Full download ebook at ebookmass.

com

Digital Inequalities in the Global South 1st ed.

Edition Massimo Ragnedda

https://ebookmass.com/product/digital-inequalities-in-the-
global-south-1st-ed-edition-massimo-ragnedda/

OR CLICK BUTTON

DOWLOAD EBOOK

Download more ebook from https://ebookmass.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Urban Planning in the Global South 1st ed. Edition

Richard De Satgé

https://ebookmass.com/product/urban-planning-in-the-global-
south-1st-ed-edition-richard-de-satge/

Disinformation in the Global South 1st Edition Herman

Wasserman

https://ebookmass.com/product/disinformation-in-the-global-
south-1st-edition-herman-wasserman/

Visual Politics in the Global South Anastasia Veneti

https://ebookmass.com/product/visual-politics-in-the-global-
south-anastasia-veneti/

Labour Questions In The Global South 1st Edition

Edition Praveen Jha

https://ebookmass.com/product/labour-questions-in-the-global-
south-1st-edition-edition-praveen-jha/
The Decolonial Turn in Media Studies in Africa and the
Global South 1st ed. Edition Last Moyo

https://ebookmass.com/product/the-decolonial-turn-in-media-
studies-in-africa-and-the-global-south-1st-ed-edition-last-moyo/

Poverty, Inequality, and Innovation in the Global South

Oliver Mtapuri

https://ebookmass.com/product/poverty-inequality-and-innovation-
in-the-global-south-oliver-mtapuri/

Digital Strategies in a Global Market: Navigating the

Fourth Industrial Revolution 1st ed. 2021 Edition
Natalia Konina

https://ebookmass.com/product/digital-strategies-in-a-global-
market-navigating-the-fourth-industrial-revolution-1st-
ed-2021-edition-natalia-konina/

The Digital Global Condition Elizabeth Kath

https://ebookmass.com/product/the-digital-global-condition-
elizabeth-kath/

Global Sports Fandom in South Korea : American Major

League Baseball and Its Fans in the Online Community
1st ed. Edition Younghan Cho

https://ebookmass.com/product/global-sports-fandom-in-south-
korea-american-major-league-baseball-and-its-fans-in-the-online-
community-1st-ed-edition-younghan-cho/
GLOBAL TRANSFORMATIONS IN
MEDIA AND COMMUNICATION RESEARCH
A PALGRAVE AND IAMCR SERIES

Digital
Inequalities
in the
Global South
Edited by
Massimo Ragnedda
Anna Gladkova

IAMCR
AIECS
AIERI
 Global Transformations in Media
and Communication Research - A Palgrave
and IAMCR Series

Series Editors
Marjan de Bruin
HARP, Mona Campus
The University of the West Indies
Mona, Jamaica

Claudia Padovani
SPGI
University of Padova
Padova, Italy
The International Association for Media and Communications Research
(IAMCR) has been, for over 50 years, a focal point and unique platform
for academic debate and discussion on a variety of topics and issues
generated by its many thematic Sections and Working groups (see
http://iamcr.org/) This new series specifically links to the intellectual
capital of the IAMCR and offers more systematic and comprehensive
opportunities for the publication of key research and debates. It will
provide a forum for collective knowledge production and exchange
through trans-disciplinary contributions. In the current phase of glo-
balizing processes and increasing interactions, the series will provide a
space to rethink those very categories of space and place, time and
geography through which communication studies has evolved, thus
contributing to identifying and refining concepts, theories and methods
with which to explore the diverse realities of communication in a chang-
ing world. Its central aim is to provide a platform for knowledge
exchange from different geo-cultural contexts. Books in the series will
contribute diverse and plural perspectives on communication develop-
ments including from outside the Anglo-speaking world which is much
needed in today’s globalized world in order to make sense of the com-
plexities and intercultural challenges communication studies are facing.

More information about this series at

http://www.palgrave.com/gp/series/15018
 Massimo Ragnedda • Anna Gladkova
Editors

Digital Inequalities in
the Global South
Editors
Massimo Ragnedda Anna Gladkova
Northumbria University Faculty of Journalism
Newcastle upon Tyne, UK Lomonosov Moscow State University
Moscow, Russia

Global Transformations in Media and Communication Research - A Palgrave and

IAMCR Series
ISBN 978-3-030-32705-7    ISBN 978-3-030-32706-4 (eBook)
https://doi.org/10.1007/978-3-030-32706-4

© The Editor(s) (if applicable) and The Author(s), under exclusive licence to Springer Nature
Switzerland AG 2020
This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively licensed by the
Publisher, whether the whole or part of the material is concerned, specifically the rights of
translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on
microfilms or in any other physical way, and transmission or information storage and retrieval,
electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology now
known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are
exempt from the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information
in this book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the
publisher nor the authors or the editors give a warranty, expressed or implied, with respect to
the material contained herein or for any errors or omissions that may have been made. The
publisher remains neutral with regard to jurisdictional claims in published maps and
institutional affiliations.

