EPÄILYKSEN PIRUN TAPPIO

Eräässä viihtyisässä Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevassa kaksiossa leijaili vanha tuttavamme Epäilyksen Piru ja katseli työpöytänsä ääressä istuvaa punatukkaista naista joka hörsi läppärinsä edessä punaviiniä. Kyseisen naisen nimi oli Hyvä Ihminen, iältään 38 vuotta ja hän oli sekä selitteläätiön, soveltavan spedestetiikan että uhriutuvan feministinalkutuksen tohtori joka oli myös aktivisti sekä Rasmuksessa että RHC:ssä ja vielä sen lisäksi montakytviidessä erilaisessa tiedostavassa järjestössä. Hän oli toiminnan kantavia voimia ja hyvin aktiivisena sellaisena tunnettu. Tunnettiin myös se, että kyseinen hyvä ihminen nimeltään Hyvä Ihminen oli yksi ankarimmista vihan kostajista rasisteja ja sellaiseksi tulkittuja ihmisiä kohtaan ja heitähän Hyvän Ihmisen mielestä oli todella paljon.

Kyseinen hyvä ihminen näytti askartelevan jotakin. Epäilyksen Piru katsoi tarkemmin. Jaa… tää oli tätä nykyistä ja kieltämättä varsin vastenmielistä feminististä muoti-ilmiötä. Hyvä Ihminen piirteli keitettyihin kananmuniin kuukautisverellään kirkkoveneen kuvia. Tiedostavaa, perin tiedostavaa. Mikähän ihme se oli tuon tiedostavan pimppaosaston kanssa kun se oli nykyisin niin innostunut kaikkiin eritteisiin? Nainen saattoi laittaa vaikka käytetyn vitturätin kehyksiin ja eiköhän heti joku paskalehti kirjoittanut merkittävästä feministisestä taideproduktiosta jolla kiinnitettiin huomiota epäkohtiin x, y, z ja å. Mutta eihän tässä tapauksessa ja tässä ilmiössä oikeastaan ollut kysymys varsinaisesti ihmisestä (homo sapiens) vaan siitä eronneesta sivuhaarasta (homo sapiens premenstrualsyndromicus) jonka logiikkaa ja yleensäkin olemassaoloa tutkittiin niin ala- kuin yläkerran firmassa suuren ihmetyksen vallassa. Oliko ihmiskunnan evoluutio ottanut mutatoituneen sivuaskeleen vai oliko jokin vaan mennyt niin kuvainnollisesti kuin kirjaimellisesti vituralleen?

Hyvä Ihminen oli saanut piirreltyä mielestään tarpeeksi verikirkkoveneitä kananmuniin joten hän nousi ja kävi hakemassa siivouskomerosta vasaran jolla hän hetken aikaa mäiski kananmunia möhjöksi onnistuen samalla hajottamaan tietokonepöytänsä pinnan ja sotkemaan paikat sillä munat olivat olleet liian löysiksi keitettyjä. Epäilyksen Piru katsoi tuotosta ja tuumasi että tuon viritelmän nimi voisi olla vaikka ”Kissan oksennusta tyyliin operaatto allegreetto andante”, mutta hän arveli, että Hyvä Ihminen ajatteli asiasta aivan toisin. Niinhän olikin. Hän katsoi tuotostaan selvästi hyvin tyytyväisenä, kuvasi verisen kananmunamössön älykännykällään, siirsi kuvat tietokoneelleen, laittoi ne twitteriin ja risti tuotoksensa nimellä ”Feministinen pääsiäismuistutus: miljoonien naisten unelmat, jotka länsimainen mies murskasi”.

Kyseinen Hyvä Ihminen tyhjensi viinipullonsa, kävi hakemassa tilalle hanapakkauksen ja toi samalla pöydälle vielä toisen tyhjän viinilasin. Täyttäessään omaa lasiaan hän sanoi:

- Kyllä minä tiedän, että sinä olet täällä. Niin että ole hyvä ja help yourself.

Epäilyksen Piru lennähti Hyvän Ihmisen tietokonepöydälle ja lörötti viiniä lasiinsa. Sinänsä hän olisi kyllä juonut mieluummin vaikka hyvän whiskyn tai sitten paukun jossa olisi 60-vottista Tsuhnan Kapinaa blandattuna valopetroolilla, tärpätillä ja teräketjuöljyllä. Mutta menihän se punkkukin paremman puutteessa joten hän totesi viiniä maistettuaan Hyvälle Ihmiselle:

- Erinomaista punkkua. Maku on haastavan päällekäyvä mutta samalla vienon vetäytyvä. Rypälesatsi on selkeästi poimittu lounaisrinteeltä ja rypäleitten polkijalla on ollut oikeassa jalassa paha liikavarvas mikä antaa viiniin sellaisen mukavan takakierteisen jälkimaun. Mutta jos siirrytään viinisnobbailusta sinun tilanteeseesi niin minä kieltämättä hieman ihmettelen. Meinaan, sinä harrastat tota aktiivista ja fanaattista femilässyttävää monikuristamista edelleenkin vaikka eikös me saatu viime tapaamisessamme sinun kohdallasi aikaiseksi täysi yhteisymmärrys?

Hyvä Ihminen otti hörpyn viinilasistaan, kohautti olkapäitään ja vastasi:

- No joo, niinhän me saatiin.

Epäilyksen Piru otti puolestaan hörpyn ja jatkoi:

- Eli eikös me viime tapaamisessamme päädytty johtopäätökseen että sinä olet ollut nenästä vedettävä hölmö? Todettiin, että sinä kuvittelit että jokainen tänne köijätty arabi ja afrikkalainen muuttaa heti tänne tultuaan ajatusmaailmansa ja siitä tulee samanlainen feminismiä kannattava länsimainen lällydemari kuin sinä itsekin olet.

- Joo. Niinhän me todettiin. Ja minä myönsin sen. En minä sitä kiistä.

- Ja sitten sinä huomasit, että se kaikki oli paskapuhetta, itsepetosta ja pelkkiä omia kuvitelmia. Nämä muslimit nauroivat paskaisen naurun hyväuskoisuudellesi ja pitivät sinua lähinnä nenästä vedettävänä suomalaisena huorana.

- Niinhän minä huomasin. Ja tottahan se on. Sellaisenahan ne minua pitävät.

- Ja sinä huomasit myös että käsityksesi jostain länsimaisesta kevytislamista oli vain sinun ja kaltaisesi ihmisten omaa kuvitelmaa jolla ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

- Huomasinhan minä senkin. Ja tunnustan, että olet oikeassa.

Tässä vaiheessa Epäilyksen Piru katsoi hyvää ihmistä pää kallellaan ja kysyi ihmetellen:

- No miksi ihmeessä sinä silti jatkat tuota pelleilyäsi ja metelöit twitterissä noitten murskattujen feminististen  kananmuniesi myötä ja julistat että monikulttuurisuus on edelleenkin rikkaus, vihapuhe on lopetettava ja vihapuhujia rangaistava eikä ihan pienillä rangaistuksilla pidäkään.

Hyvä Ihminen otti puolestaan moukun viiniä, kaatoi lasiinsa lisää ja katsoi Epäilyksen Pirua silmät palaen:

- Jaa että miksi jatkan? No, siihen on selvä syy. Jatkan siksi,  että minä vihaan.

- Vihaat? Vihaat ketä?

- Niitä ihmisiä jotka olivat koko ajan oikeassa.

- Miksi sinä heitä vihaat? Nyt kun sinä olet tajunnut asian oikean tilan, niin sinullahan olisi mahdollisuus avautua ja kertoa huomiosi kaikille. Ja ne ihmiset olisivat ystäviäsi. Ne toivottaisivat sinut mielellään omalle puolelleen. He arvostaisivat sinua.

Hyvä Ihminen kaatoi itselleen lisää viiniä ja totesi hyvin nyrpeästi.

- Paskat. Kyllähän he minut ottaisivat vastaan hyvin mielellään. Mutta minä olisin heille aina se pelle, joka oppi asiat vasta pakon edessä kun ne väännettiin hänelle rautalangasta. Tai saatana ennemminkin ratakiskosta. Eihän minulle pelkkä rautalanka riittänyt. He pitäisivät minua aina pellenä. Joka tapauksessa. Ja sitä minä en kestä. Minä haluan olla yläpuolella ja katsoa minua tyhmempiä, tai ainakin sellaiseksi määriteltyjä – ja mielellään juuri minun määrittelemänä – nenänpieltä pitkin alaspäin. Haluan tuntea olevani arvostetumpi. Parempi. Enemmän. Ennen kaikkea haluan olla se, jolla on oikeus tuomita. Haluan tuntea olevani suuri ihmisoikeustaistelija. Valvotussa ja turvallisessa ympäristössä. Ilman mitään henkilökohtaista riskiä. Siksi jatkan samalla linjalla kuin ennenkin. Minä haluan, että nuo ihmiset hiljennetään. Minä haluan olla edelleenkin sertifikoitu hyvä ihminen. Joka taistelee sellaista vihollista vastaan jota ei ole edes olemassa. Sillä sehän on se turvallisin vihollinen.

