Experience Seamless Full Ebook Downloads for Every Genre at ebookluna.
com
Basic Biomechanics [Team-IRA] 9th Edition Susan J.
Hall - eBook PDF
https://ebookluna.com/download/basic-biomechanics-team-ira-
ebook-pdf/
OR CLICK BUTTON
DOWNLOAD NOW
Explore and download more ebook at https://ebookluna.com
Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...
(eBook PDF) Basic Biomechanics 8th Edition by Susan Hall
https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-basic-biomechanics-8th-
edition-by-susan-hall/
ebookluna.com
Basic Biomechanics 8th Edition by Susan Hall (eBook PDF)
https://ebookluna.com/product/basic-biomechanics-8th-edition-by-susan-
hall-ebook-pdf/
ebookluna.com
(eBook PDF) Basic Biomechanics 9th Edition
https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-basic-biomechanics-9th-
edition/
ebookluna.com
(eBook PDF) Basic Marketing Research 9th Edition by Tom
J. Brown
https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-basic-marketing-research-9th-
edition-by-tom-j-brown/
ebookluna.com
Nonneoplastic Dermatopathology 2nd Edition Brian J. Hall -
eBook PDF
https://ebookluna.com/download/nonneoplastic-dermatopathology-ebook-
pdf/
ebookluna.com
Basic & Clinical Biostatistics 5th Edition Edition Susan
White - eBook PDF
https://ebookluna.com/download/basic-clinical-biostatistics-ebook-pdf/
ebookluna.com
(eBook PDF) Among Cultures 3rd Edition by Bradford J. Hall
https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-among-cultures-3rd-edition-by-
bradford-j-hall/
ebookluna.com
Guyton and Hall Textbook of Medical Physiology 13th
Edition John E. Hall - eBook PDF
https://ebookluna.com/download/guyton-and-hall-textbook-of-medical-
physiology-ebook-pdf-3/
ebookluna.com
Guyton & Hall Physiology Review (Guyton Physiology) 4th
Edition John E. Hall Phd - eBook PDF
https://ebookluna.com/download/guyton-hall-physiology-review-guyton-
physiology-ebook-pdf/
ebookluna.com
ISTUDY
BA SIC
B IO M EC H A NI CS
N I N T H E D I T I O N
Su sa n J. H a l l , P h . D.
Department of Kinesiology and Applied Physiology
University of Delaware
ISTUDY
BASIC BIOMECHANICS
Published by McGraw Hill LLC, 1325 Avenue of the Americas, New York, NY 10121. Copyright ©2022 by
McGraw Hill LLC. All rights reserved. Printed in the United States of America. No part of this publication may
be reproduced or distributed in any form or by any means, or stored in a database or retrieval system, without
the prior written consent of McGraw Hill LLC, including, but not limited to, in any network or other electronic
storage or transmission, or broadcast for distance learning.
Some ancillaries, including electronic and print components, may not be available to customers outside the
United States.
This book is printed on acid-free paper.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 LWI 26 25 24 23 22 21
ISBN 978-1-265-74859-3
MHID 1-265-74859-4
Cover Image: Extreme Sports Photo/Alamy Stock Photo
All credits appearing on page or at the end of the book are considered to be an extension of the copyright page.
The Internet addresses listed in the text were accurate at the time of publication. The inclusion of a website does
not indicate an endorsement by the authors or McGraw Hill LLC, and McGraw Hill LLC does not guarantee the
accuracy of the information presented at these sites.
mheducation.com/highered
ISTUDY
BRIEF CONTENTS
1 What Is Biomechanics? 1
2 Kinematic Concepts for Analyzing Human Motion 25
3 Kinetic Concepts for Analyzing Human Motion 55
4 The Biomechanics of Human Bone Growth
and Development 81
5 The Biomechanics of Human Skeletal Articulations 107
6 The Biomechanics of Human Skeletal Muscle 133
7 The Biomechanics of the Human Upper Extremity 169
8 The Biomechanics of the Human Lower Extremity 213
9 The Biomechanics of the Human Spine 255
10 Linear Kinematics of Human Movement 293
11 Angular Kinematics of Human Movement 327
12 Linear Kinetics of Human Movement 355
13 Equilibrium and Human Movement 387
14 Angular Kinetics of Human Movement 419
15 Human Movement in a Fluid Medium 445
Appendices
A Basic Mathematics and Related Skills 475
B Trigonometric Functions 480
C Common Units of Measurement 483
D Anthropometric Parameters for the Human Body 484
E Equations 486
Glossary 489
Index 497
iii
ISTUDY
CONTENTS
1 What Is Biomechanics? 1
Biomechanics: Definition and Perspective 2
What Problems Are Studied by Biomechanists? 4
Professions that Rely on Knowledge of Biomechanics 10
Why Study Biomechanics? 11
Problem-Solving Approach 11
Quantitative and Qualitative Problems 11
Solving Qualitative Problems 12
Formal versus Informal Problems 13
Solving Formal Quantitative Problems 13
Units of Measurement 14
Summary 16
Introductory Problems 16
Additional Problems 17
Laboratory Experiences 19
2 Kinematic Concepts for Analyzing Human Motion 25
Forms of Motion 26
Linear Motion 26
Angular Motion 26
General Motion 27
Mechanical Systems 27
Standard Reference Terminology 28
Anatomical Reference Position 28
Directional Terms 29
Anatomical Reference Planes 30
Anatomical Reference Axes 31
Joint Movement Terminology 31
Sagittal Plane Movements 31
Frontal Plane Movements 32
Transverse Plane Movements 35
Other Movements 37
Spatial Reference Systems 37
Analyzing Human Movement 38
Prerequisite Knowledge for a Qualitative Analysis 39
Planning a Qualitative Analysis 40
Conducting a Qualitative Analysis 42
Tools for Measuring Kinematic Quantities 45
Video and Film 45
Summary 46
Introductory Problems 47
Additional Problems 48
Laboratory Experiences 49
iv
ISTUDY
CONTENTS v
3 Kinetic Concepts for Analyzing Human Motion 55
Basic Concepts Related to Kinetics 56
Inertia 56
Mass 57
Force 57
Center of Gravity 58
Weight 58
Pressure 60
Volume 60
Density 62
Torque 62
Impulse 63
Mechanical Loads on the Human Body 64
Compression, Tension, and Shear 64
Mechanical Stress 65
Torsion, Bending, and Combined Loads 66
The Effects of Loading 67
Repetitive versus Acute Loads 68
Tools for Measuring Kinetic Quantities 69
Vector Algebra 69
Vector Composition 70
Vector Resolution 71
Graphic Solution of Vector Problems 72
Trigonometric Solution of Vector Problems 72
Summary 74
Introductory Problems 74
Additional Problems 75
Laboratory Experiences 77
4 The Biomechanics of Human Bone Growth and Development 81
Composition and Structure of Bone Tissue 82
Material Constituents 82
Structural Organization 82
Types of Bones 84
Bone Growth and Development 85
Longitudinal Growth 86
Circumferential Growth 86
Adult Bone Development 87
Bone Response to Stress 87
Bone Modeling and Remodeling 87
Bone Hypertrophy 89
Bone Atrophy 89
Osteoporosis 91
Postmenopausal and Age-Associated Osteoporosis 92
Female Athlete Triad 93
Preventing and Treating Osteopenia and Osteoporosis 94
Common Bone Injuries 94
The Biomechanics of Bone Fractures 94
Epiphyseal Injuries 96
ISTUDY
vi CONTENTS
Summary 96
Introductory Problems 97
Additional Problems 97
Laboratory Experiences 99
5 The Biomechanics of Human Skeletal Articulations 107
Joint Architecture 108
Immovable Joints 108
Slightly Movable Joints 109
Freely Movable Joints 109
Articular Cartilage 111