Cover illustration: KTSDESIGN/SCIENCE PHOTO LIBRARY/gettyimages

Cover design: eStudioCalamar

This Palgrave Macmillan imprint is published by the registered company Springer Nature
Switzerland AG.
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
 Contents

1 Introduction  1
Massimo Ragnedda and Anna Gladkova

2 Understanding Digital Inequalities in the Global South 17

Massimo Ragnedda and Anna Gladkova

Section I Digital Inequalities in South Asia  31

3 Impacts of the Digital Divide on the E-government

Portals of Nepal 33
Bhanu Bhakta Acharya

4 A Widening Digital Divide and Its Impacts on Existing

Social Inequalities and Democracy in Pakistan 59
Sadia Jamil

5 Widening the Wedge: Digital Inequalities and Social

Media in India 79
Padma Rani, Manjushree G. Naik, and Binod C. Agrawal

6 ICTs, Power Prejudice and Empowerment: Digital

Exclusion of the Poor in Rural Bangladesh103
Mohammad Sahid Ullah

v
vi Contents

Section II Digital Inequalities in Central and Western Asia 135

7 Weaponization of Access, Communication Inequalities as

a Form of Control: Case of Israel/Palestine137
Hanna M. Kreitem

8 Digital Inequalities in CIS Countries: Updated Approach

to the Analysis of Situation159
Olga Smirnova

9 A Comparison of High-Skill and Low-Skill Internet

Users in Northeast Anatolia, Turkey177
Duygu Özsoy and Glenn Muschert

Section III Digital Inequalities in Africa 197

10 Digital Infrastructure Enabling Platforms for Health

Information and Education in the Global South199
Danica Radovanović, Georges Vivien Houngbonon,
Erwan Le Quentrec, Ghislain Maurice Norbert Isabwe,
and Josef Noll

11 Moving Beyond the Rhetoric: Who Really Benefits from

Investments in Digital Infrastructure in Low-Income and
Low-­Literacy Communities in Malawi?223
Edister Samson Jamu, Tiwonge Davis Manda,
and Gowokani Chijere Chirwa

12 Digital Inequality and Language Diversity: An Ethiopic

Case Study247
Isabelle A. Zaugg

13 The End of the Public Sphere: Social Media, Civic

Virtue, and the Democratic Divide269
Last Moyo
 Contents  vii

Section IV Digital Inequalities in South America 287

14 The Digital Divide: Observations from the South About

a Failed Dialog with the North289
Cristian Berrío-Zapata

15 Social Inequality, Technological Inequality and Educational

Heterogeneity in the Light of the Conectar Igualdad
OLPC Programme (Salta, Argentina, 2015–2017)319
Alejandra García Vargas, Laura Golovanevsky,
and María Rosa Chachagua

16 Afro-Creole Nationalism and the Maintenance of the

Digital Divide: The Case of Jamaica347
Nova Gordon-Bell

Afterword: Knowledge—Whose Knowledge?363

Bruce Mutsvairo

Index369
 Notes on Contributors

Bhanu Bhakta Acharya a scholar on e-government programs and poli-

cies, immigrants’ information and communication technology (ICT) use,
and the digital divide, is affiliated to the University of Ottawa, Canada.
Author of five books on communication and journalism, Acharya has
published several research articles in scholarly journals, attended
international conferences, and advocated for capacity-building of
communication professionals, including journalists, with regard to
employing professional standards and ethical practices. His primary
research interests include digital divide, diaspora communication,
e-government, journalism, and media ethics.
Binod C. Agrawal Mentor, Media Research Centre, Manipal Institute of
Communication, Manipal Academy of Higher Education, Manipal, India.
Cristian Berrío-Zapata is a professor at the Faculty of Archivology and
coordinator of the postgraduation of Information Science at the Institute
of Applied Social Sciences (ICSA), Universidade Federal do Pará (UFPA),
Brazil. He holds a degree in Psychology and a major in Technology
Management and Competitiveness, master’s degree in Administration,
and PhD in Information Science. He researches information and
communication technology (ICT) from a critical perspective,
including power and discourse in the areas of digital divide, technology
appropriation, and information asymmetries. His research projects
are the critical perspective on information science, gender digital
divide, digital divide in universities, and epidemics as information
phenomena.

ix
x NOTES ON CONTRIBUTORS

María Rosa Chachagua CONICET (Sciences and Technologies

National Council) Postdoctoral fellow. PHD in Communication and
Media (Universidad Nacional de la Plata). Researcher in the Centro de
Investigaciones Interdisciplinarias sobre Tecnologías y Desarrollo Social
(Universidad de Jujuy y CONICET) and in Universidad Nacional
de Salta.
Gowokani Chijere Chirwa is a Lecturer in Economics at the University
of Malawi—Chancellor College. Currently, he is pursuing PhD in
economics at the University of York, UK.
Anna Gladkova is PhD in Journalism, Leading Researcher and Director
of International Affairs Office at the Faculty of Journalism, Lomonosov
Moscow State University, Russia. Her research interests include ethnic
media, digital inequalities and digital divides. She is co-vice chair of the
Digital Divide Working Group (IAMCR), IAMCR Ambassador in Russia
and member of the IAMCR International Council.
Laura Golovanevsky PhD in Economics (Universidad de Buenos Aires),
Master in Social Sciences (Universidad Nacional de Jujuy), Postdoctoral
Programme in Social Sciences (Universidad Nacional de Córdoba).
Professor in Universidad Nacional de Jujuy. Researcher in CONICET
(Sciences and Technologies National Council). Director of the Centro de
Estudios para el Desarrollo Económico con Equidad (CESDE-School
of Economics, Universidad de Jujuy) and researcher in the Centro de
Investigaciones Interdisciplinarias sobre Tecnologías y Desarrollo
Social (Universidad de Jujuy y CONICET). Secretary of Postgraduate
Studies (School of Economics, Universidad de Jujuy).
Nova Gordon-Bell is a lecturer in media and communication and
Coordinator of Graduate Studies at the Caribbean School of Media and
Communication (CARIMAC), University of the West Indies at
Mona, Jamaica. Dr. Gordon-Bell’s extensive professional experience
in the public and private sector spans public information, journalism,
advertising and publishing. She has served on the board of directors
of several public bodies and as consultant in media and communication
for non-governmental organizations involved in community activism,
climate resilience and service.
Georges Vivien Houngbonon is an economic researcher at Orange
Labs. His research employs econometrics techniques and individual-level
data to answer questions related to the economics of digital technologies,
 NOTES ON CONTRIBUTORS xi

