastaavasti voidaan kysy�, miksi t�ss� prostituutioasiassa pit�isi
noudattaa sinun moraalista absolutismiasi, jos on vakavia syit� uskoa,
ett� se ei olisi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta viisasta. Mik� siin�
pragmatismissa on oikeasti niin hirve��?
> > Sellaista
> > kieltoa ei ole mahdollista perustella vetoamalla prostituoitujen
> huonoon
> > asemaan, mik�li ei voida osoittaa ett� kriminalisointi parantaa
> jonkun
> > huonoa asemaa. Asia olisi varmastikin toisin, JOS voitaisiin
> osoittaa,
> > ett� kriminalisoinnin keinoin voidaan parantaa jonkun
> heikko-osaisen
> > asemaa. Sellaisessa tapauksessa min�kin saattaisin harkita asiaa
> uudelleen.
>
> Seksin ostoa ei ole j�rin monessa maassa kriminalisoitu. Enemm�n on
> varmasti olemassa maita, joissa prostituutio on kokonaan
> laillistettu.
> N�iss� maissa tilanne ei ole parantunut. Esimerkiksi Alankomaissa
> haluttin saada lapsiprostituutio kuriin laillistamalla prostituutio
> ja
> tuloksena oli lapsiprostituution 300% kasvu viidess� vuodessa.
> Kolmasosa
> n�ist� lapsista olivat ihmiskaupan uhreja. Jos tarkastelemme niit�
> harvoja maita joissa seksin osto on kriminalisoitu, eli Ruotsi, niin
>
> heid�n keskusrikospoliisinsa mukaan laki on toiminut my�nteisesti
> (lain
> s��t�misen yhteydess� velvoitettin poliisi tekem��n vuotuinen
> selonteko,
> joka on julkisesti lueattavissa esimerkiksi poliisin kotisivuilta).
> Esimerkiksi, Ruotsia ei en�� miellet� mieluisaksi ihmiskaupan
> kohdemaaksi (kun taas Suomi miellet��n).
>
> > Minun n�kemykseni asiasta on se, ett� on hyvin vaikeaa edes
> ymm�rt��,
> > mill� perusteella seksin ostaminen olisi jo sin�ll��n v��rin.
>
> Koska siit� se koko ketju l�htee liikkeelle. Kysynt� - prostituutio -
>
> ihmiskauppa. Ei kyseess� ole mik��n arkinen, kaupallinen transaktio.
>
> Hyvin harva prostituoitu on alalla vapaasta valinnastaan. Ja joku
> voisi
> my�s argumentoida ett� prostituoitua k�ytt�v�k��n ei aina ole siell�
>
> vapaasta tahdostaan. Kyse on faktisesta hyv�ksik�yt�st�.
>
> -----
>
> !!!!!
>
> Huomaan, ett� olen kerrankin Jarmo Lindholmin kanssa samaa mielt�.
> 8-O
> Seksin osto tule kriminalisoida, ei sen myyminen. Prostituutio on
> sek�
> miest�, ett� naista alentavaa. Jarmosta riippumatta taisin sanoa
> t�m�n
> my�s eilen radiossa. Ja vaikka Jarmon on sit� vaikea uskoa, niin min�
>
> ymm�rr�n my�s h�nen n�kulmansa asiaan.
>
> Terveisin,
> Kim
>
>
>
-- Is � an t-aon �bhar eagla at� ann n� an eagla f�in: an sceimhle nach bhfuil ainm air n� ciall n� fi� g� leis agus a choinn�onn ag c�l� muid nuair ba ch�ir d�inn dul chun cinn.- Franklin Delano Roosevelt; P.P.H. a d'aistrigh go Gaeilge
This archive was generated by hypermail 2a24 : Thu 25 May 2006 - 22:05:25 EEST