Articular Fibrocartilage 112
Articular Connective Tissue 112
Joint Stability 113
Shape of the Articulating Bone Surfaces 114
Arrangement of Ligaments and Muscles 114
Other Connective Tissues 115
Joint Flexibility 115
Measuring Joint Range of Motion 116
Factors Influencing Joint Flexibility 116
Flexibility and Injury 117
Techniques for Increasing Joint Flexibility 118
Neuromuscular Response to Stretch 118
Active and Passive Stretching 121
Ballistic, Static, and Dynamic Stretching 121
Proprioceptive Neuromuscular Facilitation 122
Common Joint Injuries and Pathologies 123
Sprains 123
Dislocations 123
Bursitis 123
Arthritis 124
Rheumatoid Arthritis 124
Osteoarthritis 124
Summary 125
Introductory Problems 125
Additional Problems 126
Laboratory Experiences 127
6 The Biomechanics of Human Skeletal Muscle 133
Behavioral Properties of the Musculotendinous Unit 134
Extensibility and Elasticity 134
Irritability and the Ability to Develop Tension 135
Structural Organization of Skeletal Muscle 136
Muscle Fibers 136
Motor Units 139
Fiber Types 140
Fiber Architecture 142
Skeletal Muscle Function 145
Recruitment of Motor Units 145
Change in Muscle Length with Tension Development 146
ISTUDY
CONTENTS vii
Roles Assumed by Muscles 147
Two-Joint and Multijoint Muscles 148
Factors Affecting Muscular Force Generation 149
Force–Velocity Relationship 149
Length–Tension Relationship 150
Stretch-Shortening Cycle 151
Electromyography 152
Electromechanical Delay 153
Muscular Strength, Power, and Endurance 153
Muscular Strength 153
Muscular Power 156
Muscular Endurance 157
Muscle Fatigue 158
Effect of Muscle Temperature 158
Common Muscle Injuries 159
Strains 159
Contusions 159
Cramps 159
Delayed-Onset Muscle Soreness 159
Compartment Syndrome 160
Summary 160
Introductory Problems 160
Additional Problems 161
Laboratory Experiences 163
7 The Biomechanics of the Human Upper Extremity 169
Structure of the Shoulder 170
Sternoclavicular Joint 170
Acromioclavicular Joint 170
Coracoclavicular Joint 171
Glenohumeral Joint 171
Scapulothoracic Joint 173
Bursae 173
Movements of the Shoulder Complex 174
Muscles of the Scapula 175
Muscles of the Glenohumeral Joint 176
Flexion at the Glenohumeral Joint 176
Extension at the Glenohumeral Joint 176
Abduction at the Glenohumeral Joint 178
Adduction at the Glenohumeral Joint 179
Medial and Lateral Rotation of the Humerus 179
Horizontal Adduction and Abduction at the Glenohumeral Joint 180
Loads on the Shoulder 181
Common Injuries of the Shoulder 183
Dislocations 183
Rotator Cuff Damage 184
Rotational Injuries 185
Subscapular Neuropathy 185
Structure of the Elbow 186
Humeroulnar Joint 186
Humeroradial Joint 186
ISTUDY
viii CONTENTS
Proximal Radioulnar Joint 186
Carrying Angle 186
Movements at the Elbow 187
Muscles Crossing the Elbow 187
Flexion and Extension 187
Pronation and Supination 188
Loads on the Elbow 189
Common Injuries of the Elbow 192
Sprains and Dislocations 192
Overuse Injuries 192
What Research Tells Us about the Biomechanics
of Baseball Pitching 193
Structure of the Wrist 194
Movements of the Wrist 195
Flexion 195
Extension and Hyperextension 195
Radial and Ulnar Deviation 197
Structure of the Joints of the Hand 197
Carpometacarpal and Intermetacarpal Joints 197
Metacarpophalangeal Joints 197
Interphalangeal Joints 198
Movements of the Hand 198
Common Injuries of the Wrist and Hand 201
Summary 202
Introductory Problems 202
Additional Problems 203
Laboratory Experiences 205
8 The Biomechanics of the Human Lower Extremity 213
Structure of the Hip 214
Movements at the Hip 215
Muscles of the Hip 215
Flexion 215
Extension 217
Abduction 217
Adduction 218
Medial and Lateral Rotation of the Femur 219
Horizontal Abduction and Adduction 219
Loads on the Hip 220
Common Injuries of the Hip 221
Fractures 221
Contusions 222
Strains 222
Structure of the Knee 222
Tibiofemoral Joint 222
Menisci 222
Ligaments 224
Patellofemoral Joint 225
Joint Capsule and Bursae 225
Movements at the Knee 225
Muscles Crossing the Knee 225
Flexion and Extension 225
ISTUDY
CONTENTS ix
Rotation and Passive Abduction and Adduction 227
Patellofemoral Joint Motion 227
Loads on the Knee 228
Forces at the Tibiofemoral Joint 228
Forces at the Patellofemoral Joint 228
Common Injuries of the Knee and Lower Leg 229
Anterior Cruciate Ligament Injuries 230
Posterior Cruciate Ligament Injuries 231
Medial Collateral Ligament Injuries 231
Meniscus Injuries 231
Iliotibial Band Friction Syndrome 232
Patellofemoral Pain Syndrome 232
Shin Splints 233
Structure of the Ankle 233
Movements at the Ankle 233
Structure of the Foot 236
Subtalar Joint 236
Tarsometatarsal and Intermetatarsal Joints 236
Metatarsophalangeal and Interphalangeal Joints 236
Plantar Arches 236
Movements of the Foot 237
Muscles of the Foot 237
Toe Flexion and Extension 237
Inversion and Eversion 237
Pronation and Supination 238
Loads on the Foot 239
Common Injuries of the Ankle and Foot 239
Ankle Injuries 240
Overuse Injuries 240
Alignment Anomalies of the Foot 240
Injuries Related to High and Low Arch Structures 242
What Research Tells Us about Barefoot Running 242
Summary 243
Introductory Problems 244
Additional Problems 244
Laboratory Experiences 247
9 The Biomechanics of the Human Spine 255
Structure of the Spine 256
Vertebral Column 256
Vertebrae 257
Intervertebral Discs 258
Ligaments 262
Spinal Curves 263
Movements of the Spine 264
Flexion, Extension, and Hyperextension 265
Lateral Flexion and Rotation 266
Muscles of the Spine 266
Anterior Aspect 266
Posterior Aspect 268
Lateral Aspect 271
Loads on the Spine 272
ISTUDY
x CONTENTS
Common Injuries of the Back and Neck 278
Low Back Pain 278
Soft-Tissue Injuries 280
Acute Fractures 280
Stress Fractures 280
Disc Herniations 281
Whiplash Injuries 282
Summary 283
Introductory Problems 283
Additional Problems 284
Laboratory Experiences 285
10 Linear Kinematics of Human Movement 293
Linear Kinematic Quantities 294
Distance and Displacement 295
Speed and Velocity 296
Acceleration 301
Average and Instantaneous Quantities 304
Kinematics of Projectile Motion 305
Horizontal and Vertical Components 305
Influence of Gravity 305
Influence of Air Resistance 306
Factors Influencing Projectile Trajectory 307
Projection Angle 308
Projection Speed 309
Relative Projection Height 311
Optimum Projection Conditions 312
Analyzing Projectile Motion 313
Equations of Constant Acceleration 315
Summary 320
Introductory Problems 320
Additional Problems 321
Laboratory Experiences 323
11 Angular Kinematics of Human Movement 327
Observing the Angular Kinematics of Human Movement 328
Measuring Angles 328
Joint Angles and Body Segment Orientations 329
Tools for Measuring Body Angles 331
Instant Center of Rotation 331
Angular Kinematic Relationships 331
Angular Distance and Displacement 332
Angular Speed and Velocity 335
Angular Acceleration 339
Angular Motion Vectors 341
Average versus Instantaneous Angular Quantities 341
Relationships Between Linear and Angular Motion 341
Linear and Angular Displacement 341
Linear and Angular Velocity 342
Linear and Angular Acceleration 344
Summary 347
ISTUDY