the economics of development, and industrial organization. He holds a

PhD from the Paris School of Economics, and postdoctoral positions at
the Toulouse School of Economics and Ecole Centrale of Paris.
Ghislain Maurice Norbert Isabwe is the CEO of Future Competence
International Ltd (Rwanda), an associate professor at the University of
Agder (Norway) and a visiting professor at Makerere University (Uganda).
He is a specialist in Human Computer Interaction and eLearning. He
focuses on human-centred design and development of technology-
enhanced learning. He holds a PhD in ICT from the University of Agder.
Sadia Jamil has completed her PhD in Journalism at the University of
Queensland (UQ), Australia. She holds postgraduate degrees in the
disciplines of Media Management (University of Stirling, Scotland) and
Mass Communication (University of Karachi). To date, she is the recipient
of a number of awards and scholarships including the University of
Queensland’s Centennial Award (2010), UQ’s International
Postgraduate Research Support Award (2010), the Norwegian
UNESCO Commissions’ conference grants (2015–2019), Union
Insurance’s Cairo Air Crash Journalists Victim Memorial Gold Medal
(2007) and Daily Jang’s and the News’ Sardar Ali Sabri Memorial
Gold Medal (2007). She is affiliated with the International Association
of Media and Communication Research (IAMCR) and acting as the
Co Vice Chair of IAMCR’s Journalism Research and Education
Section. Her research work includes studies into journalism, new
media and urban development, safety of journalists and impunity,
freedom of expression, and press freedom. Jamil’s forthcoming edited
book entitled Combating Threats to Media Freedom and Journalists’
Safety is due to be released in 2020 by IGI Global.
Edister Samson Jamu is a Lecturer in Psychology, with a bias toward
organizational and social psychology, at the University of Malawi—
Chancellor College. His research interests focus on talent management,
higher education, and social inclusion among others.
Hanna M. Kreitem is a PhD researcher in Media and Communication,
and Digital Sociology with research interests in effects of Internet and
technology on societies including digital inequalities related to emerging
technologies as well as inequalities perpetuated as a form of
oppression. His research now looks at Internet artificial limitations
and their relation to tangible outcomes of Internet use, and working
xii NOTES ON CONTRIBUTORS

on research projects related to weaponization of access, and the

blockchain disadvantaged. With background in Computer Science
and Business Administration, and knowledge in digital rights activism
in different regions of the world, Hanna possesses distinctive
understanding of how technology and technology companies work,
and reflects this in his works.
Erwan Le Quentrec is a manager in the Sociology and Economics
Department at Orange Labs (SENSE). He leads a team of specialized
researchers on the role and impacts of ICT in different fields: education
and vocational training, work, health, customer relationship management.
Also, he leads collaborative innovation in the education sector for Africa,
AMEA region. He holds a PhD in Economics from the University of
Bourgogne.
Tiwonge Davis Manda is a Senior Lecturer in Computer Science at the
University of Malawi—Chancellor College. His research mainly focuses
on the design, implementation and maintenance of digital infrastructure,
together with related political and socioeconomic implications.
Last Moyo holds a PhD in Media and Communication Studies from the
University of Wales (UK). His teaching and research interests are in
digital media, political economy, critical theory, peace journalism,
and development communication. His teaching and research
experience spans Africa, Europe, and Asia, where he taught a broad
range of media and communications subjects at various universities.
Glenn Muschert is Professor of Sociology in the Department of
Humanities and Social Sciences at Khalifa University (Abu Dhabi, UAE).
His research focuses on digital inequalities, sustainable development, and
the solution of social problems.
Bruce Mutsvairo is Professor of Journalism at Auburn University in
the USA.
Manjushree G. Naik Research Associate, Media Research Centre,
Manipal Institute of Communication, Manipal Academy of Higher
Education, Manipal, India.
Josef Noll is a professor at the University of Oslo and Visionary at the Basic
Internet Foundation. He envisions a world with free access to basic informa-
tion (#Basic4all). He is a specialist for wireless networks and security. He is a
 NOTES ON CONTRIBUTORS xiii