- Eli omaa egoa ruokkivaa partisaanileikkiä siis? Ja teet noin vaikka tiedät olevasi väärässä?

- Kyllä.

- Mutta kai sinä tiedät, mitä sinä ja sinun kaltaisesi ihmiset saavat tälle maalle ja kansalle aikaiseksi?

- Jaa sinä meinaat pankrottia ja kaaosta? Totta kai tiedän. Mutta ei se minua liikuta. Sillä ennen kuin se tulee, minä aion päästä tässä järjestelmässä tarpeeksi korkealle. Asemaan, jossa voin asua vartioitujen suojamuurien takana. Siellä voin edelleenkin olla niin hyvä ihminen kuin kuvittelen olevani. Vittuako minä tuosta raappahousukansasta välitän.

- Ja silloin sinun ei tarvitse myöskään välittää etnisesti edistyksellisestä väestönosasta. Joka saa aikaan se kaaoksen. Jonka sinä olet hyväksynyt ja mahdollistanut.

- Se on raappahousukansan ongelma. Ei minun.

- Eli sinä haluat hiljentää tuon raappahousukansan ettei se ole henkilökohtaisen egoutopiasi tiellä? Vaikka se kärsii vuoksesi.

- Totta helvetissä! Nuo saatanan faktistithan uhkaavat minun elämääni ja asemaani. Asemaani hyvänä ihmisenä. Ennen kaikkea palkattuna hyvänä ihmisenä. Ajattelepa, sinä perkeleen piru sitä tilannetta  jos ne voittaisivat. Mikä minun asemani silloin olisi? Luuletko että ne rahoittaisivat minun yliopistollista ammattiani? Joka kuitenkin pohjautuu lähinnä siihen, että voin ruokkia egoani ja tuomita yliopistollisen sertifikaation perusteella niitä ihmisiä jotka ovat eri mieltä kanssani. Miksi helvetissä minä siitä luopuisin? Raappahousukansan vallan alla minä joutuisin menemään oikeisiin töihin. Mutta mitä minä tekisin? Enhän minä osaa mitään. Enkä minä edes halua tehdä mitään. Minun työni josta pidän on nillittää niistä ihmisistä jotka elättävät minut ja sen työn minä aion myös pitää. Aion olla jatkossakin sertifikoitu hyvä ihminen ja ennen kaikkea halveksimieni ihmisten elättämä hyvä ihminen.

Epäilyksen Piru joi viinilasinsa loppuun ja kysyi:

- Vaikka tiedät olevasi väärässä ja vaikka tiedät toimintasi olevan sinut elättäville ihmisille haitallista ja vaarallistakin?

- Niin. En minä siitä välitä.

- Tiedätkös, Hyvä Ihminen, sinä olet aikamoinen mulkku. Tai se naisvastine sille. Kun sinä nainen tai naisoletettu olet. Tai mitä termiä siitäkin käyttäisi. Kun te olette sotkeneet nekin.

- Tiedän. Enkä edes häpeä.

Epäilyksen Piru katsoi Hyvää Ihmistä niin kuin ihminen loukkaantunutta hevosta jonka hän joutuisi hetken päästä lopettamaan:

- Tiedätkös… minä voitin kanssasi yhden taistelun. Mutta näyttää siltä että hävisin sodan. Sinuun ei pysty vaikuttamaan. Olet valinnut tiesi. Tiedät faktat mutta et välitä niistä. Sinä palvot sitä ainoaa oikeaa jumalaa jonka sinä tunnet. Eli itseäsi. Ennen kaikkea egoasi. Jonka nälkä on käsittämättömän  suuri. Loppumaton. Tyydyttämätön. Olet varsinainen mulkku. Mutta rehellinen sellainen sinä kuitenkin olet.

- Ja annas kun minä arvaan. Nyt sinä annat minulle sen niin sanotun lahjan. Minä olen noista sinun lahjoistasi kuullutkin. No, mitäs minulle? Niitä peilikuviako? Burkha? Natsiupseeri? Nürnberg?

- Ei. Sinä näet jatkossa peilikuvastasi sen, mitä sinä todella olet ihmisenä. Ihmisenä, joka on riisuttu oppiarvostaan. Ihmisenä, joka on riisuttu asemastaan johon hänellä ei alunperinkään ollut mitään substanssia. Sellaisena ihmisenä kuin sinä todella olet. Syvällä sisälläsi. Minä poistun nyt. Tehtäväni kanssasi on suoritettu ja epäonnistunut. Me tuskin enää tapaamme. Ellet sinä itse sitä halua. Saan sen kyllä tietooni. Hyvästi.

Epäilyksen Piru katosi keltaiseen rikinhajuiseen pilveen. Hyvä Ihminen käveli lähimmän peilin luo. Mitä sieltä näkyi?

Niin. Ei mitään. Peili näytti sen, mitä hän oli ihmisenä. Tyhjä. Olematon. No, täytyykös tuosta välittää. Osasihan hän meikata silmät kiinnikin. Ja saattoihan hän jatkossa kuvitella olevansa vampyyri. Eihän sekään näkynyt peilissä. Tuo maailman ainoa päivänvaloa kestävä vampyyri joka tajusi olevansa vampyyri myös yhteiskunnalle imien sen voimavarat palasi takaisin tietokoneelleen.

Hänen kuukautisverikananmunapostaukseen näytti tulevan tykkäyksiä kuin numeroita yksikätisessä rosvossa. Tuntui niin hyvältä olla samanhenkisessä seurassa.

Vaikka  tiesikin olevansa väärässä. Ja ihmisille vahingollinen. Mutta sellainenhan vampyyri oli. Sellainen oli vampyyrin luonto. Mitä sitä häpeämään.

HARKITTU MURHA

Pari kilometriä Naakkamon kunnan keskustasta sijaitsevalla bussipysäkillä oli parkissa varsin vanhaa vuosimallia edustava Mitshubishi Pajero-maastoauto. Autossa ei ollut muita henkilöitä kuin kuljettaja, keski-ikäinen mies. Hänen katseensa oli jotenkin ilmeetön mutta toisaalta ilmeettömyydessään sellainen että se kertoi miehen mielessään ylittäneen tietyn ratkaisevan kynnyksen. Kynnyksen, jonka vain harvat pystyvät ylittämään eikä sitä kynnystä ylitettäisi ilman äärimmäisen hyvää syytä. Kun miehen silmiä olisi katsonut hieman tarkemmin olisi löytänyt jostain syvyyksistä kumpuavan jäätävän ja kaiken tieltään murskaavan vihan.

Mies oli valinnut paikkansa tarkkaan ja pitkän harkinnan tuloksena. Tuolta bussipysäkiltä näki edessä olevasta risteyksestä oikealle kääntyvälle sivutielle jonka varrella oli varsin varakkaitten ihmisten omakotitaloalue. Ne Naakkamon kalleimmat neliöt. Hän oli seurannut noitten katujen liikennettä jo pitkän aikaa ja tiesi tarkalleen mitä kaduilla tapahtuisi, keitä siellä kulkisi ja milloin. Nyt hän huomasi sen, mitä halusikin. Siinähän ne perkeleet olivat. Noin viisikymppinen mies ja hänen teini-ikäinen poikansa. He ulkoiluttivat koiraansa. Joku terrieri se oli. Mies odotti vielä hetken ajan että koiranulkoiluttajat kulkivat lähelle hänen ennalta laskemaansa pistettä. Sitten hän otti hansikaslokerosta kolmen vartin viskipullon, korkkasi sen ja veti muutamalla nopealla ja yökkivällä huikalla siitä puolet huiviinsa ja käynnisti autonsa moottorin.

Mies oli 48-vuotias, nimeltään Kyösti Väätäinen ja hän oli jäänyt muutama vuosi aikaisemmin työttömäksi kun Naakkamon paperitehdas oli suljettu. Joitain tyhjänaikaisia työllistämistöitä hän oli tehnyt mutta eli pääosin peruspäivärahalla. Se ei sinänsä häntä katkeroittanut. Nykyisessä Suomessahan tapahtui monelle hänenlaiselleen miehelle samoin. Se oli ajan henki. Tai no, katkeroittihan se sinänsä mutta ei saanut aikaan sitä vihaa mitä hän autoa käynnistäessään tunsi. Hänen vaimonsa Martta toimi lääkärinä Naakkamon terveyskeskuksessa ja he tulivat velattomassa omakotitalossaan suht koht mukavasti toimeen. Heillä oli kaksi lasta. Toinen oli 18-vuotias Liisa joka kävi lukiota ja jonka elämä meni melko mukavasti.