CONTENTS xi
Introductory Problems 347
Additional Problems 348
Laboratory Experiences 351
12 Linear Kinetics of Human Movement 355
Newton’s Laws 356
Law of Inertia 356
Law of Acceleration 356
Law of Reaction 357
Law of Gravitation 358
Mechanical Behavior of Bodies in Contact 359
Friction 360
Momentum 365
Impulse 366
Impact 369
Work, Power, and Energy Relationships 372
Work 372
Power 373
Energy 373
Conservation of Mechanical Energy 375
Principle of Work and Energy 376
Summary 379
Introductory Problems 379
Additional Problems 380
Laboratory Experiences 383
13 Equilibrium and Human Movement 387
Equilibrium 388
Torque 388
Resultant Joint Torques 391
Levers 394
Anatomical Levers 397
Equations of Static Equilibrium 399
Equations of Dynamic Equilibrium 400
Center of Gravity 403
Locating the Center of Gravity 404
Locating the Human Body Center of Gravity 405
Stability and Balance 408
Summary 411
Introductory Problems 411
Additional Problems 412
Laboratory Experiences 415
14 Angular Kinetics of Human Movement 419
Resistance to Angular Acceleration 420
Moment of Inertia 420
Determining Moment of Inertia 422
Human Body Moment of Inertia 423
Angular Momentum 424
Conservation of Angular Momentum 426
ISTUDY
xii CONTENTS
Transfer of Angular Momentum 427
Change in Angular Momentum 430
Angular Analogues of Newton’s Laws of Motion 433
Newton’s First Law 433
Newton’s Second Law 434
Newton’s Third Law 434
Centripetal Force 435
Summary 437
Introductory Problems 437
Additional Problems 438
Laboratory Experiences 441
15 Human Movement in a Fluid Medium 445
The Nature of Fluids 446
Relative Motion 446
Laminar versus Turbulent Flow 448
Fluid Properties 448
Buoyancy 449
Characteristics of the Buoyant Force 449
Flotation 449
Flotation of the Human Body 450
Drag 452
Skin Friction 453
Form Drag 454
Wave Drag 456
Lift Force 458
Foil Shape 458
Magnus Effect 462
Propulsion in a Fluid Medium 464
Propulsive Drag Theory 464
Propulsive Lift Theory 465
Stroke Technique 465
Summary 466
Introductory Problems 466
Additional Problems 467
Laboratory Experiences 469
Appendices
A Basic Mathematics and Related Skills 475
B Trigonometric Functions 480
C Common Units of Measurement 483
D Anthropometric Parameters for the Human Body 484
E Equations 486
Glossary 489
Index 497
ISTUDY
PREFACE
T he ninth edition of Basic Biomechanics has been significantly updated and
redesigned from the previous edition. As the interdisciplinary field of biomechan-
ics grows in both breadth and depth, it is important that even introductory textbooks
reflect the nature of the science. Accordingly, the text has been revised, expanded,
and updated, with the objectives being to present relevant information from recent
research findings and to prepare students to analyze human biomechanics.
The approach remains an integrated balance of qualitative and quantitative exam-
ples, applications, and problems designed to illustrate the principles discussed. The
ninth edition also retains the important sensitivity to the fact that some beginning
students of biomechanics possess weak backgrounds in mathematics. For this reason,
it includes numerous sample problems and applications, along with practical advice
on approaching quantitative problems.
O RGA N I ZATI O N
Each chapter follows a logical and readable format, with the introduction of new con-
cepts consistently accompanied by practical human movement examples and applica-
tions from across the life span and across sport, clinical, and daily living activities.
N EW CO NTE NT HI GHLI GHT S
New content has been added to provide updated scientific information on relevant
topics. All chapters have been revised to incorporate the latest information from the
biomechanics research literature, and numerous new sport and clinical applications
and examples are included. Topics added or expanded include articular cartilage
repair, electromechanical delay, facet joint structure and function, hamstrings
strains, barefoot running, baseball pitching, stand-up paddle boarding, bone health
in microgravity, swimming technique, uses of exoskeletons, and careers utilizing
biomechanics.
Balanced Coverage
Biomechanics is a field that analyzes the mechanical aspects of biological organisms.
In this book focused on human biomechanics, anatomical and mechanical factors, as
well as functional applications are covered. The integrated approach to coverage of
these areas taken in previous editions is continued in this ninth edition.
Applications Oriented
All chapters in this new edition contain discussion of a broad range of updated hu-
man movement applications, many of which are taken from the recent biomechanics
research literature. Special emphasis has been placed on examples that span all ages
and address clinical and daily living issues, as well as sport applications.
Laboratory Experiences
The integrated laboratory manual at the end of each chapter includes a number of
updates. xiii
ISTUDY
xiv PrEfaCE
P E DAGOG ICAL FEAT U RES
In addition to the sample problems, problem sets, laboratory experiences, end-of-chapter
key terms lists, and lists of websites, the book contains other pedagogical features from
previous editions. These include key concepts, marginal definitions, sample problems,
chapter summaries, introductory and additional problems, references, and appendices.
A NCI LL ARIES
Connect
The ninth edition of Basic Biomechanics is now available online with Connect,
McGraw Hill’s integrated assignment and assessment platform. Connect also offers
SmartBook 2.0 for the new edition, which is the first adaptive reading experience
proven to improve grades and help students study more effectively. All of the title’s
website and ancillary content is also available through Connect. Connect includes
downloadable ancillaries, student quizzing, additional student exercises, and much
more.
Resources for instructors and students include:
• Downloadable PowerPoint presentations with annotated lecture notes
• Instructor’s manual, originally developed by Darla Smith, faculty emerita, University
of Texas at El Paso
• Test bank, available with Test Builder, which allows instructors to create and
deliver online and printed (Word or PDF) tests
• Image library
SmartBook 2.0 ®
Available within Connect, SmartBook 2.0® makes study time as productive and effi-
cient as possible by identifying and closing knowledge gaps. SmartBook 2.0 identifies
what an individual student knows and doesn’t know based on the student’s confi-
dence level, responses to questions, and other factors. SmartBook 2.0 builds an opti-
mal, personalized learning path for each student, so students spend less time on
concepts they already understand and more time on those they don’t. As a student
engages with SmartBook 2.0, the reading experience continuously adapts by highlight-
ing the most impactful content that person needs to learn at that moment. This en-
sures that every minute spent with SmartBook 2.0 is returned to the student as the
most value-added minute possible. The result? More confidence, better grades, and
greater success.