co-founder and steering board member of the Center for Wireless Innovation
Norway and Mobile Monday Norway, the Norway section of the worldwide
community for nerds and professionals in mobile services.
Duygu Özsoy is Assistant Professor of Communications in the
Department of Radio, Television and Cinema at Atatürk University
(Erzurum, Turkey). Her research focuses on Internet studies and digital
technologies, particularly as applied to Turkey’s non-Western
modernization process and transformation through globalization.
Danica Radovanović is a digital inclusion advisor and senior researcher
at the Basic Internet Foundation. She is a PhD Chevening Scholar, Oxford
Internet Institute, University of Oxford, and a doctorate graduate from
the Faculty of Technical Sciences, Novi Sad. Her work focuses on social
media, digital inclusion and digital literacy skills programs, and
Internet governance and strategies.
Massimo Ragnedda is Senior Lecturer in Mass Communication at
Northumbria University, UK, where he conducts research on the digital
divide and social media. He is co-vice chair of the Digital Divide Working
Group (IAMCR).
Padma Rani Professor and Director, Manipal Institute of
Communication, Manipal Academy of Higher Education, Manipal, India.
Olga Smirnova Associate Professor, Head of Periodical Press, Faculty of
Journalism, Lomonosov Moscow State University.
Mohammad Sahid Ullah is a professor in the Department of
Communication and Journalism at the University of Chittagong,
Bangladesh. He has more than 50 academic publications and book
chapters on new media and public engagement, journalism education,
media laws, communication and social change, political economy, and
empowerment. His work has been published in the International
Communication Gazette, South Asia Research, Asia-Pacific Media
Educator, Journalism Studies, Journal of Science Communication, and
Media Asia. Ullah was the best paper winner in the first World Journalism
Education Congress (WJEC) in 2007, worked as SAGE-Tejeswar Singh
Memorial Fellow and visiting scholar at Nanyang Technological University,
Singapore, and Jonkoping University, Sweden. Ullah holds a PhD from
the School of Media and Arts, University of Queensland, Australia and
served Co and Vice Chairs of the Law Section of the International
xiv NOTES ON CONTRIBUTORS

Association for Media and Communication Research (IAMCR) for a

decade (2006–2015).
Alejandra García Vargas PHD in Communication Studies (Universidad
Nacional de Córdoba). Researcher and professor in Universidad Nacional
de Jujuy and Universidad Nacional de Salta. Codirector of the Centro de
Estudios para el Desarrollo Económico con Equidad (School of Economics,
Universidad de Jujuy) and researcher at Centro de Investigaciones
Interdisciplinarias sobre Tecnologías y Desarrollo Social (Universidad de
Jujuy y CONICET). Secretary of Gender and Human Rights Academic
Area (School of Social Sciences, Universidad de Jujuy). Chair of the
National Board in Communication Public Policy Politics and Media Laws
at the Red de Carreras de Comunicación de Argentina (REDCOM) and
researcher in Comunicación, Política y Ciudadanía Working Group at
Consejo Latinoamericano de Ciencias Sociales (CLACSO).
Isabelle A. Zaugg is a communication scholar and filmmaker whose
research interests revolve around language and culture, media, and digital
technologies in the global public sphere. Her research investigates the
relationship between gaps in support for digitally disadvantaged languages
and patterns of mass extinction of language diversity, with a primary focus
on the Ethiopian and Eritrean languages that utilize the Ethiopic script.
Her research addresses the extent to which the Ethiopic script and its
languages are supported in the digital sphere, including tracing the history
of its inclusion in Unicode. Zaugg has proposed policy, governance, and
advocacy solutions to better support digitally disadvantaged languages, in
turn supporting their long-term survival. Zaugg is a lecturer at Columbia
University in the City of New York, where she was a Mellon-Sawyer
Postdoctoral Fellow from 2017 to 2019, helping to lead the Sawyer
Seminar in “Global Language Justice” at Columbia University’s Institute
for Comparative Literature and Society (ICLS). She holds a PhD in
Communication and an MA in Film & Video from American University in
Washington, DC, and a BA in Art-Semiotics from Brown University.
 List of Figures

Fig. 7.1 Geopolitical areas of the West Bank. (Based on the UN

Office of Humanitarian Affairs in Occupied Palestinian
Territory map available at: https://unispal.un.org/
UNISPAL.NSF/0/6B9EABA6D3EA5CE2852578
410058A8C6)142
Fig. 7.2 Percentage of households with telephone lines in Israel/
Palestine in 1983. (Based on data from Salomon, I., and
Razin, E. (1988) The Geography of Telecommunications
Systems: The Case of Israel’s Telephone System) 144
Fig. 10.1 Example of a health message 214
Fig. 10.2 Extract from the educational video on cysticercosis 215
Fig. 11.1 Location of Malawi 231
Fig. 11.2 Mobile-cellular telephone subscriptions per 100
inhabitants. (Source: ITU 2019) 237
Fig. 11.3 Mobile money transactions—fourth quarter 2018 240
Fig. 15.1 Villa Mitre secondary school (Salta city) 331
Fig. 15.2 Case study rural schools’ location in Salta (Argentina) 332
Fig. 15.3 Percentage of computer-owning-households according to
the household’s family income per capita quintile (taking
into account the income of each province). NWA region.
2011. NWA region: it includes the provinces of Catamarca,
Jujuy, Salta, Santiago del Estero and Tucumán. (Source:
Our own elaboration based on microdata of ENTIC and
EAHU (INDEC)) 340

xv
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Punasta ja
vihreää
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Punasta ja vihreää

Mieterunoja

Author: Lauri Soini

Release date: June 20, 2024 [eBook #73880]

Language: Finnish

Original publication: Helsinki: E. E. Sundvall, 1903

Credits: Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUNASTA JA

VIHREÄÄ ***
PUNASTA JA UIHREÄÄ

Kirj.

Lauri Soini

Helsingissä, E. E. Sundvall, 1903.