Ja sitten heillä oli 14-vuotias poika Kalevi. Kalevi, jonka elämä oli ollut viimeiset puolitoista vuotta täyttä helvettiä. Ei perheensä vuoksi. Hän oli rakastettu poika ja hänellä oli hyvä olla kotonaan. Kyösti ja Martta olivat panneet merkille että aikanaan kovasti elämäniloinen ja vilkas poika oli melkein heti yläasteelle mentyään kuihtunut henkisesti kasaan. Poika oli selvästi masentunut, ei enää oikein puhunut eivätkä vanhemmat oikein osanneet kysyäkään. Kun ei oikein tiennyt, mitä kysyä. Näkyi selvästi että ei poika ollut ruvennut mitään huumeita käyttämään ja hän viihtyi kotona vielä enemmän kuin ennen. Itse asiassa hän ei koulupäivien lisäksi poistunut kotoaan ollenkaan ja se pisti miettimään että miksi. Olihan hänellä vielä ala-asteella ollut kavereita joitten kanssa hän oli mielellään viettänyt aikaa. Kaikenlaisissa pikkupoikien touhuissa.

Syyslukukauden jälkeen poika oli lopulta avautunut ja Kyösti oli ymmärtänyt kuinka tietyt sanat olivat aivan liian laimeita kun niitä ei ollut koskaan tarkemmin ajatellut. Niin kuin koulukiusaaminen. Se kuulosti sanana vain jotenkin sellaiselta harmittomalta kiusanteolta. Häntä itseään ei oltu koskaan kiusattu. Niinpä hän ei aluksi ymmärtänyt eikä osannut asettua poikansa tilanteeseen. Ennen kuin Kalevi alkoi puhua. Kertoen kaiken. Kyösti ymmärsi silloin että tuo sana piti sisällään toiseen ihmiseen kohdistuvan raa´an, sadistisen ja loputtoman terrorin. Terrorin primus motorina oli samalla luokalla oleva poika, joka Kalevin mielestä oli täysi psykopaatti. Niin kuin todennäköisesti oli muittenkin oppilaitten mielestä, mutta he eivät olleet uskaltaneet vastustaa kyseistä psykopaattia joten hekin osallistuivat kiusaamiseen, mikä oli milloin fyysistä väkivaltaa, milloin henkistä ja sen lisäksi jatkuvaa netissä tapahtuvaa kiusaamista. Muut oppilaat olivat osallistuneet kiusaamiseen lähinnä siksi, etteivät olisi itse joutuneet kiusatuksi.

Niin Kyösti kuin Martta olivat välittömästi ottaneet yhteyttä kouluun ja oppivat lisää sanan koulukiusaaminen sisällöstä. Näköjään kyseinen sana piti sisällään myös toiseen ihmiseen kohdistuvan sallitun sadistisen terrorin jonka virkakoneisto hyväksyy, kun siitä ei sitä estämään ole. Tokihan koulusta kerrottiin, että KivaKoulu-projektin oppien mukaisesti asiaan oltiin puututtu. Keskustelemalla. Puhumalla perkele. Puhetta. Pelkkää puhetta. Aina vain pelkkää puhetta.

Puhuminen eli näennäisreagointi oltiin hoidettu koulukuraattorin toimesta. Kuraattorin hyllyssä olleet huomattavat mappimäärät kaivettiin esille ja kiusattu oltiin laitettu saman pöydän ääreen kiusaajansa kanssa vaikka kiusattu ei olisi halunnut nähdä tuota arkielämän terroristia yhtään sekuntia enempää kuin mitä oli välttämätöntä. Kiusattu huomasi, että koulukuraattori eli niin kiusatun kuin kiusaajan elämään nähden täysin ulkopuolisessa todellisuuskuplassa, joten molemmat antoivat hänen pitää oman shownsa josta hän kieltämättä nautti uskoen jopa saavansa jotain aikaiseksi.

Se pellehän puhui ihan tosissaan siitäkin olisiko kiusattu mahdollisesti voinut omalla käytöksellään aiheuttaa kiusaamisen. Helvetti. Kalevihan halusi vain olla rauhassa. Ei mitään muuta. Se olisi riittänyt hänelle. Kiusattu huomasi, niin kuin huomasi kiusaajakin että kuraattori puhui pääasiassa itselleen. Olihan hän nuori ja innokas virkanainen, joka oli ensimmäisessä työpaikassaan eikä hänellä ollut mitään käsitystä siitä todellisuudesta missä kiusattu eli. Niin kuin ei kiusaajankaan todellisuudesta ja siitä sadismista mistä kiusaaja nautti. Se oli hänen käsityskykynsä ulkopuolella. Hän oli niin sanottu Kympin Tyttö. Elänyt suojattua elämää. Väärä ihminen väärässä paikassa väärään aikaan. Joka tapauksessa hän saattoi ottaa tyytyväisenä yhteyden rehtoriin ja todeta, että asian eteen oltiin tehty kaikki, minkä protokolla vaati. Se riitti rehtorille joka vaali koulun ja samalla tietysti omaa mainettaan yli kaiken muun. Meidän koulussamme ei kiusata. Tai jos kiusataankin, niin se kategorisesti kiistetään. Paikallislehti tulisi pian tekemään juttua Naakkamon KivastaKoulusta ja rehtori olisi mukana valokuvissa. Hän oli jo harjoitellut peilin edessä sopivaa hymyä.

Rehtori oli myös kunnallispoliitikko ja saman Valtapuolueen jäsen kunnanvaltuustossa kiusaajan isän kanssa. Kiusaajan isä tunnettiin varakkaana ja vaikutusvaltaisena miehenä. Ennen kaikkea hänet tunnettiin itseään täynnä olevana mulkkuna joka oli tehnyt selväksi niin koululle kuin Väätäisille että hän voi panna lakimiehet asialle ja järjestää ne valehtelijat jota puhuvat paskaa hänen viattomasta pojastaan sellaiseen kuseen että he sen ikänsä muistavat.

Niin Kyösti kuin Martta Väätäinen olivat puhuneet asiasta keskenään ja todenneen tuon psykopaattipojan psykopaatti-isän olevan oikeassa. Ei heillä olisi mitään mahdollisuuksia maksettuja lakimiehiä vastaan ja virallisen tahon olematon reagointikyky ja myös reagointihalu oltiin myös huomattu. Mutta jotain oli tehtävä. Tällä menolla he joku aamu heräisivät ja huomaisivat että Kalevi oli hirttänyt itsensä pihakoivuun. Kaiken lisäksi lastensuojelu oli ottanut heidän perheensä tarkkailuun. Siis terrorisoidun lapsen perheen. Jumalauta. Kalevilla oli uhka joutua huostaanotetuksi ja sijoitetuksi laitokseen. Koska hän silloin tällöin ei vaan yksinkertaisesti pystynyt menemään kouluun. Ja häntä terrorisoiva psykopaatti sai puolestaan tehdä mitä lystäsi.

Niinpä he laativat toisen suunnitelman ja totesivat Kaleville että koeta kestää vielä jonkun aikaa. Puolesta vuodesta vuoteen.  Puolisot laativat suunnitelman yhdessä. Suunnitelman toteuttava osuus jäisi isälle. Se olisi viisaampaa sillä äidin lääkärintyön myötä lasten elatus olisi kuitenkin turvattu. Mutta äiti osasi laittaa oman mausteensa suunnitelmaan. Ensiksi hän laittoi yhdessä sovitusti mutta virallisesti omin päin avioerohakemuksen vireille. Tekaistun avioeroprosessin myötä Kyösti muutti erään hyvän ystävänsä luokse ja kertoi suunnitelmasta. Ystävä oli aikanaan ollut hyvin julmasti koulukiusattu ja oli heti mukana. Kyösti oli myös vuosien mittaan oppinut että hänen ystävänsä oli mies joka osasi pitää turpansa kiinni.

Martan kehittämän suunnitelman mukaan Kyösti otti eroprosessin alettua yhteyden Naakkamon mielenterveystoimistoon jossa hän esiintyi – Martan laatimien speksien mukaan – avioerosta ahdistuneena ja itsetuhoisena miehenä. Mutta ei kuitenkaan aivan tarpeeksi ahdistuneena ja itsetuhoisena niin että mielenterveystoimisto vetosi kolmen kuukauden hoitotakuuseen joka sopi suunnitelmaan mainiosti. Kyösti ei ollut kiireellinen tapaus. Apua annettaisiin jos annettaisiin ja ehdittäisiin. Viikkoa mielenterveystoimistossa käynnin jälkeen Kyösti joi itsensä humalaan, ”varasti” ystävänsä auton ja ajoi sen ojaan. Paikka oltiin katsottu ystävän kanssa etukäteen. Paikka oli niin luminen ettei ystävän autolle tullut sen kummempia vahinkoja.