SmartBook 2.0 is now optimized for phones and tablets. Its interactive features
are also accessible for students with disabilities. Just like our new eBook and
ReadAnywhere app, SmartBook 2.0 is available both online and offline.
Writing Assignment
McGraw Hill’s new Writing Assignment tool delivers a learning experience that
improves students’ written communication skills and conceptual understanding with
every assignment. Assign, monitor, and provide feedback on writing more efficiently
and grade assignments within McGraw Hill Connect®. Writing Assignment gives
students an all-in-one place interface, so you can provide feedback more efficiently.
Features include:
• Saved and reusable comments (text and audio)
• Ability to link to resources in comments
ISTUDY
PrEfaCE xv
• Rubric building and scoring
• Ability to assign draft and final deadline milestones
• Tablet ready and tools for all learners
Test Builder in Connect
Available within Connect, Test Builder is a cloud-based tool that enables instructors
to format tests that can be printed or administered within a LMS. Test Builder offers
a modern, streamlined interface for easy content configuration that matches course
needs, without requiring a download.
Test Builder allows you to:
• access all test bank content from a particular title.
• easily pinpoint the most relevant content through robust filtering options.
• manipulate the order of questions or scramble questions and/or answers.
• pin questions to a specific location within a test.
• determine your preferred treatment of algorithmic questions.
• choose the layout and spacing.
• add instructions and configure default settings.
Test Builder provides a secure interface for better protection of content and allows for
just-in-time updates to flow directly into assessments.
Remote Proctoring & Browser-Locking Capabilities
New remote proctoring and browser-locking capabilities, hosted by Proctorio within
Connect, provide control of the assessment environment by enabling security options
and verifying the identity of the student.
Seamlessly integrated within Connect, these services allow instructors to control
students’ assessment experience by restricting browser activity, recording students’
activity, and verifying students are doing their own work.
Instant and detailed reporting gives instructors an at-a-glance view of potential
academic integrity concerns, thereby avoiding personal bias and supporting evidence-
based claims.
MaxTRAQ™
The ninth edition of Basic Biomechanics can be used with MaxTRAQ™ software
(for a small additional price). MaxTRAQ is a downloadable motion analysis
software that offers an easy-to-use tool to track data and analyze various motion
elected by the authors. The MaxTRAQ software includes video clips of golf swing,
gait, and other motions; 2D manual tracking; coverage of distance and angles; and
more!
Visit http://www.motionanalysisproducts.com/Motion_Analysis_Store.html to
purchase MaxTRAQ software for use with Basic Biomechanics, 9e. Each MaxTRAQ
access code is unique and not related to any other registration or ID number. Each
code is good for one-time registration and is available by download.
ISTUDY
xvi PrEfaCE
AC K NOWLED GMEN T S
I wish to extend appreciation to the following reviewers:
Marion Alexander
University of Manitoba
Marcus William Barr
Ohio University
Mark Geil
Georgia State University
A. Page Glave
Sam Houston State University
Nicholas Hanson
Western Michigan University
Alex Jordan
Concordia University
Eric E. LaMott
Concordia University, St. Paul
Jean McCrory
West Virginia University
Michael Nolan
Missouri Baptist University
Jacob Sosnoff
University of Illinois at Urbana-Champaign
Mitchell Stephenson
University of Montana Western
Michael Torry
Illinois State University
Matthew Wagner
Sam Houston State University
Finally, I also very much appreciate the excellent suggestions I have received over the
nine editions of this book from numerous students and colleagues.
Susan J. Hall
Professor Emerita,
Department of Kinesiology and Applied Physiology
University of Delaware
ISTUDY
PrEfaCE xvii
M C G R AW HI LL CRE ATE
www.mcgrawhillcreate.com
Craft your teaching resources to match the way you teach! With McGraw Hill Create
you can easily rearrange chapters, combine material from other content sources, and
quickly upload content you have written such as your course syllabus or teaching
notes. Find the content you need in Create by searching through thousands of leading
McGraw Hill textbooks. Arrange your book to fit your teaching style. Create even al-
lows you to personalize your book’s appearance by selecting the cover and adding
your name, school, and course information. Order a Create book and you’ll receive a
complimentary print review copy in 3–5 business days or a complimentary electronic
review copy (eComp) via e-mail in about one hour. Go to www.mcgrawhillcreate.com
today and register. Experience how McGraw Hill Create empowers you to teach your
students your way.
ISTUDY
Instructors: Student Success Starts with You
Tools to enhance your unique voice
Want to build your own course? No problem. Prefer to use our
turnkey, prebuilt course? Easy. Want to make changes throughout the
65%
Less Time
semester? Sure. And you’ll save time with Connect’s auto-grading too.
Grading
Study made personal
Incorporate adaptive study resources like
SmartBook® 2.0 into your course and help your
students be better prepared in less time. Learn
more about the powerful personalized learning
experience available in SmartBook 2.0 at
www.mheducation.com/highered/connect/smartbook
Laptop: McGraw Hill; Woman/dog: George Doyle/Getty Images
Affordable solutions, Solutions for
added value your challenges
Make technology work for you with A product isn’t a solution. Real
LMS integration for single sign-on access, solutions are affordable, reliable,
mobile access to the digital textbook, and come with training and
and reports to quickly show you how ongoing support when you need
each of your students is doing. And with it and how you want it. Visit www
our Inclusive Access program you can .supportateverystep.com for videos
provide all these tools at a discount to and resources both you and your
your students. Ask your McGraw Hill students can use throughout the
representative for more information. semester.
Padlock: Jobalou/Getty Images Checkmark: Jobalou/Getty Images
ISTUDY
Students: Get Learning that Fits You
Effective tools for efficient studying
Connect is designed to make you more productive with simple, flexible, intuitive tools that maximize
your study time and meet your individual learning needs. Get learning that works for you with Connect.
Study anytime, anywhere “I really liked this
Download the free ReadAnywhere app and access your app—it made it easy
online eBook or SmartBook 2.0 assignments when it’s to study when you
convenient, even if you’re offline. And since the app don't have your text-
automatically syncs with your eBook and SmartBook 2.0
assignments in Connect, all of your work is available
book in front of you.”
every time you open it. Find out more at
www.mheducation.com/readanywhere - Jordan Cunningham,
Eastern Washington University
Everything you need in one place
Your Connect course has everything you need—whether reading on
your digital eBook or completing assignments for class, Connect makes
it easy to get your work done.
Calendar: owattaphotos/Getty Images
Learning for everyone
McGraw Hill works directly with Accessibility Services
Departments and faculty to meet the learning needs
of all students. Please contact your Accessibility
Services Office and ask them to email
[email protected], or visit
www.mheducation.com/about/accessibility
for more information.
Top: Jenner Images/Getty Images, Left: Hero Images/Getty Images, right: Hero Images/Getty Images
ISTUDY
This page intentionally left blank
ISTUDY
C H A P T E R
What Is Biomechanics?
After completing this chapter, you will be able to:
Define the terms biomechanics, statics, dynamics, kinematics, and kinet-
1
ics, and explain the ways in which they are related.