On mieleni verisen punainen

ja tulisena liekkinä palaa.
Se luontohon vihreän vilpoiseen
ja suloseen sointuun halaa.

SISÄLLYS:

Punanen lippu
Äänilaulu
Ihmiskunnan kukka, I—IV
Lapset kadulla
Itkekää!
Kiitos!
Ei sittenkään!
Työväen illat
Omasta vastakohdastaan
Aineen multa ja aatteen kulta
Vanha tammi
Nuorten laulu
Salon tyttö kaupungissa
Luonnon syliin! I—IV
Kyntäjäpojan laulu
Työt kahden hän yksin suorittaa
Oli punaposkinen neitonen kerran
Vaatteissa ja alastonna.
PUNANEN LIPPU.

Oi veljyet, lippua katsokaa miten yllä se hulmuten liehuu! Kuin

huomenrusko se punertaa, väri hohtava kuin veri kiehuu!
Veripunasena merkkinä olkoon se: niin nuorekas, kuohuva
veremme on rinnassa, suonissamme! Veripunasena yllämme
hulmuten se olkohon muistutin ainainen mikä, veljet, on
ohjelmamme!

Me olemme juuri ja varsi maan, on meissä sen

kukkimisvoima. Mut hoivana meillä on nälkä vaan ja kurjuus,
sorto ja soima. Maa luulevi voivansa kukkia ja kuitenkin
sulkea, tukkia valon, lämpimän varreltansa… Rikas luulevi
luovansa kulttuurin, kun verhoupi kultahan, silkkihin, vaikk'
kahleissa kerjää kansa…

Mut kansa ei kärsiä voi, ei saa elon orjuutta kauvan jatkaa!

Sen täytyvi vapaus valloittaa, omin askelin astua matkaa!
Työkansa jo voimansa kerätköön joka mies sekä nainen
herätköön, pää pystyssä käyköhän valoon! Joka mies sekä
nainen yhtyköön ja ympäri lippumme ryhtyköön
vapahduksemme taistohon jaloon!
 Oi, siskot ja veljyet, katsokaa miten yllämme lippu liehuu!
Kuin huomenrusko se punertaa, väri hohtava kuin veri kiehuu!
Sen alla on joukkomme perhelies, joka ukkokin niinkuin nuori
mies sen ympäri liittohon käyköön! Kukin kohdaltaan, rivit
kauttaaltaan, koko tarmolla vaatien vapauttaan, yön usvista
selvittäyköön!

Niin vauhdilla taistelun tarmoisan ja voimalla yhteisponnen

me saavumme uutehen aikahan ja löydämme rauhan ja
onnen. Se aika jo ruskona kimmeltää, se meille jo silmihin
himmeltää sinirannalta toivon taivaan. Oi, sillä on kirkas
loistokkuus! Sen koitosta hohtavi onni uus jo aikamme
taistohon, vaivaan.

Mut kerta kun toivotun päivämme ajan siivetär maahan

kantaa, veli veljelle, kansakin kansalle yli vetten kättä kun
antaa, ja miekka kun taltaksi taotaan ja keihäs kyntöauraksi
maan, ja voima on rauhan työssä — pois kuivuvat silloin
kyyneleet, vuostuhanten aikana virranneet väkivallan ja
sorron yössä.
ÄÄNILAULU.

Nouskohon jo kaikki kansa oikeutta laatimaan, toimellansa,

voimallansa vapautta vaatimaan! Yhteistunto, yhteiskunto,
veljeshenki verraton, yksi mies ja yksi ääni — siinä Suomen
suoja on.

Yhteistyöllä kansa vaati korven kuuset väistymään, kansa

pellot, niityt laati metsämaahan synkeään. Ken nyt, kurja,
kukkarolla kahlehtia kansan vois? Yksi mies ja yksi ääni —
patterit ja teljet pois!

Yhteisvoimin toimi kansa valistusta valvattain, yhteisäänin

laulujansa lauloi kautta maailmain, yhteismielin synnyimaata
kaikki käymme puoltamaan — yksi mies ja yksi ääni yhteisesti
vaaditaan.

Vaimo, lieden lämmön luoja, nuoren kansan kasvattaa;

vaimo, siveyden suoja, sulostuttaa maailmaa; heikon hellä
hoiva, nainen, hänkö ääntä ilman jää? Mies ja nainen
yhdellainen — siinä taiston määränpää.
IHMISKUNNAN KUKKA.

I. PÄIVÄN POLULLA.

Kevähisen kukkasen lainen

tyttö on pienenä lasna:
vuokon valkoisen,
orvokin tuoksuavan.
Aatteles vienouttansa,
joka kuni hentonen helve
liehuvi leijaillen,
korttansa kaulaillen!
Aatteles kainouttansa:
umpuna, silmillä verhot,
uinuu se aavistain
tuulia maailmain!
Aatteles raittiuttansa,
joka terälehtenä nuorra
ummusta pilkistää,
päivähän tirkistää!
 Kukkasen kaltanen vielä
neito on kasvaessansa
aatteles kauneuttaan
ummusta aukenevaa!
Ollapa pilvetön, kirkas
kukkasen aamunen päivä,
ollapa nähtävinään
kaunehet korkeimmat;
tuliapa lämpimin tuulin
tuudituks lempeys rinnan,
hellimys heikomman,
tuoksumus suloinen;

tuliapa viljellyksi
ymmärrys tarkka ja vilkas,
kerkeä selvittämään
piirtehet hienoimmat;
tuliapa viedyksi neito
lämpimän päivyen alle,
viedyksi parhaitten
polkujen kulkemiseen —
mihin elon tiellänsä voikaan
kelvata neitonen nuori,
laiho se toivokas on,
ihastus kansan ja maan!