Joka tapauksessa Kyöstille tuli tämän myötä syyte rattijuopumuksesta – veressä oli 1,1 promillea – ja Kyösti meni uudestaan mielenterveystoimistoon esittäen jälleen Martan opettaman litanian saaden taas lupauksen asiaan tarkemmasta paneutumisesta joskus tulevaisuudessa. Juuri niin kuin tarkoitus olikin. Pohjatyö oltiin tehty. Kyösti oli selkeästi ja ennen kaikkea todistetusti pyytänyt apua. Hänellä oli mielenterveydellisiä ongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia, hän oli tuonut ne julki ammattilaisille mutta avunpyyntöön ei oltu vastattu. Tämä oli tärkeää suunnitelman seuraavaa vaihetta ajatellen.

Ja se suunnitelman seuraava vaihe tapahtuisi nyt. Kyösti oli Pajerossaan linja-autopysäkillä katsoen noita kahta koiranulkoiluttajaa. Siinä oli se psykopaattipoika joka terrorisoi hänen omaa poikaansa. Ja siinä oli se psykopaatti-isä joka asemansa myötä mahdollisti terrorin jatkumisen täältä ikuisuuteen. Kaksi psykopaattia näytti nauttivan toistensa seurasta. Miksipä ei. Vakka kantensa valitsee eikä omena puusta kauas putoa. Mutta nyt se puu sahattaisiin poikki. Kyösti odotti, että koiranulkoiluttajat kulkivat hänen ennalta laskemaansa pisteeseen. Sitten hän hän otti hansikaslokerosta kolmen vartin viskipullon, korkkasi sen ja veti muutamalla nopealla ja yökkivällä huikalla siitä puolet huiviinsa ja käynnisti autonsa moottorin.

Kadulla, jossa koiranulkoiluttajat kulkivat oli jyrkästi vasemmalle kääntyvä mutka jonka oikealla puolella oli kallioleikkaus. Se oli juuri sopiva paikka. Kyösti saapui paikalle täsmälleen oikealla hetkellä eivätkä psykopaatti-isä eikä hänen poikansa ehtineet huomata vaaraa. Kyösti kaasutti juuri sopivasti. Vauhtia oli vain 65 kilometriä tunnissa mutta kun raskas maastoauto jyräsi uhrinsa omalla massallaan ja nopeudellaan kallioleikkaukseen joka ei taatusti antanut jälkeen niin isä kuin poikakin murskautuivat maasturin ja seinämän väliin ja kuolivat välittömästi. Valitettavasti siinä meni samalla se koirakin joka ei ollut kenellekään pahaa tehnyt.

Kyösti tunsi että hänen oikea jalkansa murtui törmäyksessä mutta hän oli vielä tajuissaan. Niinpä hän joi yökkien viskipullon loppuun ja soitti sitten hätänumeroon kertoen onnettomuudesta juuri niillä Martan opettamilla sekavilla sanoilla kuin pitikin. Sairaalassa poliisi löi hänen ranteensa käsiraudoilla kiinni sänkyyn hänen odottaessaan leikkausta. Se ei häntä häirinnyt sillä kaikki oltiin suunniteltu ennakolta. Häntä jalkaleikkauksen jälkeen kuulustelevalle poliisille hän totesi ettei muista koko asiasta mitään.

Asiaa käsiteltiin aikanaan Radanvarsikaupungin käräjäoikeudessa. Tapaus oli ongelmallinen. Olihan selvää, että Kyöstillä oli ollut hankaluuksia uhrien kanssa ja syyttäjä esitti rangaistusta harkitusta murhasta. Toisaalta puolustus toi esille sen, että Kyösti oli hakenut apua mielenterveydellisiin ongelmiinsa eikä ollut saanut sitä. Kyöstin ystävä, jonka luona Kyösti oli asunut oli puolestaan todistanut että Kyöstillä ei ollut koskaan ollut muita väkivaltafantasioita kuin omaan itseensä kohdistuvia. Ystävä kertoi että Kyösti oli puhunut jatkuvasti siitä että hän tarvitsisi apua mutta hänelle ei sitä anneta ja hän ei enää kauaa jaksa. Niin Kyöstin ystävä kuin mielenterveystoimiston työntekijä totesivat oikeudessa että Kyöstillä oli todennäköisesti kallionleikkaukseen ajaessaan tarkoitus tappaa vain itsensä ja onnettomuuden muut uhrit olivat paikalla vain sattumalta.

Käräjäoikeus päätyi nahkapäätökseen. Kyösti tuomittiin puoleksitoista vuodeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä rattijuoppoudesta. Kun Kyösti lähti suorittamaan vankeustuomiotaan Mikkelin vankilaan hän totesi että suunnitelma meni niin kuin pitikin. Martta oli vetänyt avioeropaperinsa pois ja Kyösti voisi palata kotiinsa tuomionsa jälkeen josta hän tiesi selviävänsä ensikertalaisena puolella. Korvaukset olivat tietysti korkeat mutta niitä oikeus oli kohtuullistanut Kyöstin mielenterveyden ongelmien pohjalta.

Kyösti lähti suorittamaan tuomiotaan mielellään. Sillä hän tiesi, että Kalevi saisi jatkossa olla rauhassa. Ei hän ehkä kavereita saisi mutta hänet jätettäisiin rauhaan. Sen takaisi maine hänen hullusta isästään. Ja tiedä vaikka niitä kavereita tulisi kumminkin. Sillä tiesiväthän oppilaat että näytelmän psykopaatti oli murskaantunut Pajeron keulan ja kallion välissä vapauttaen heidätkin. Kyösti oli antanut Kaleville mahdollisuuden. Kyllä sen vuoksi kannattaisi yhdeksän kuukautta istua.

1000

Tonnit paukkuu niin kuin Moskovan gonalla eli tämä on Yrjöperskeles-blogin tuhannes postaus. Niin kuin olen ennenkin todennut, aloitin blogin vuonna 2007 vallitsevaan tilanteeseen tympiintyneenä, tuumin että kirjoitan muutaman jutun, huomaan ettei tää ketään kiinnosta ja lopetan todeten että tulipahan edes yritettyä. Mutta se yrittäminen onkin sitten jatkunut ja pian blogi on yksitoista vuotta vanha. Kommenttejakin on kertynyt kaikkiaan 26.222 kappaletta.

Kun aloitin blogin, olimme siinä tilanteessa jossa sekä virallinen Suomi että sitä komppaava valtamedia julistivat, että väärinajattelua ei ole edes olemassa. Mitä nyt ehkä parikymmentä nurkissaan öyhöttävää nupistaan sairaseläkkeellä olevaa netsiä.

Tänään elämme tilanteessa jossa valtamedia ja sitä komppaava virallinen Suomi (noitten kahden järjestys on tarkoituksella vaihdettu) tunnustavat että väärinajattelua – piru vie – on kuin onkin olemassa ja se pitää jyrätä. Itse asiassa tämäkin on jo varsin suuri askel eteenpäin ja vaihtoehtomedian (jota tämäkin blogi hyvin pieneltä osaltaan edustaa) merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhdentoista vuoden aikana muuttuneen tilanteen myötä voidaan taas kerran muistuttaa Gandhin viisaudesta:

First they ignore you

Then they laugh at you

Then they fight you

Then you win

Tein joku aika sitten Hömpstadin Vähänköehkäopiston hyväksymää tilastollista tutkimustyötä tämän blogin lukijoista ja se voi kertoa varmaan aika paljon tällaisen blogiskenen lukijoista yleensäkin.

Lukijoitten keski-ikä on noin 47 vuotta, tarkemmin eriteltynä:

alle 20           2%

20 – 30          10%

30 – 40          19%

40 – 50          28%

50 – 60          23%

60 – 70          13%

yli 70             3%

Miehiä lukijoista on 87,02 % ja naisia 12,98 %. Väkilukuun nähden suhteutettuna puolestaan Suomen Yrjöttyjen maakuntien järjestys on seuraava:

1. Kymenlaakso

2. Kainuu

3. Helsinki

4. Varsinais-Suomi

5. Pirkanmaa

6. Pohjois-Karjala

7. Kanta-Häme

8. Etelä-Savo

9. Etelä-Karjala

10. Etelä-Pohjanmaa

11. Keski-Suomi

12. Lappi

13. Uusimaa

14. Keski-Pohjanmaa

15. Pohjois-Pohjanmaa

16. Satakunta

17. Pohjois-Savo

18. Päijät-Häme

19. Pohjanmaa

20. Ahvenanmaa

Kyselyssä eivät olleet mukana ulkomaat, joista lukijoita ja kommentoijiakin on jonkun verran. Lämpimimmät terveiset heille. Ehkä laitan nykyisen gallupin loputtua pystyyn gallupin jossa kysytään lukijoitten ammattia, koulutustasoa jne.