Describe the scope of scientific inquiry addressed by biomechanists.
Distinguish between qualitative and quantitative approaches for analyzing
human movement.
Explain how to formulate questions for qualitative analysis of human
movement.
Use the 11 steps identified in the chapter to solve formal problems.
CONNECT RESOURCES
Log on to Connect for access to these additional resources:
• Online Lab Manual
• Chapter lecture PowerPoint presentation
• Chapter quizzes
• Additional chapter resources
• Web links for study and exploration of chapter-related topics
Vaara/Getty Images
ISTUDY
2 BaSIC BIOMECHaNICS
hy do some golfers slice the ball? How can workers avoid developing low
W back pain? What cues can a physical education teacher provide to help
students learn the underhand volleyball serve? Why do some elderly individuals
tend to fall? We have all admired the fluid, graceful movements of highly skilled
performers in various sports. We have also observed the awkward first steps of a
young child, the slow progress of an injured person with a walking cast, and the
hesitant, uneven gait of an elderly person using a cane. Virtually every activity
class includes a student who seems to acquire new skills with utmost ease and a
student who trips when executing a jump or misses the ball when attempting to
catch, strike, or serve. What enables some individuals to execute complex
movements so easily, while others appear to have difficulty with relatively simple
movement skills?
Although the answers to these questions may be rooted in physiological, psy-
chological, or sociological issues, the problems identified are all biomechanical in
nature. This book will provide a foundation for identifying, analyzing, and solving
problems related to the biomechanics of human movement.
Learning to walk is an ambitious
task from a biomechanical
perspective. Ariel Skelley/Getty Images
B I O MEC HAN ICS: D EFIN IT ION
A ND P E RSPECT IVE
•Courses in anatomy, The term biomechanics combines the prefix bio, meaning “life,” with the field
physiology, mathematics, of mechanics, which is the study of the actions of forces. The international com-
physics, and engineering munity of scientists adopted the term biomechanics during the early 1970s to
provide background describe the science involving the study of the mechanical aspects of living or-
knowledge for ganisms. Within the fields of kinesiology and exercise science, the living organ-
biomechanists.
ism most commonly of interest is the human body. The forces studied include
biomechanics both the internal forces produced by muscles and the external forces that act on
application of mechanical
principles in the study of living
the body.
organisms
Anthropometry is the study of the
size, shape, and composition of the
body segments. Anthropometric
characteristics may predispose an
athlete to success in one sport and
yet be disadvantageous for
participation in another. Left: Fuse/
Corbis/Getty Images; Right: Comstock/
Getty Images
ISTUDY
CHaPTEr 1: WHaT IS BIOMECHaNICS? 3
Biomechanics FIGURE 1-1
Biomechanics uses the principles
of mechanics for solving problems
related to the structure and
function of living organisms.
Mechanics
Function
Structure
Biomechanists use the tools of mechanics, the branch of physics involving mechanics
analysis of the actions of forces, to study the anatomical and functional aspects of branch of physics that analyzes
the actions of forces on particles
living organisms (Figure 1-1). Statics and dynamics are two major subbranches of and mechanical systems
mechanics. Statics is the study of systems that are in a state of constant motion,
that is, either at rest (with no motion) or moving with a constant velocity. statics
branch of mechanics dealing
Dynamics is the study of systems in which acceleration is present. with systems in a constant state
Kinematics and kinetics are further subdivisions of biomechanical study. What of motion
we are able to observe visually when watching a body in motion is termed the
dynamics
kinematics of the movement. Kinematics involves the study of the size, sequenc- branch of mechanics dealing
ing, and timing of movement, without reference to the forces that cause or result with systems subject to
from the motion. The kinematics of an exercise or a sport skill execution is also acceleration
known, more commonly, as form or technique. Whereas kinematics describes the kinematics
appearance of motion, kinetics is the study of the forces associated with motion. study of the description of
Force can be thought of as a push or pull acting on a body. The study of human motion, including considerations
of space and time
biomechanics may include questions such as whether the amount of force the
muscles are producing is optimal for the intended purpose of the movement. kinetics
Although biomechanics is relatively young as a recognized field of scientific study of the action of forces
inquiry, biomechanical considerations are of interest in several different scientific
disciplines and professional fields. Biomechanists may have academic back-
grounds in zoology; orthopedic, cardiac, or sports medicine; biomedical or bio-
mechanical engineering; physical therapy; or kinesiology, with the commonality
being an interest in the biomechanical aspects of the structure and function of
living things.
The biomechanics of human movement is one of the subdisciplines of
kinesiology, the study of human movement. Although some biomechanists study kinesiology
topics such as ostrich locomotion, blood flow through constricted arteries, or study of human movement
micromapping of dental cavities, this book focuses primarily on the biomechanics
of human movement from the perspective of the movement analyst.
Biomechanics is also a scientific branch of sports medicine. Sports medicine is sports medicine
an umbrella term that encompasses both clinical and scientific aspects of exercise clinical and scientific aspects of
sports and exercise
and sport. The American College of Sports Medicine is an example of an organi-
zation that promotes interaction between scientists and clinicians with interests in
sports medicine–related topics.
ISTUDY
4 BaSIC BIOMECHaNICS
What Problems Are Studied by Biomechanists?
As expected given the different scientific and professional fields represented,
biomechanists study questions or problems that are topically diverse. For example,
•In research, each new zoologists have examined the locomotion patterns of dozens of species of animals
study, investigation, or walking, running, trotting, and galloping at controlled speeds on a treadmill to deter-
experiment is usually mine why animals choose a particular stride length and stride rate at a given speed.
designed to address a They have found that running actually consumes less energy than walking in small
particular question or
animals up to the size of dogs, but running is more costly than walking for larger ani-
problem.
mals such as horses (2). One of the challenges of this type of research is determining
how to persuade a cat, a dog, or a turkey to run on a treadmill (Figure 1-2).
Both animals and humans appear to select a style of gait—walking or running,
short steps or long steps, and step frequency—based on the energetic effectiveness
of the particular movement pattern. Accordingly, a particular gait is generally
selected because its energetic cost is less than that of alternative gaits (1). Among
humans, the energy cost of running increases with running speed, as well as with
the amount of weight being carried by the runner. Expressed as oxygen uptake
(VO2) at a given submaximal running velocity, this energy cost is known as run-
Biomechanists have studied ning economy. Running economy is based on a complex interaction of biomechan-
numerous aspects of running. ical, metabolic, neuromuscular, and cardiorespiratory factors (11). Interestingly,
Sergey Nivens/Shutterstock researchers have shown that barefoot or minimally shod running is more econom-
ical than running in running shoes, possibly due to enhanced storage and return
of elastic energy in the Achilles tendon (9).
The U.S. National Aeronautics and Space Administration (NASA) sponsors
another multidisciplinary line of biomechanics research to promote understand-
ing of the effects of microgravity on human anatomy and physiology. Of concern
is the fact that astronauts who have been out of the earth’s gravitational field for
just a few days have returned with muscle atrophy, cardiovascular and immune
system changes, and reduced bone density, mineralization, and strength, especially
in the lower extremities.
FIGURE 1-2
Research on the biomechanics of
animal gaits poses some interesting
problems.
ISTUDY
CHaPTEr 1: WHaT IS BIOMECHaNICS? 5
An astronaut exercising on the
International Space Station.