Entäpä sitte kun joutuu

armas ja auvokas aika,
jolloin yhtä hän vaan
alkavi kaihoamaan!
Vihdoin löytävi neito
 toivotun poikasen uljaan,
silmähän vilkahtaa
silmäys vienoinen —
ruusulle tuoksuvat kummut,
päivälle hohtavi taivas,
valtimot läikkyen lyö,
rinta on riemua täys.
Riemuten rinnalla kullan,
kätöset käärien yhteen,
lintuna liidellään,
pesähän pistäytään.
Lemmen liekissä yhtyy
lempivä mieli ja ruumis,
sydämet yhtenä lyö,
yksi on aatoskin,
riemu ja pilvyet murheen,
onni ja onnettomuuskin
kaikki on yhteiset,
kaikki on salvat pois.

Kuhertavan kevähisen teiren

pesän pian poikaset täyttää,
lapsoset avuttomat on,
vaativat vaalintaa.
Yhdessä askaret hoitain,
yhdessä iloten ja surren
ahkerat vanhemmat
lapsia kasvattaa.
Ulkona liikkuvi taatto
päivisin ansiotöissä,
äitipä puuhailee
 liettänsä lämmittäin.
Iloa ja onnea on
elo lempeän, toimevan vaimon,
jonk' koti puutteeton,
lämmin ja kaunonen on,
jonneka iltaisin
mies mielevä tyynenä astuu,
ilosena mieleltään,
vaimoa auttelemaan,
laulaen tuudittamaan
kodin pienintä, hentoa kukkaa,
toisia lapsia myös
yhdessä hoitelemaan.

Lapsien kasvatus on
kodin tehtävä suurin ja tärkein,
äidillä kasvatus on
valtius maailman.
Oi, mikä kalleus on
hyvä äiti mi voipi ja tahtoo
nousevat pienoiset
ohjata parhain päin!
Kasvatus tehtävä on
kuin kevähinen kyntö ja kylvö,
jossa mi taaksemme jää,
edestä sen löydämme taas.

Jos kuka kuntoa on,

jalon tuntoa kylvänyt lapseen,
lapsesta heijastaa
takasin se vanhempaan:
 hällä on riemuinen
elon päivyen ehtoopuoli,
onnekas ompi hän myös
iltana vanhuuden.

II. VALOA JA VARJOA.

Yksi kun kulkevi kukkien keskellä elämän polkunsa täällä —

toinen on kuin haavan lehti liukkahalla jäällä.

Yksi kun lapsena kapaloon uinuu

lemmen ja onnen vyöhön —
toinen käypi kerjäläisnä
pakkaseen ja yöhön.

Yksi kun kasvavi kiehkuraruunussa

kaunihin, ihanan ja jalon —
toinen piennä työnnetään
työhön mieron talon.

Yhden henki kun heilimöi

ja kukkana nurmehen juurtuu —
toisen sielu silvotaan
ja murehissa murtuu.

Yksi kun livertäen, riemuiten

kera kultansa kuhertelee
toinen hälle tehtahassa —
huntuja kehräelee.
 Yksi kun ilosena vihkimätuolilta
vuotehelle astuu —
toinen raukka raiskaeltu
kyynelistä kastuu.

Yksi kun vaalivi ilosia lapsia

turvassa taaton ja miehen —
toinen niitä taluttavi
yksin mieron tiehen.

Yhdellä liesi on lämmin ja lauha

ja koti niin kaunis ja armas —
toisen mökki leivätön
ja liesi kylmän karmas.

Syytä on yhdellä ilosin mielin onnensa päivyttä kiittää —

Toinen koito elon tiellä kyyneleitä niittää.

III. MONET MURTUVAT.

Iloset ihmiset, tietkää kaikki, vaikka te tahdotte unhottaa,

tietkää, kuinka on ihmislapset, vaimot ja lapsoset kultahapset
useat murtanut armoton maa! Lapsena, käydessä kerjuuteillä,
kylmillä, jäisillä penkereillä usea jo kelmeni, kylmettyi, runtui
ruumis ja särkyi sielu, sydänveri nuorekas jähmettyi, usean
tempasi hornan nielu, tempasi maailma tunnoton, nurja,
murskasi astinlaudakseen. Siellä nyt itkee se poljettu joukko,
itkevät lapset ja raiskatut neidot, itkevät kalpeat vaimotkin.
 Monethan miehetkin murtuvat, sankarit suuretkin sortuvat
elämän jylhillä jyrkänteillä. Kuinka jaksaa hento nainen,
kantelon kielonen hienokainen, — merien aallokossa, elämän
taistelossa —, kuinka jaksaa hän auttaa itseään?

Hän ei jaksa, hän yrittää turhaan toteen vain huutaa ja

kujertaa, toivoo lohtua, apua ja turvaa, kaipaa huoltensa
huojennusta, halajaa henkensä vapautusta. Saapiko halata ja
kaihota turhaan?