Lämmin kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille. Ilman kommentteja tätä tuskin olisi jaksanut pitää pystyssä näin pitkään. Tyypillisen tavan mukaan annan puheenvuoron kommentoijille, mutta ennen sitä Hotelli Yrjöperskeles esittää ennustuksen:

Niin kuin tiedätte, nyt on menossa äärimmäinen #metoo-hysteria joka alkoi seksuaalisesta ahdistelusta ja case Louhimiehen myötä mennyt muuten vain yleiseksi miesten medialahtaamiseksi. Lisäksi muodissa on toinen hysterian muoto #olentodistanut. Nämä kaksi tulevat sulautumaan yhteen ja seuraavaksi aletaan etsiä medialahdattavaksi valkoisia suomalaisia niin miehiä kuin naisia jotka ovat julkisesti sanoneet haluavansa harrastaa seksiä vain toisten valkoisten kanssa. Tämä koskee niin heteroita kuin homojakin. Ja kyseisen hysterian (voisko se olla esim #vihaanseksirasismia) ns. patient zero on tässä:

Ja tämän ennustuksen jälkeen onkin aika antaa taas puheenvuoro kommentoijille suurin piirtein viimeisen vuoden ajalta:

Anonyymi kirjoitti...

Pidän politisoitunutta poliisia jo suurelta osin kansan vihollisena ja osana ongelmaa. Osittain jo siitäkin johtuen en katso että sellaiset pikku asiat kuten lakien noudattaminen yms. enää kuuluvat velvollisuuksiini kansalaisena koska maassa loisiva paskasakki ja heitä paapovat mädättäjätkin voivat näemmä itse päättää mitä lakeja noudattavat.

*

Ymmi kirjoitti…

Miksiköhän se aina menee näinpäin että kun tärähtäneistö vastustaa virkavaltaa, vaikkapa nyt juuri tämäkin punaper.. eikun punapastori, niin asiasta ei paljon otsikoita näy?

Mutta annas olla kun joku kansallismielinen esittää pelkän kriittisen mielipiteen vaikkapa haittamaahanmuutosta, niin johan alkaa pillit soida, ja pelit vihelletään poikki, ym. kivaa moraalihymttäntyytä.

Vaikka oli tuosta Toiviaisen tolskaamisesta se hyöty että se omalta kohdaltani katkaisi kamelin selän, eilen lähti kirje maistraattiin. So long church, ja happy landings, tämä poika lähti.

*

Toinen professori kirjoitti…

Valtakunnassa on tapahtunut terroriteko. Kansakunnalla on kaksi mahdollisuutta:

1. Annetaan pelolle valtaa.

2. Ei anneta pelolle valtaa.

Voisiko joku selvittää, millaiset toimintatavat kansakunta omaksuu, jos se valitsee vaihtoehdon 1. ja millaiset toimintatavat, jos se valitsee vaihtoehdon 2.

*

Becker kirjoitti...

Jos jollakin on epäselvää sisäisen viikingin löytyminen ruotsalaisista, niin seuratkaapa ensi kesänä jälleen Kuningaskunnan suurinta vuosittaista juhlaa, Pride-festivaalia Tukholmassa vaikkapa netin kautta, niin voin todeta että tuon kauemmaksi ei viikingeistä enään pääse. Itse odotan sitä jälleeen malttamattomana, sillä kansakunnan henkinen alennustila on mailmanlaajuisesti ainutlaatuista seurattavaa.

*

Vasarahammer kirjoitti...

Jos lähdetään juurisyitä etsimään, paskapuhe on kaiken vihapuheen äiti. Kun lukee ja kuuntelee poliitikkojen ja viranomaisten sisällöltään tyhjiä latteuksia täynnä olevia lausuntoja, tulee vihaiseksi. Kiukku kohdistuu näiden lausuntojen antajiin ja heidän typerään kyvyttömyyteensä ja saamattomuuteensa.

Jos Polpo haluaisi tosissaan kitkeä vihapuhetta, se puuttuisi ensisijaisesti paskapuheeseen, joka on kaiken vihapuheen äiti.

Sandscorpion kirjoitti...

Jos Mäntsälän kapina olisi saavuttanut samat mittasuhteet kuin punakapina, ja nyt lyötäisiin juhlarahoja fasistikapinallisten ampumisesta, tuskin joku Li Andersson jaksaisi twiittailla sen mauttomuudesta ja loukkaavuudesta.

*

Sandscorpion kirjoitti...

Orvon äänestäjiä ymmärrän kyllä. Kyllä minäkin tykkäisin, jos saisin valittua eduskuntaan tyypin, joka ei ala omin päin säveltämään mitään, vaan tekee aina vain juuri niin kuin hänelle sanotaan. Siinä vain on se ongelma, etten se kuitenkaan ole minä, joka saa päättää, mitä hänen kuuluu tehdä.

*

Heikki Välimäki kirjoitti...

Maailman eniten mikrofonin tuulisuojuksen näköinen ihminen (Tuomioja) julistaa samaa tuttua epistolaansa molemmat jalat tukevasti ilmassa. Periaatteenaan "Koska minun mielestäni asiat ovat näin niin todellisuus on väärässä."

*

Snowcamo kirjoitti...

Kun en tiedä kenelle opetushallituksessa kysymys pitäisi esittää, niin kysyn sen nyt sitten täällä:

Onko Islamissa vain kaksi sukupuolta?

*

LW kirjoitti...

Huvittavinta Oikean Islamin ideassa on, suvisjargonia käyttääkseni, miten problemaattisen eurosentrinen se on. Siinä oletetaan, että 2000-luvun länsimainen liberalismi on moraalin ja korkeakulttuurin kultastandardi, ja näin ollen kaikki älykkäät ja hyväsydämiset ihmiset totta kai kannattavat sitä. Rasistit ovat tyhmiä pahiksia, joten heiltä tuota ei voi odottaakaan. Uhrivähemmistönä muslimit kuuluvat kuitenkin hyviksiin, joten luonnollisesti he oikeasti kannattavat suvaitsevaista, LGBT-myönteistä liberalismia. Jos he eivät tätä pakettia kannattaisi, he eivät olisi hyviksiä, ja se taas olisi islamofobiaa, mikä on VERBOTEN.

*

Rouva Ano kirjoitti...

Elämme hyvin seksististä aikaa. Jos iltapäivälehdistäkin seuloisi sanan, joka niissä esiintyy useimmin, se olisi varmasti seksi. Siksi tuntuukin oudolta, että vaikka Suomessa tehdään pilvin pimein tutkimuksia ja väitöskirjoja mitä merkillisimmistä ilmiöistä ja asioista, niin yksi loistaa poissaolollaan ja sen käsittely mediassakin on tabu. Eipä ole paljon A-talkeja näkynyt.

Se tabu on musliminaisten seksuaalisuus. Onko sitä edes ja miten naiset länsimaihin saavuttuaan kokevat sen, että heiltä on jo pieninä tyttöinä viety elämästä jotakin sellaista, jonka arvoa he eivät edes pysty käsittämään? Ympärileikatun tytön myöhempikään elämä raskauksineen, synnytyksineen ja komplikaatioineen ei näytä kiinnostavan naistutkijoita tai feministejä, vaan asia halutaan vaieta kuoliaaksi. Musliminaisia ei varmaankaan ole pyydetty mukaan edes v-tunvirkkausiltamiin, kun oma malli puuttuu.

*

RI kirjoitti...

Eilen vietettiin Eestissä hamepäivää. Tarkoituksena oli, että mahdollisimman moni nainen käyttäisi hametta ja näyttäisi naisellisuutensa. Tämä naisten ideoima päivä sai tietysti paljon kannatusta miehiltä. Kyllä normaalien maassa on hyvä olla ja elää.

Qroquius Kad kirjoitti...

Jos ne reilun vuosisadan takaiset suomalaisfeministit pääsisivät aikapistäytymään Herran vuodessa 2017, he ensi alkuun luultavimmin tirauttaisivat onnen kyyneleen. Kaikki, mitä he aikoinaan ajoivat naisten aseman kohentamiseksi on saavutettu, monilta osin jopa ylitetty! Halleluja! Maailma on tullut valmiiksi.

Ilo alkaisi hyytyä heidän tutustuessaan nykypäivän feministeihin, joiden olemassaolo ylipäänsä valmiiksi tulleessa yhteiskunnassa heitä epäilemättä ihmetyttäisi suuresti. Ihmetys vaihtuisi yhtä epäilemättä ällistykseksi heidän tajutessaan, että nykypäivän feministit käyttäytyvät aivan kuin valtavan edistyksen sijasta oltaisiinkin muka menty hurjasti takapakkia.