Source: NASA
Since those early days of space flight, biomechanists have designed and built a
number of exercise devices for use in space to attempt to counteract the negative
effects of being outside of the Earth's gravitational field. Some of this research
has focused on the design of treadmills for use in space that load the bones of the
lower extremity with deformations and strain rates that are optimal for stimulat-
ing new bone formation. Other approaches involve combining voluntary muscle
contraction with electrical stimulation of the muscles to maintain muscle mass
and tone. Although astronauts on the International Space Station spend 25% of
each working day participating in a complex, multi-modal countermeasure exer-
cise program, questions still remain about the effectiveness of the current proto-
col for astronaut support during extended space missions (7).
Maintaining sufficient bone-mineral density is also a topic of concern here on
Earth. Osteoporosis is a condition in which bone mineral mass and strength are so
severely compromised that daily activities can cause bone pain and fracturing. This
condition is found in most elderly individuals, with earlier onset in women, and is
becoming increasingly prevalent throughout the world with the increasing mean
age of the population. Approximately 50% of women experience one or more oste-
oporotic fractures after age 50, and after age 60, about 90% of all fractures in both
men and women are osteoporosis related (4). The most common fracture site is the
vertebrae, with the presence of one fracture indicating increased risk for future
vertebral and hip fractures. Biomechanists are exploring exercise interventions to
prevent or curtail loss of bone mineral mass and reduce the likelihood of osteopo-
rotic fractures. This topic is explored in depth in Chapter 4.
ISTUDY
6 BaSIC BIOMECHaNICS
Another problem area challenging biomechanists who study the elderly is
mobility impairment. Age is associated with decreased ability to balance, and
older adults both sway more and fall more than young adults, although the reasons
for these changes are not well understood. Falls, and particularly fall-related hip
fractures, are extremely serious, common, and costly medical problems among
the elderly. Each year, falls cause large percentages of the hip, wrist, and vertebral
fractures, head injuries, and lacerations in the United States. Research teams are
investigating the biomechanical factors that enable individuals to avoid falling, the
characteristics of safe landings from falls, the forces sustained by different parts
Biomechanists are designing of the body during falls, and strategies for preventing falls.
prosthetics that allow amputees to Research by clinical biomechanists has resulted in improved gait among chil-
compete in running events at a
high level. sportpoint/Shutterstock
dren with cerebral palsy, a condition involving high levels of muscle tension and
spasticity. The gait of the individual with cerebral palsy is characterized by excessive
knee flexion during stance. This problem is treated by surgical lengthening of the
hamstring tendons to improve knee extension during stance. In some patients,
however, the procedure also diminishes knee flexion during the swing phase of
gait, resulting in dragging of the foot. After research showed that patients with
this problem exhibited significant co-contraction of the rectus femoris with the
hamstrings during the swing phase, orthopedists began treating the problem by
surgically attaching the rectus femoris to the sartorius insertion. This creative,
biomechanics research–based approach has enabled a major step toward gait nor-
malization for children with cerebral palsy.
Research by biomechanists has also resulted in improved gait for children
and adults with below-knee amputations. Ambulation with a prosthesis creates
an added metabolic demand, which can be particularly significant for elderly
amputees and for young active amputees who participate in sports requiring
aerobic conditioning. In response to this problem, researchers have developed
an array of lower-limb and foot prostheses that store and return mechanical en-
ergy during gait, thereby reducing the metabolic cost of locomotion. Studies
have shown that the more compliant prostheses are better suited for active and
fast walkers, whereas prostheses that provide a more stable base of support are
generally preferred for the elderly population. Researchers are currently devel-
oping a new class of “bionic” prosthetic feet that are designed to better imitate
Occupational biomechanics normal gait (13).
involves study of safety factors in Occupational biomechanics is a field that focuses on the prevention of work-related
activities such as lifting. Ian Hooton/ injuries and the improvement of working conditions and worker performance. Re-
Science Photo Library/Alamy Stock Photo searchers in this field have learned that work-related low back pain can derive not only
from the handling of heavy materials but from unnatural postures, sudden and unex-
pected motions, and the characteristics of the individual worker (10).
Biomechanists have also contributed to performance improvements in selected
sports through the design of innovative apparel and equipment. Much of this work
has utilized experimental chambers called wind tunnels that involve controlled sim-
ulation of the air resistance actually encountered during particular sports. Examples
include the aerodynamic helmets, clothing, and cycle designs used in competitive
cycling, and the ultrasmooth suits worn in other competitive speed-related events,
such as swimming, track, skating, and skiing. Wind tunnel experiments have also
been conducted to identify optimal body configuration during events such as ski
jumping (3). Sport biomechanists have also directed efforts at improving the biome-
chanical, or technique, components of athletic performance.
Aerodynamic cycling equipment
has contributed to new world One rather dramatic example of performance improvement partially attribut-
records. Jose Angel Astor Rocha/ able to biomechanical analysis is the case of four-time Olympic discus champion
Shutterstock Al Oerter. Mechanical analysis of the discus throw requires precise evaluation of
ISTUDY
CHaPTEr 1: WHaT IS BIOMECHaNICS? 7
the major mechanical factors affecting the flight of the discus. These factors
include the following:
1. The speed of the discus when it is released by the thrower.
2. The projection angle at which the discus is released.
3. The height above the ground at which the discus is released.
4. The angle of attack (the orientation of the discus relative to the prevailing air
current).
By using computer simulation techniques, researchers can predict the needed com-
bination of values for these four variables that will result in a throw of maximum
distance for a given athlete. High-speed cameras can record performances in great Biomechanists have analyzed the
detail, and when the recording is analyzed, the actual projection height, velocity, factors contributing to optimum
performance in events like the
and angle of attack can be compared to the computer-generated values required for discus throw. Robert Daly/age
optimal performance. At the age of 43, Oerter bettered his best Olympic perfor- fotostock
mance by 8.2 m. Although it is difficult to determine the contributions of motiva-
tion and training to such an improvement, some part of Oerter’s success was a
result of enhanced technique following biomechanical analysis (5). Most adjust-
ments to skilled athletes’ techniques produce relatively modest results because their
performances are already characterized by above-average technique.
Some of the research produced by sport biomechanists has been done in •The USOC began funding
conjunction with the Sports Medicine Division of the United States Olympic sports medicine research in
Committee (USOC). Typically, this work is done in direct cooperation with the 1981. Other countries began
national coach of the sport to ensure the practicality of results. USOC-sponsored sponsoring research to
research has yielded much new information about the biomechanical characteris- boost the performance of
elite athletes in the early
tics of elite performance in various sports. Because of continuing advances in
1970s.
scientific analysis equipment, the role of sport biomechanists in contributing to
performance improvements is likely to be increasingly important in the future.
The influence of biomechanics is also being felt in sports popular with both
nonathletes and athletes, such as golf. Computerized video analyses of golf swings
designed by biomechanists are commonly available at golf courses and equipment
shops. The science of biomechanics can play a role in optimizing the distance and
accuracy of all golf shots, including putting, through analysis of the kinematics
and kinetics of the motion (8).
•Impact testing of
protective sport helmets is
Other concerns of sport biomechanists relate to minimizing sport injuries carried out scientifically in
through both identifying dangerous practices and designing safe equipment and engineering laboratories.
apparel. The complexity of safety-related issues increases when the sport is equip-
ment-intensive. Evaluation of protective helmets involves ensuring not only that
the impact characteristics offer reliable protection but also that the helmet does
not overly restrict wearers’ peripheral vision.