Oi, jos kantaisi kantelon kaiku sydämien soppihin sisimpiin,

hälytyskelloja, herätyskelloja, hyviä ja jaloja ja kauniita
kelloja, suurien surujen synkkiä kelloja, kelloja veristen
tuskien, murheitten tahtoisin tarmolla soittaa mielissä
maailman valtojen; tahtoisin ihmiset voittaa työhön
uudistuksen, kaikkien heikkojen pelastuksen ja vapautuksen.

IV. NAINEN ON IHMISKUNNAN KUKKA.

On nainen kansamme onnen pohja, ja hällä on tulevan

toivomme ohja. Ken ihmisyyden ilmituojan ja nousevan
polven hellän suojan ja nuoren kansan kasvattajan ja elämän
sulosen hienostajan — ken voi hänet tallata lokaan?

Ja nainen on ihmiskunnan kukka, ja luomisen ruunu hän

kaunein on. Miten sallitte, että sen kultatukka yhä suoltuu
juoksussa murrokon? Heti viekää valoa ja lämpöä hälle, heti
suokaa suloa sen elämälle! Heti loasta ja liejusta köyhä
nainen nyt ihmistielle jo auttakaa! Heti tummasta alhosta
kaunokainen nyt täytyy päivähän nostattaa!

Oi, tulkaa tuuloset lämpimät, suven ilmalta, etelästä

liidelkää, ja tulkaa päivyen säihkynnät ja tuokaa valoa ja
lämpimää ja tuokaa vettä ja tuokaa tulta ja kirkastakaa
sydänten kulta ja sulattakaa ja yhdistäkää ja veljet ja siskot
lähentäkää luo toistensa! Kunnes kaunoset kantelot kerran
kaikaa ihmeen ihanata, valosata uutta aikaa, aikaa kirkastetun
ihmisyyden, aikaa vapaan, väljän henkevyyden, aikaa onnen
ja riemun.
LAPSET KADULLA.

Nämä lapsoset, päivähän luodut, ovat suljetut synkeyteen.

Sinisilmä on riemua varten, vaan vuotavi kyyneleen.

Nämä lapsoset lämpöä kaipaa,

vaan kadulla kylmä on.
Nämä lapsoset pyytävät leipää —
oi, kuullos, sä tunnoton!

Nämä piskuset pyytävät sulta

mihin heillä on oikeus,
olis oikeus muutakin saada:
kodin lämpö ja kasvatus.

Oi, etkö sä ihminen vauras

verituskia rintaasi saa,
kun kansasi kalliit lapset
näin itkien vaikertaa!

Ken lapsena itkien kerjää

palan pienosen leipää vaan,
hän miehenä uhkaten vaatii
elinehtoja, oikeuttaan.
 Tyly uhka on sorron kasvu, viha kukka on kurjuuden. Niin,
köyhä jos liekissä hehkuu kuka sytyttävi liekin sen?
ITKEKÄÄ!

Oi, vaimot ja lapsoset, itkekää! Te itkien nokkoset kitkekää!

Vilun vaivanen elämänne, sydäntuskanne, kärsintänne ja
kaihot ja raskaat huolet ja pistävät mieron nuolet — ne kaikki
te vesiksi itkekää, niin jotta ne virtoja synnyttää ja virrat
täyttävät tulvanaan joka kaupungin ja kaiken maan ja sortajat
virtaan hukkuvat ja virrassa sulavat kalseat sydänkalliot,
jääkammiot — ja kukkia kasvavat rauniot!

Niin paljo kun itkeä jaksatte, maan huuhtovi kyynelsuihku

se. Ja yltä sen vettenpaisumuksen taas nousevi aurinko
siunauksen. Ja silloin taivas ja kaunis maa sen loistossa
kirkasna kimaltaa.
KIITOS!

Oi kiitos, Jumalani, että sä soit surun tulta ja tuskaa mulle!

Olis sydämeni, sen sinä arvata voit, ihan arvoton muuten
sulle.

Oman mieleni palossa ma ymmärtää

voin muittenkin surujen juurta.
Sitä ilman en tuntisi ensinkään
maan piirissä mitään suurta.

Mut kun olen surujen ja tuskan mies, niin surujeni hiiliin

yhtyy koko kansani liekkivä murheen lies — ja silloin se
palamaan syttyy!
EI SITTENKÄÄN!

Ja vaikkapa maailma kahleihin mun elämäni vangiksi saisi,

ihanteitani en minä sittenkään ikipäivinä unhottaisi! Mitä
painavammin mua multahan poljettais, sitä ankarammin mun
mieleni kaihoais! Tuliroihuna loimotellen mun sieluni palaisi ja
säkeninä välkähdellen kevätriemua halaisi!

Ja vaikkapa ruoskalla suomittais mua elämän rientoni

tähden, niin ruoskakin ennen katkeais kuin uraltani syrjään
lähden! Mitä kirpeämmin mun haavani kirveltäis, sitä
virkeämmin mun henkeni ryntäjäis, ja ukkospilvenä jälleen
mun ääneni jyräjäis, tulisimmalle välkynnälleen mun salamani
säilähtäis!

Mut ollapa kumpua välkeää mun vapahana liikkua hiukan,

ja ollapa valoa ja lämpimää ja saadapa leivänkin niukan! Mun
lauluni saisi sulin kielosin kajahtaa! Se heijastaisi niin kirkasna
maailmaa! Se huolet ja murheet voittais, ne tyynenä tulkitseis
ja iloa ja onnea soittais ja kansaa palveleis!
TYÖVÄEN ILLAT.