*

Vasarahammer kirjoitti...

Impivaaralaisuuden todellisen arvon ymmärtää vasta sitten, kun sitä ei enää ole. Kun maa on menestyksellä rakennettu suhteellisen vauraaksi, maahan otetaan asumaan ihmisiä, joilta puuttuu kyky tuottaa lisää vaurautta ja sitoutuminen yhteiskuntaan ja niihin arvoihin, joiden avulla maa rakennettiin. Tällöin alamäki alkaa ja se joko pysähtyy tai se jyrkkenee.

*

Toinen professori kirjoitti...

Tiedotusvälineet (nykysuomeksi media) eivät ymmärrä omaa vaikutustaan syntyneeseen tilanteeseen. Ilman kymmenkunta vuotta kestänyttä parjauskampanjaa suuri osa ihmisistä ei olisi edes tiennyt, kuka Jussi Halla-aho on. Tietysti tällaisen hirviön tekemisiin haluttiin perehtyä, mutta kun luettiin Scriptaa, huomattiin, että Halla-aho onkin aivan jotakin muuta kuin väitetään. Normaali ihminen ei oikein tykkää siitä, että häntä yritetään vetää huulesta. Tästä on seurauksena ollut Halla-ahon poliittisen uran alku ja huikea nousu.

*

Ekku kirjoitti...

Kova on itku ja hammasten kiristys, kun "Perussuomalainen puolue kaapattiin", kuten eräs toimittelija kommentoi. Onhan se pirullista, kun ne ketkä puoluetta äänestää, saavat myös päättää miten sitä puoluetta johdetaan.

*

Vasarahammer kirjoitti...

Kun hallituspuolueiden johtajat ja tasavallan presidentti yhdessä osallistuvat vehkeilyyn, jolla pyritään nollaamaan puolueen uuden puheenjohtajan valinta, on syytä kysyä, mihin kaikkeen nämä ihmiset vielä pystyvät.

*

Castor kirjoitti...

Aika moni tuntemani (musta) afrikkalainen on kyllä suoraan sanonut haikailevansa jotakin sellaista kuin "British Rule", johon kuuluivat oikeuslaitoksen ja poliisin lisäksi myös muu virkamieskunta ja koululaitos. "Take up the White Man's burden!"

Ja laitetaanpa väliin musiikin pätkä. Meinaten, jos mietin että minkälaiselta tämän blogin sisältö kuulostaisi äänimaailmana niin ehkä Leevi and the Leavingsin kappale ” Herra Presidentti käy kuvauttamassa itsensä ja näkee unenomaisessa näyssä vanhan äitinsä” olisi aika lähellä:

Vasarahammer kirjoitti...

Seuraavassa ehdotus varoitustekstiksi penaalin kirjoittaman kolumnin yhteyteen:

"Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet ovat toimittajan omia eikä XXX Sanomat takaa, että ne perustuvat asiantuntemukseen tai tosiasioihin."

*

Olavi Koskela kirjoitti...

Mitä Haloseen tulee, niin kait ne on ulkomaan elävät joutuneet toteamaan, että "Ai tuo setalainen demlaava äksyilijä korkeaan YK-virkaan? Älkää nyt jätkät saatana naurattako!"

*

DuPont kirjoitti...

Vanha koira ei opi enää mitään. Tai oikeasti vanha koira voi oppia, mutta vanha demari ei takuulla opi mitään.

*

Qroquius Kad kirjoitti...

Pelkäänpä pahoin, että SDP menetti pelinsä kenties pysyvästi heivatessaan asevelisosialistit 1960-luvun puolivälin jälkeen, korjaten kurssiaan pari piirua vasemmalle. Se korjaus kun ei jäänyt ihan kahteen piiruun.

Sittemminhän SDP on kehittynyt, kuten tässä blogissa niin usein on todettu akateemisten, julkisella sektorilla toimivien jakkupukunaisten puolueeksi, joka ei ole enää aikoihin miettinyt mistä kakkua saataisiin lisää keskittyessään vain sen jakamiseen niin koti- kuin ulkomaillakin. Mitäpä miettimäänkään: heille se kakku on ollut aina olemassa; miten se siis ei voisi olla jatkossakin?

*

Becker kirjoitti...

Olen ehkä maininnut tästä joskus, mutta mainitaan se vielä, eli jokunen vuosi sitten eräs eestiläinen tuttavani manasi demareitten maihinnousua kyseiseen maahan. Totesin hänelle lohduttavasti että "älä huoli sillä niin suuri onnettomuus ei mahdu niin pienen maahan."

*

Jani Aaltonen kirjoitti...

No eihän tämä tämmöinen sovi, piti aloittaa aamu aimo annoksella vihapuheita ja täällä on vaan höpötystä kaljoittelevista pörriäisistä :D

*

Jaska Brown kirjoitti...

Kysyin muuten kerran ammattimieheltä, sattuuko se tietämään yhtään toista eläinlajia joilla tuo sosiaalisuuspuoli menee samalla lailla kuin meillä homosapiens-lajin edustajilla. Kun nyt esimerkiksi kimalaisilla ja monilla muilla se menee just päinvastoin. Eli kimalaiset majoittuvat pesässä yhdessä ja häipyvät sitten aikanaan duuniin kukin omaan suuntaansa. Kun taas ihmiset kokoontuvat yhdessä duuniin ja häipyvät sitten omiin pesiinsä. Toimiiko yksikään toinen eläinlaji samoin? Ei heppu ainakaan suoralta kädeltä osannut nimetä ainuttakaan. Ja ehkä vielä luolamiesaikoina ihmisetkin menettelivät toisin. Olisiko tässä jokin selitys nykyisiin ongelmiin, että me emme vielä ole biologisesti sopeutuneet nykysysteemiin?

Juha kirjoitti...

Mihin ihmeeseen tarvitaan laajennettua poliisivaltiota, kun hallintolampaat alunperin olivat hyvinkin rauhallisesti kedoillaan käyskentelemässä?

*

Castor kirjoitti...

Kaikkein hirvittävintä ihmiselämässä lienee elää muukalaisena omassa maassaan, tuntematta sitä enää omakseen. Tämä oli suurin syy, miksi en muuttanut takaisin Suomeen.

*

Ymmi kirjoitti...

Päin helvettiä menee, mutta ei voi valittaa

Rima pysyy paikallaan kun riman alittaa.

*

WhiteHunter kirjoitti...

Jossain on esitetty, että Suomessa voisi ihmisillä olla Viron tapainen mahdollisuus kantaa suojeluasetta. Tähän vaihtoehtoon en usko, sillä Suomessa ollaan niin, niin humaaneja.

Toisaalta, jos kantaa laitonta mutkaa mukana, voi aina tuudittautua seuraavaan ajatukseen:

Vankilasta pääsee aina pois, haudasta ei koskaan.

*

joppos 123 kirjoitti...

Se mikä tuossa rajakuviossa tänne sohjolan suuntaan on vähintäänkin irvokasta on se, että mikäli olet etnisesti sopivaa sorttia oleva nuorimies niin ei tarvitse esittää edes kirjastokorttia maahantulemisen yhteydessä. Nämä arabi- ja neekerivenkulat pyörittävät useita henkilöllisyyksiä useissa maissa yhtaikaa, päivän fiiliksen mukaan.

*

korpisoturi kirjoitti...

Kuuntelin aamupäivällä radiosta Roman Schatzin Maamme-kirjaa. Ohjelmassa oli Suvi Auvinen ja Erkki Tuomioja. Mistähän johtui, että Tuomioja alkoi kuulostaa jopa järkevältä?

*

Vasarahammer kirjoitti...

Itse uskon, että tilanne on sama kuin muualla Länsi-Euroopassa. Sipilä ja kumppanit tietävät tehneensä suuren virheen, mutta eivät voi tunnustaa sitä. Jos he tunnustaisivat, heidän oma ja viranomaisten legitimiteetti asetettaisiin kyseenalaiseksi. Kansalaiset kysyisivät, miten hemmetissä te uunot olette tehneet tämän meille. Päitä putoilisi hallinnossa ja sehän ei käy päinsä.

Jos kyseessä olisi pelkkä pikkutuhma tekstiviesti julkkistyrkylle kuten Kanervalle, silloin vastuuta ehkä kannettaisiin. Nyt vastuu on liian raskas kannettavaksi nykyhallinnon edustajille.

*

Juho kirjoitti...

Ennen vanhaan eurooppalainen yhteiskunta oli sääty-yhteiskunta: aatelisto, papisto ja muut. Kaikilla säädyillä oli omat oikeutensa ja velvollisuutensa.