An added complication is that equipment designed to protect one part of the
body may actually contribute to the likelihood of injury in another part of the
musculoskeletal system. Modern ski boots and bindings, while effective in protect-
ing the ankle and lower leg against injury, unfortunately contribute to severe bend-
ing moments at the knee when the skier loses balance. Recreational Alpine skiers
consequently experience a higher incidence of anterior cruciate ligament tears
than participants in any other sport (12). Injuries in snowboarding are also more
frequent with rigid, as compared to pliable, boots, although more than half of all
snowboarding injuries are to the upper extremity (12).
An area of biomechanics research with implications for both safety and per-
Alpine ski boots can contribute to
formance is sport shoe design. Today sport shoes are designed both to prevent the potential for knee injury when
excessive loading and related injuries and to enhance performance. Because the a skier loses balance. Ingram
ground or playing surface, the shoe, and the human body compose an interactive Publishing/Alamy Stock Photo
ISTUDY
8 BaSIC BIOMECHaNICS
Tools th at E n h an ce Hu man Bio mech an ical
Functio n
Exoskeletons are devices that attach externally to the human body to assist
with movement capabilities. Their purposes range from enabling individuals
with paralyzed limbs to move to increasing human functionality above normal
in strength or speed. Exoskeletons may be either active or passive. Active de-
vices are electrically powered with a tethered electrical cord or a portable
power source. Passive devices utilize springs or counterweights to store and
return mechanical energy to the user without increasing mechanical work. Pas-
sive exoskeletons are typically cheaper and lighter than active devices.
Active exoskeletons are used for a broad range of medical applications. Pro-
grammed to move the body segments through controlled ranges of motion at
certain speeds, these sophisticated devices can stimulate restoration of motor
function in individuals with neurological disorders and stroke patients, as well as
assist with rehabilitation of injuries. Portable active exoskeletons can also pro-
vide supportive assistance with gait to people with disabilities and elderly adults
to better enable participation in activities of daily living.
A more involved procedure enables individuals with paralysis to control an exo-
skeleton to move one or more body segments. A surgeon implants electrodes in
the brain or a muscle and the tiny electrical signals generated are channeled to an
amplifying device and ultimately to a computer that controls the exoskeleton. The
user must first go through a training program to learn to generate brain (EEG) or
muscle (EMG) signals that match the desired movement of the exoskeleton. In the
case of a quadriplegic learning to control a multi-limb exoskeleton, the user must
learn to control a virtual character on a computer display as a first step in being
able to send appropriate signals from the brain to control the exoskeleton.
There are also occupational uses for active exoskeletons. Workers whose jobs
involve heavy lifting, precise positioning of a heavy load, or repetitive movement
tasks can use a powered upper and/or lower extremity exoskeleton to help sup-
port the load, thus extending productive time and lessening injury potential. Exo-
skeletons in the workplace offer a combination of the mechanical strength and
stability of a robot with the motor control function of the human brain.
Without the need for an electrical power source, passive exoskeletons are
lighter and less cumbersome than active exoskeletons but have a much narrower
range of applications. Primarily developed for reducing the energy cost of walk-
ing and running, these devices are completely portable. Passive exoskeletons
have been shown to reduce metabolic cost during locomotion at the hip and
ankle by 19.8% and 11%, respectively (6).
An active exoskeleton with power source in a back pack. Ivan Chudakov/Shutterstock
ISTUDY
CHaPTEr 1: WHaT IS BIOMECHaNICS? 9
An active exoskeleton for use in an industrial setting. Antonello Marangi/Shutterstock
Example of a passive exoskeleton. Nicolas Primola/Shutterstock
With more than 50 manufacturers globally, there is expanding use of exoskel-
etons as research drives development of increasingly sophisticated devices.
Current challenges include managing safety considerations, such as overdriving
human joints, muscle strain, and skin chafing, as well as fitting these devices to
myriad human body sizes and shapes. However, the exoskeleton is unquestionably
an increasingly useful tool for extending human biomechanical capabilities.
ISTUDY
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
Siitä oli monta, monta vuotta. Tuskin hän enää itsekään aivan
tarkkaan muisti, milloin se oli, mutta se mahtoi olla jossakin koulun
yläluokilla. Hän oli lähtenyt yksin selän siintävän ylitse tuijottamaan,
pystyttänyt lehtipurjeen veneensä kokkaan ja jättäytynyt aaltojen
ajeltavaksi. Tuuli oli tuonut purtta, viima vienyt, ulappa oli paistanut,
vaarat taivaan rannalla sinertäneet. Hän oli makaillut päiväkaudet
alastonna asumattomien saarten somerossa ja jälleen antanut
veneen vieriä kohti kauaksi väistyviä lahdenpoukamia, joissa hän ei
ollut koskaan käynyt. Yönsä, kesäiset, valkeat yöt, hän oli levännyt
heinäladoissa, vetänyt veneensä karskuvalle hiekalle, kulkenut yli
kasteisen niityn, nukkunut nuorten heinien ritinään ja herännyt
katsomaan seinänraosta kuppelehtavia jäniksiä, jotka ladon ovella
aamun kultaisen ruskossa iloaan pitivät. Hän oli ottanut osaa
nuottamiesten kalakesteihin lehtoisten nienten nenissä ja tehnyt
talkoolla heinää suurissa talonpoikaistaloissa. Hän oli ollut onnen
matkamies.
Lehtipurjeessa, lehtipurjeessa!
Oli tullut ehtoosta ja aamusta jälleen uusi päivä. Kuinka mones se
hänen matkallaan oli ollut, sitä hän ei itsekään enää muistanut, sillä
vaikka hänen matkansa oli kestänyt tuskin viikkoa enempää, tuntui
se hänestä kuukausilta ja vuosilta… Hän oli Väinämöinen, joka merta
melasteli etsien vain nientä nimetöntä sitä asuakseen, hän oli
merirosvo-laivuri, joka ajeli rauhallisia kuorma-aluksia, orava, joka
purjehti kaarnapurrella, vieraiden maiden kuningas, joka kuljetti
kullalleen purren täyden kultia ja hopeita. Hän oli milloin mitäkin… ja
kaikkialla, kussa hän kulki, tehtiin heinää ja kohosivat tyynet
tervahaudan-savut, kaikkialla paistoi päivä ja kuulti kultaiset
rantahiekat.
Haihtuneet olivat hänen mielestään koti ja äiti, koulukaupunki, sen
ilot ja surut. Hän tuskin muisti enää, kuka hän oli ja minne hän
meni. Hän oli kokonaan sulanut yhteen ympäröivän luonnon kanssa.
