Rikkaat rikastuivat - ent� k�yh�t?

  1. Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman v�est�n tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heid�n bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002
  2. Miten ylimp��n prosenttiin p��dyt��n?
  3. Ylin prosentti kasvatti eniten tulo-osuuttaan
  4. Tuhannesosa v�est�st� sai sadasosan tuloista vuonna 2003
  5. Ylimm�n prosentin tulojen rakenne
  6. Ty�suhdeoptioiden vaikutus tuloeroihin
  7. Verotus tasaa tuloeroja aiempaa v�hemm�n
  8. Palkkaerot eiv�t selit� tuloerojen kasvua
  9. Supert�htiteoria
  10. Mutta kaikkihan saivat lis�� kakkua?
  11. Mit� sitten?
  12. L�hteet:
  13. Alaviitteet

Koko dokumentti yhdell� sivulla

Kirjoittaja: Veli-Matti T�rm�lehto (09) 1734 3680, Artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa I/2005.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata l�hde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eiv�tk� Tilastokeskuksen nimiss�.

Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman v�est�n tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heid�n bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002

Toimeentuloerojen kasvu 1990-luvun j�lkipuoliskolla n�kyi erityisesti tulojakauman yl�p��ss�. Ylimm�n tulokymmenyksen reaalitulo oli kolmanneksen korkeampi vuonna 2003 kuin vuonna 1990, uusin tulonjaon ennakkotilasto kertoo. Pienituloisimman kymmenyksen tulotaso oli noussut samalla ajanjaksolla noin kuusi prosenttia. Suurituloiset ovat siis hy�tyneet talouskasvusta selv�sti muita v�est�ryhmi� enemm�n.

Suurituloisilla tarkoitetaan tulonjakotilastoissa usein ylimp��n tulokymmenykseen kuuluvia henkil�it�. T�m�n m��ritelm�n mukaan suurituloisia kansalaisia on Suomessa noin puoli miljoonaa. T�ss� artikkelissa ylin kymmenys jaetaan viel� kymmenysosiin. Tarkastelun kohteena on ylin sadasosa eli noin 50 000 kansalaista toimeentulojakauman huipulta.

N�in tehden paljastuu, ett� ylimm�n tulokymmenyksen tulo-osuuden nousu selittyy pitk�lti ylimm�n prosentin tulo-osuuden kasvulla. Itse asiassa merkitt�v� osa tulonlis�yksest� on kohdistunut ylimp��n promilleen eli suurituloisimpaan tuhannesosaan v�est�st�.

Artikkelin tulokset perustuvat tulonjakotilaston kokonaisaineistoihin (vrt. Ruotsalaisen artikkeli), joista ensimm�inen on vuodelta 1995 ja viimeisin vuodelta 20031. Ne vahvistavat otospohjaisiin tulonjakotilastoihin ja kulutustutkimuksiin perustuvia tutkimustuloksia ylimpien tulonsaajaryhmien tulo-osuuksista (Riihel� ym. 2005). Otospohjaiset tulonjakotilastot ja kulutustutkimukset mahdollistavat huomattavasti pidemm�n ajanjakson tarkastelun kuin kokonaisaineisto. Niiden tuloksiin sis�ltyy kuitenkin otannasta aiheutuvaa ep�varmuutta, joka kokonaisaineistoa k�ytt�m�ll� v�ltet��n.

Alkuun Edellinen Seuraava

P�ivitetty 16.6.2006