Tämä aika on taiston ja kärsinnän, mut taistoa toivehet

johtaa. Ne viittovat luolista tehdasten ylös, kauvaksi,
koittohon päivän sen, jona ahkera raataja elämän ilon, onnen
ja rauhan kohtaa.

Työ ei ole silloin niinkuin nyt — se ei ole orjan työtä. Se

uusien sankari-ihmisten on kunniatehtävä riemuinen, jota
toimivi ihminen veljeynyt vain hetkisin, ei läpi yötä.

Hän hetkinä päivyen parhaimman luo elämän pohjan ja

kaiteen. Mut päivä kun päättyvi kätten työn, niin raataja
löystävi raadevyön ja ravitsevi rintansa rauhaisan
mehuhedelmillä hengen ja taiteen.

Yks soutavi aavalle aatteitten, yks laskevi lahdelle lemmen;

yks laulavi laulua sointuvaa, yks tietehen tarhassa askartaa;
yks istuvi nurmella uinaillen, yks karkelot kiitävi ennen.

Vähät siitä mi millekin mieleen on, kun kaikilla vaan on

aikaa; koko kansa kun vapaat illat saa sydäntyötänsä hetkisen
harrastaa, se kasvavi, nousevi taivohon, ja rinta sen riemua
raikaa.
OMASTA VASTAKOHDASTAAN.

Miss' elämän ankara myrsky pauhaa, kas, siellä on kaihoa

satamaan. Mut missä on leutoa, missä lauhaa, kas, siellä
taistoja toivotaan. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään
luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan.

Ken orjana mieron leipää syöpi, tien tahtovi murtaa

vapauteen. Ketä ankarin iskuin vääryys lyöpi, hän innolla
pyrkivi oikeuteen. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään
luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan.

Jos missä on pahuus painavinna, niin siellä on rientoa

hyveihin. Ja missä on valhe mahtavinna, siell' arvohon täyttävi
totuuskin. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään
luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan.

Kun vallalle pääsevi aine ja liha, pian toivomme elohon

henkiseen. Kun aikansa riehuvi raivo viha, sydän herkkä on
hellään rakkauteen. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään
luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan.

Jos jossakin väikkyvi unenhorto, halu siellä on suurin

valveille. Kenen kietovi särkynyt sekasorto, sopusointuhun
ehjään halaa se. Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään
luonnukaan. Koko olemus esiin käy omasta vastakohdastaan.
AINEEN MULTA JA AATTEEN KULTA.

Kaks kauvan on ollunna vastakkain: maa alhaalla, ylhäällä

pilvi. Ja kauvan on ollunna vastakkain tosi ainehen, aattehen
ilvi.

Sumupilvi on leijunut irrallaan

sinijärvien maailmasta —
mies miettivä huojunut houreissaan,
ei tuntenut mullan lasta.

Polo raataja ainehen alainen

valon sankarin notkuen kantoi,
mut sankari suuri ja salainen
hänen nälkähän nääntyä antoi.

Jopa vavahti ja valveni aineen mies,

mies poljettu niskan nosti!
Pois vierähti taakka ja murtui ies —
niin Kullervo kohlunsa kosti!

Mut vieläkin väikkyvät vastakkain

tosi ainehen, aattehen ilvi.
Niin, vieläkin väikkyvät vastakkain
maa alhaalla, ylhäällä pilvi.

On aika jo aattehet nostattaa

kotikoivuina nurmelta töyryn!
Ne viiltävät vihreillä latvoillaan
pois taikojen pilvihöyryn!

Jo nousevi tuuhea aatteen puu mehupohjalta maisen

mullan, mut vihreä latva sen heijastuu ikipäivyen kirkkaan
kullan!
VANHA TAMMI.

On nuorena vesana se kerran noussut, kera tuhansien

vesojen kilpaillut. On ollut se vehmas ja hyötysä tammi ja
ihanin terhoin versonut. Niin vireänä, viherjänä versoi se, ja
latva sen laajeni taivaalle.

Nyt taivahan rantoja myöten se kaartuu,

yltympäri kattavi kaiken maan.
Mut kuivunut on sen suonien mahla,
se laannut on aikoja kasvustaan.
Jo onsi ja laho on vanha puu,
sen leveät lehvät kuivettuu.

On ympäri tammea nuori metsä,

joka kilvaten pyrkivi taivoon päin.
Mut sitä ei salli se vanha tammi —
kun jäisi se peittohon metsän näin.
Se metsältä auringon varjoaa
ja kuoleman taimille tarjoaa.

Oi, nouskaa pienoset kirvesmiehet — tuhat pientä on sama

kuin suuri mies! On aika jo kaatua vanhan tammen, sen luita
jo syököhön loimuva lies! Ja nouseva koivikko kaiken maan on
vapaa nuoressa kasvussaan!
NUORTEN LAULU.

Me laulaen kilvalla laskeutaan alas kuivilta kukkuloilta, ja

elämän vettä me maistellaan sinijärvien rannikoilta. Niin
raittihit lähteet siellä on, ja valkoset kukkaset nurmikon ne
toivojen tähtinä viittovat päin taivahan siintoa suurta.

Me kansamme keskelle kuljemme kuin helmahan äidin

armaan, ja rintahan kiini me suljemme sen kehtomme
tuutijan harmaan. Sen kanssa me tahdomme toimia ja koitella
nuoria voimia, ja rintamme riemua soitellen sen rinnalla
sykkivät kilvan.