Nykypäivän eurooppalainen yhteiskunta on sekin sääty-yhteiskunta: eliitti, juhlavieraat ja roskaväki. Kahdella ensimmäisellä säädyllä on pelkkiä oikeuksia ja vapauksia. Vastuut ja velvollisuudet, etenkin yhteiskunnan rattaiden pitäminen pyörimässä on kasattu yksinomaan kolmannelle säädylle.

*

-Tvälups- kirjoitti...

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien taustat tarkistetaan mutta terroristeja suorastaan tuputetaan lasten pariin?

- Soomepois Eestist - kirjoitti...

George Orwell on vissiin pyörinyt haudassaan jo monta kertaa ympäri, ellei hän jopa ole alkanut jo break-tanssahtelemaan puukengät jalassa peltikatolla. On tää nykymeno jotain niin käsittämätöntä schaibaa. Titityy...

*

Rouva Ano kirjoitti...

Kummallista, että rajalla passien näyttäminen tekisi Suomesta välittömästi Pohjois-Korean, mutta kun sananvapauden ja mielipiteiden suitsiminen alkaa muistuttaa entistä DDR:ää, suvakilta ei edes toinen kulmakarva kohoa.

*

Unknown kirjoitti...

Oikeastaan hyvä että vihapuhe kielletään. Kattilaankin laitetaan kansi, että lämmöt saadaan nousemaan nopeammin. Varaan itselleni vuonna 2035 kirjoitettavan muistelon nimeksi "Kun kivapuhe ei enää riittänyt".

*

Dr Outhouse kirjoitti...

Nisäkkäistä naaraspuolinen on se yksilö, joka tuottaa munasoluja. Uros tuotaa siittiöitä. Kromosomisairauksien ilmentymät tulkittakoon siten erikseen, ovat joka tapauksessa harvinaisia.

Loput kohkaamiset tämän biologian ympärillä on psykiatrien toimialaa.

*

vieras kirjoitti...

Samat tahot kannattavat pervoilua ja muslimien maahanmuuttoa. Meinaavatko he että sillä hetkellä kun muslimi astuu Suomen kamaralle, niin hänestä tulee homoliittojen kannattaja ja LGBTQ ja gender-hömpän kannattaja? Näiden lähtömaissa homoja teloitetaan ja heitetään talojen katoilta alas.

*

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...

Näille ns. naisille tms.naisoletetuille ei totuus valkene ennenkuin he ovat säkkiinpakkopuettuja, kulkevat kolme askelta herransa jäljessä ja ovat pakkopantavina 24/7. Sitten alkaa kai joillakin heistä muistumaan mieleen vanhat hyvät ajat... Mutta se on silloin jo myöhäistä.  Onneksi pääsee itte pois noin niinkuin suurella todennäköisyydellä ennen tuommoisen ajan koittamista.

*

Unknown kirjoitti...

Pitäisikö selvittää miten pitkäikäinen suomalainen mies oikeasti on, jos poistetaan tuo jatkuva nalkutus? Valituksesta päätellen suomalainen nainen on maailman sorretuin olento.

Becker kirjoitti...

Ruotsissa tuo setäpuhuminen on kyllä hankalaa kun täällä on niitä pannassa olevia puheenaiheita pilvin pimein. Kun tapaa svenssoneja niin se ensimmäinen kolme tuntia smalltalkkia puhutaan säästä ja jos alkaa aiheesta loppumaan ideat kesken niin kannattaa laukaista että olen syntyntyt väärään ruumiseen, niin jo menee loppuilta mukavasti rupatellessa.

*

Brysselin Bobrikov kirjoitti...

Ihan niinkuin tämmöinen "ei sanota, niin ei ole olemassakaan" -ajattelu jotenkin peittäisi sen, että jollain vaan ei ole - syystä tai toisesta - isää.

Mitäs sitten, jos muksulta vaikka puuttuu käsi? Onko taputtaminen sen jälkeen kiellettyä kaikilta muilta?

*

KKi kirjoitti...

Juu, on se kyllä tavallaan jännää olla näkemässä kuinka historia toistaa itseään. Aina eri tavalla mutta pohjalla oleva kuvio aina sama.

Gestapo, KGP ja meidän nettipoliisi. Kaikilla sama idea. Ihmisten ajatusten ja mielipiteiden kontrolli. Kaikki samalla perusteella. Aina toki yhteiskunnan hyväksi.

*

Simo kirjoitti...

Olihan se männä viikolla kun meidän pääministeri sanoi, että suomalaisten PITÄÄ hyväksyä islamilaiset arvot. Minä kun olen vain maalta kotoisin, niin olen kuvitellut että ihmisellä voi olla vain yhdet arvot. Ehkäpä pääministeri toivoisi, että vaihtaisin arvoni ja ottaisin tilalle jotain muodikkaampaa. Harmi vaan kun en ole koskaan ollut muodin perässä juoksija.

Minusta joidenkin arvojen hyväksyminen tarkoittaa lopulta niiden omaksumista, koska maassa ei voi olla kahdenlaisia arvoja. Siitä nimittäin seuraa ikävyyksiä.

joppos 123 kirjoitti...

Toi jalkaväkimiinoista luopuminen oli täysi farssi. Jokainen suklaapatukkaa vääntävä linja voidaan pikku muutoksilla laittaa tunkemaan ulos 60 gramman trotyylipanosta, siitä näppärä tekee nopsasti polkumiinan, eikä kuulemma mene edes päivääkään.

Tavja halusi päästä loistamaan mahdollisena YK:n pääsihteerinä tai ainakin hyväpalkkaisessa virassa, paskin ylipäällikkö koskaan. Vanha kärttyinen punikki.

Luu jäi käteen ja toivottavasti kassialma häipyy historiansivuilta pelkkänä sivukommenttina.

*

Becker kirjoitti...

Kuulin juuri tuossa että nyt on ollut niin kylmä että sosiaalidemokraatit ovat joutuneet vaihteeksi pitämään käsiään omissa taskuissaan.

*

Qroquius Kad kirjoitti...

Minulle Ruotsi näyttäytyy kookkaana, elinvoimaisena ja kaikin puolin vahvan ja terveen oloisena henkilönä, joka kuitenkin tietää kärsivänsä pian kuolemaan johtavaa sairautta.

Asianomainen ei pysty myöntämään totuutta kenellekään, vaikka suurin osa hänen lähipiiristään sen omin silmin näkee. Kaukaisemmatkin havainnoivat alati uusia oireita sairaudesta, jonka potilas ottaa asiakseen raivokkaasti kiistää: hänhän on kookas, komea ja voi hyvin; mitä mikään kenellekään muulle kuuluu?

Lähipiiri näkee asianomaisen kuihtuvan ja riutuvan sairaudessaan, joka tuottaa potilaalle alati kovenevia kipuja, kouristuksia ja pahoinvointia. He eivät silti edes yritä parantaa sairautta, vaan päinvastoin levittää sitä edelleen.

*

Riku Raunioilla kirjoitti...

”Hyvää Itsenäisyyspäivää”-toivotuksen sijaan voisi vaikka sanoa että ”Hyvää provinsiaalista juhlapäivää” - mutta valitettavasti suuri osa ihmisistä ei moista varmaan tajuaisi.

*

Anonyymi kirjoitti...

Demareilta on aina yhtä hauska kysyä: Mikä nykyinen eduskuntapuolue on osallistunut aseelliseen kapinaan valtakunnan laillista hallintoa vastaan?

*

tira+ kirjoitti...

Nuo natseista vouhkaajat eivät natsia tunnistaisi vaikka se nenään purisi.

*

Joku Toinen kirjoitti...

Yksi ongelma on se, että täältä Todellisesta Suomesta on ikävän pitkä matka esittämään vastalauseensa Helsinskiin. Etenkin kun ne vähät rahat mitä KELA:lta saa, täytyy käyttää peruselintarvikkeisiin...

*

Castor kirjoitti...

Menkääpäs sanomaan kiinalaiselle että hän on kiinalaisuudessaan vain sosiaalinen konstruktio!

*

Vasarahammer kirjoitti...

On mahdotonta myydä ihmisille säästöjä, jos samaan aikaan maahanmuutossa on piikki auki.

*

tira+ kirjoitti...

Kannattaa lukea myös US-päätoimittaja Markku Huuskon blogi "Maahanmuuttajia lisää Suomeen, kiitos". Siinäpä yhden agendan mies jolla on sydän paikallaan. Järki tosin huitelee missä lie sfääreissä.

*

KKi kirjoitti...

”Lisäksi on vaadittu että pitkäaikaistyöttömät etsivät itse aktiivisesti työkokeilupaikkoja."

Niin, elikkä työtön joutuu kerjäämään jonkin säälipuuhan paikalliselta kokkarilta saadakseen edes sen peruspäivärahan. Veikkaanpa, että ensi kesänä koululaisilta ruohonleikkuu ja aidan maalaus tyyppiset kesäduunit vähissä.

Onkohan muuten aktiiviset kokkareet tulleet ajatelleeksi mitä tuo aktiiviöyhötys tarkoittaa pikkuyrittäjälle? Ainakin kuljetusliikkeissä on ihmisillä muutakin tekemistä kuin vastailla kovasti aktiivisiin kerjäämisiin.

*

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Tuon aktiivimalli-2:n voisi käytännössä toteuttaa siten, että työttömät kävelylenkin yhteydessä käyvät kysymässä paikallisilta kok+kepu+siniset vaikuttajilta töitä. Ihan henkilökohtaisesti paikan päällä. Vaikka joka (toinen) päivä.

*

Lemminkäinen kirjoitti...

Nyt kun 54 maata vaatii anteeksipyyntöä Trumpilta "shithole countries" toteamuksesta, niin Trump voisi twiitata että hän pyytää anteeksi sitten kun perslävet ovat laittaneet infrastruktuurin ja talouden kuntoon että persläpejä ei tarvitsisi auttaa taloudellisesti länsimaiden taholta.

Achtung kirjoitti...

Klassinen huumorikysymys siitä, miksi poliisit partioivat pareittain, on kaikille tuttu. Neuvostoliitossa, ainakin johonkin aikaan, poliisit kulkivat kolmen partioissa. Vastaava irvikysymys kulki kansan suussa myös siellä, taitaa olla sorvattu Radio Jerevan-formaattiinkin. Vastaushan oli: yksi poliiseista osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Kolmas pitää silmällä näiden intellektuellien ideologista diskurssia. Kuinkas tuo nyt mieleen sattuikin?

*

Unknown kirjoitti...

Jos yritetään pakottaa ihmiset muottiin jossa lopputulos kyvyistä ja taipumuksista riippumatta on sama, niin lopputuloksena on tyrannia.

*

Veijo Hoikka kirjoitti...

Voi kunpa joku osaisi kertoa, miksi näin on päässyt käymään. Vikaa ei voi korjata, koska konepeltiä ei saa edes raottaa. Eikä vikaa sovi kutsua viaksi, sehän olisi rangaistavaa vikapuhetta.

*

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Nuo LBQTiiTyy-opetukset voisi kuitata suunnilleen puolikkaalla A4:lla, esim. biologiassa: Joittenkin tutkimusten mielestä LBQTiiTyy on biologista, joittenkin mielestä ei.

Ja sitten elämänkatsomusopissa/uskonnossa keskittyä siihen, kuinka komiasti islamissa LBQTiiTyy lentää/kivitetään/ristiinnaulitaan/poltetaan/mestataan/jne...

*

joppos 123 kirjoitti...

MEETOO kampanjan tiimoilta jokainen sekundajulkkis kaivaa vaikka 100 vuoden takaisen viipyvän katseen iltapäivälehtien lööppeihin, saavat "karmealle kokemukselleen" vartin julkisuuden ja kanssasisariensa hyväksyvän nyökkäyksen. Jos vonkaat valkoisena sikaa syövänä heteromiehenä vanhaan malliin tanssin pyörteissä "anna pimpsaa, mä teidän, että sulla on" niin alkaa saatanallinen älämölö metooo. Jos samaan aikaan etnisesti edistyksellinen raahaa puskaan ja raiskaa, vetelee vielä ohi mennen huolella turpaan ( yli 50% Helsingin raiskauksista viime vuonna etnojen tekemiä) niin samat meetootammat pitävät sitä uhrin omana syynä ja etnon osalta laajempana käsityksenä seksuaalisuudesta.

*

Kumitonttu kirjoitti...

Korneinta tässä feministien #MeToo-kampanjassa on se, että feministit itse kutsuvat itseään vapaamielisiksi, siis liberaaleiksi eli amerikkalaisittain vasemmistolaisiksi. Kun he kannattavat vapaata seksiä ja vapautta pukeutua (burkhaan), niin nyt islamisaation myötä he joutuvat pakittamaan ja väittävät, että burkha vapauttaa naisen seksuaalisesta ahdistelusta. Ei väliä, jos isä tai veli pakottaa burkhaan, pääasia on että burkhassa nainen on vapaa länsimaisen miehen katseilta.

*

Rouva Ano kirjoitti...

On tämä mennyt erikoiseksi. Jopa presidentti puuttui taannoiseen tapaukseen, jossa bussi ajoi pysäkillä seisoneen mustan pojan ohi pysähtymättä. Media kohkasi tästä järkyttävästä rasistisesta tapauksesta päiväkausia ja hyvä ettei torilla tavattu ja laitettu pystyyn mielenosoitusta.

Sen sijaan esimerkiksi vuonna 2003 maahanmuuttajien Helsingin rautatieaseman taksitolpalla kuoliaaksi potkima upseeri, pari vuotta sitten Porissa maahanmuuttajan raiskaama ja elävältä polttama nuori tyttö tai Kajaanin Otanmäessä turvapaikanhakijoiden ryöstömurhaama vanhempi mies ei juuri aiheuttanut minkäänlaisia sympatia-aaltoja.

*

Strix Senex kirjoitti...

Kun tuo Huitsinnevadan paikallisradio oli taas esillä, niin onko tullut huomatuksi, että se Suomen Yleisradio on ottanut aimo harppauksen tasa-arvon tiellä. Edesmenneessä DDR:ssä tunnettiin aikayksikkö Ein Ulb, joka mittasi aikaa siitä, kun kuuluttaja alkaa kertoa, että nyt puhuu pääsihteeri Ulbricht siihen, kun radio napsahti kinni. Se aikayksikkö oli selvästi maskuliininen. Nyt Suomessa on kehitetty vastaava feminiininen aikayksikkö, Se on yksi Li.

*

Tita kirjoitti...

Minäkin olin feministi joskus 1980-90 luvulla nuoruudessani. Aate laimeni kummasti 2010 luvulle tullessa sulaessaan myötähäpeään kanssasiskojen esilletulon laadun taannuttua järjen vastaiseksi. Taisi se tasa-arvo saada liikaa hiivaa, kun päätyi miesten täydelliseen nuijimiseen. SE taas mielestäni ei ole tasa-arvoa, vaan feminismistä on tullut syöpä. Se jatkaa kasvuaan saavuttaen sairaat mittasuhteet.

Suomalaiset miehet - älkää lannistuko. Hyviäkin naisia on vielä jäljellä. Nuo kiihkouskovaiset on menetettyjä, mutta tavallisia järkinaisia on kuitenkin enemmistö. Onneksi nuo kiihkoilijat eivät yleensä lisäänny, joten geenivirhe katoaa varmaan itsestään yhdessä sukupolvessa.

*

Sametti kirjoitti...

Tällai lesbona en voi muuta sanoa, kuin että ihan oikeasti sapettaa tuo sateenkaariväen pelleily. Meikäläisillä ei ole koskaan historiassa ollut helppoa. Nyt länsimaissa saavutettiin ajanjakso, jolloin valtaväestön mielestä homppelit on ihan jees. Ja eikös se saavutus pitänyt mennä ryssimään tällä sukupuolisekoilulla. Nyt valtaväestö on sitten meikäläisiin niin vittuuntunut, ettei halua kuulla meistä enää mitään eikä olla kanssamme tekemisissä. Kiitti vitusti. Takas kaappiin ja kun joku saa minusta yksityiskohtia selville, niin joudun selittelemään sellaisia päivänselviä asioita, kuten että "ei, minusta sukupuolia ei ole olemassa enempää kuin kaksi". Ja en ole btw teidän elämäntapaanne ja arvomaailmaanne vastaan ja en vedä palkokasveja kuonooni läpändeeroksesta. Tahdon vain elää rauhassa.

*

Kiitokset loistaville kommentoijilleni. Laitetaanpa sitten toinen musiikin pläjäys, joka mielestäni kuvaa blogin äänimaailmaa eli israelilainen yhtye Aperco ja kappale Focused:

Vuoden ja risan päästä on eduskuntavaalit. Silloin ei tapahdu mitään muutosta. Asiat eivät vieläkään ole tarpeeksi huonosti. Ehkä vuonna 2023 sellainen tapahtuu. Joka tapauksessa on selvää, että se muutos ei tapahdu, ellei kansallismielinen puolue / puolueet saa sataayhtä kansanedustajan paikkaa itselleen.

Mitä me voimme tehdä? Me tavalliset ihmiset? No, elämme maassa jossa valtamedialla on oma puoluekoneistonsa. Vaihtoehtomedia on keino toimia sitä vastaan. Lukekaa. Kommentoikaa. Kertokaa toisille. Levittäkää tietoa. Vittuilkaa. Väitelkää. Pienistä puroista kasvaa suuri joki.

Tästä on hyvä aloittaa se toinen tonni.