Hän oli näiden nienten, saarien ja selkäin alkuasukas, koko tämän
päivänpaistaman järvimaailman haltia itse, kesän henki, joka kulki
vetten päällä… Kun hän joskus niittylähteen yli päänsä kallisti taikka
näki kuvansa tyynessä rantavedessä, tuijottivat hänen silmänsä niin
suurina ja itsetiedottomina, että hänestä tuntui turhalta enää
ajatellakaan palata tuonne järven toiselle puolen… Hänen oli jäätävä
tänne, hänen oli elettävä täällä ikänsä, opeteltava ravitsemaan
ruumistaan veden riistalla ja totuttava käymään puolialastonna
salojen hämärässä, vain joku jousella ammutun peuran taikka
keihäällä kaadetun karhun talja verhonaan … Kaikki villi-ihmisen
vaistot olivat hänessä heränneet. Aamuin ja illoin hän teki uhrinsa
auringolle, hän kuuli ruohon kasvavan ja ymmärsi, mitä västäräkki
hänen veneensä kokassa visersi, sillä aikaa kuin hän itse sen
pohjassa lepäsi ja katseli sinistä ja valkoista taivasta …
Hän oli metsien erakko, joka tajusi elämän salaisuuden, salojärven
tietäjä, joka odotti vain totuudenjanoisia, kirkassilmäisiä opetuslapsia
tullakseen uusien uskontojen perustajaksi. Maailmankatsomuksensa
hän muodosti lyhyiksi, ytimekkäiksi viisauden sanoiksi, joita hän
piirteli käyristyneille tuohipalasille — hiilellä, jonka hän oli ottanut
tervamiesten yötulilta — ja aavistuksensa salatuista asioista hän
kätki kivien ja kantojen alle, josta syntymättömät sukupolvet tulisivat
ne nimettömänä, suuren tuntemattoman lahjana löytämään!
Lehtipurjeessa, lehtipurjeessa!
Anni tuli hänelle ovea aukaisemaan. Hän oli heittänyt ympärilleen
saalin ja Erkki näki, että hän jo oli ollut nukkumassa.
— Oliko hauskaa kauppiaassa?
— Niinkuin tuossa.
He astuivat äänettöminä saliin. Anni nukkui keittiössä taikka,
milloin äiti oli huonompi, hänen kanssaan kamarissa. Hän asetti
kynttilän kädestään pöydälle, katsoi vielä kerran, että kaikki oli
paikoillaan yöpöydällä Erkin vuoteen vieressä, ja kääntyi sitten
keittiöön mennäkseen.
— Hyvää yötä sitten.
— Nukuttaako sinua?
— Eipä erityisesti.
— Tahdotko lasin viiniä?
Anni näki, että Erkki kaipasi puhekumppania. Se oli tapahtunut
varsin usein viime aikoina. He olivat istuneet monesti myöhään
yöhön salissa ja jutelleet, tavallisesti aivan läheisimmän
ympäristönsä asioista, äidin sairaudesta ja muusta. Mutta he olivat
täten kuitenkin jossakin määrin lähestyneet toisiaan. Anni näki, että
Erkki ikäänkuin pelkäsi olla yksin, ja piti sentähden mielelläänkin
seuraa hänelle. Erkki olikin viime aikoina käynyt niin
synkkämieliseksi.
Mitä oli Erkki Annille? Ei paljoa. Myöskin vaan hämärä lapsuuden
muisto, hiukan haikea sydämen sylkähdys, jolle hän oli liian viisas
mitään perustaakseen. Oppinut, onnellisempi serkku, päivän lapsi
järven toiselta puolen, puolelta kirkonkylän ja kullankimmeltäväin
ikkunani, sillä aikaa kuin aurinko hänen oman kotinsa takana
synkkään korpeen painui. Oli hänkin kerran kätensä ojentanut… oli
kuroittanut kohden ihalampia ilmanrantoja. Se oli silloin kuin itara isä
oli päästänyt hänet pariksi vuodeksi seminaariin… Nyt oli kaikki
lopussa. Koti oli todellakin sietämätön, isä raaka, äitipuoli röyhkeä…
Hetkeksi edes irtautuakseen ilottomasta elämästään oli hän
saapunut sairasta tätiään hoitamaan. — Täällä hän oli tavannut
Erkin. Se ei ollut häneen mitään suurempaa vaikutusta tehnyt. Häntä
harmittivat vain ne muutamat kulkupuheet pitäjällä, jotka olivat
viittailleet mahdolliseen rakkauteen serkusten välillä … Täällä
ahtaassa maaseudussa ei paljon mokomain juorujen syntymiseen
tarvittu.
Se oli siis kaikin puolin tyyni, viileä ja tervejärkinen nainen, joka
tällä hetkellä Erkkiä vastapäätä soututuolissa istui, samalla kuin Erkki
itse sohvan kulmassa paperossiaan poltteli. Yhtä tyyntä ja
intohimotonta oli heidän keskustelunsakin; sanoivat sanan silloin,
toisen tällöin, ja vaikenivat jälleen… Lääkäri oli käynyt viime viikolla
ja ilmoittanut, ettei äiti voinut elää kesää kauemmaksi. Siitä heillä
puhetta piisasi.
Mutta Erkki katseli Annia kuitenkin tänä iltana eri silmillä kuin
ennen, näki vanhojen muistojensa prisman läpi, jotka tuolla ulkona
tähti-vipajavassa talvi-yössä olivat hänen sielussaan heränneet. Eikä
hän enää millään muotoa tahtonut päästää niitä jälleen katoamaan,
hän koetti väkisin loihtia esiin äskeistä mielialaansa ja väkisin
kehitellä sitä… Anni esiintyi hänelle nyt arvoituksena, joka kerran oli
hänen elämäänsä astunut, mutta jäänyt selittämättä. Eikö voisi sitä
nyt selittää, eikö jälleen mennyttä manata?
Lehtipurjeessa, lehtipurjeessa!
Mutta se ei enää tahtonut mitenkään onnistua. Toiset muistot
tunkivat hänen mieleensä… synkemmät, pimeämmät muistot… Oli
hän kerran teistikin tavannut Annin, markkinoilla, läheisessä
kauppalassa. Mutta silloin ei ollut päivä paistanut eikä kesä
kukoistanut, oli ollut synkkä, sateinen syksypäivä, maa liejuinen, ilma
harmaa… Tuo pieni, vähäpätöinen kauppapaikka oli nyt kuhissut
täynnä kansaa, jota oli saapunut kymmenien peninkulmain takaa,
kadut olivat olleet yhtenä rapakkona… olivat lemunneet miesten
harmajat sarkakauhtanat ja naisten värjätyt juhlavaatteet…
Illemmällä olivat lamput syttyneet kauppapuodeissa ja kojuissa torin
varrella, kadut olivat yhä edelleen olleet täynnä väkeä, humalaiset
olivat reuhanneet, tytöt ja pojat kävelleet hoilaten ja käsi kaulalla…
Oli alkanut ilon roihu niin hurja ja villi, ettei Erkki semmoista
muistanut milloinkaan nähneensä, nälkäkansan juhannuskokko,
korven karnevaali, kaikkien pidätettyjen intohimojen ja arkipäivien
pitkässä, yksitoikkoisessa hämärässä sokaistuneiden viettien kaamea
karuselli… räikeä kuin syksy, ruma kuin loka, saastainen kuin tämä
sateinen, ränsistynyt taloryhmä …
Lehtipurjeessa, lehtipurjeessa!
He olivat tavanneet toisensa erään lautakojun edessä… He olivat
ostaneet namusia ja Erkki oli kihlannut Annin vesirinkilällä… Hekin
olivat tahtoneet leikkiä karnevaalia ja käyneet katsomassa
komeljanttien voimistelunäytteitä, silmänkääntämistä ja
miekannielemistä… He olivat kävelleet keilaradalle kauppalan
läheiseen puistikkoon… Pareja oli pyrähdellyt lentoon märästä,
pimeästä maasta kuin pyitä metsämiehen lähestyessä… Yönsä he
olivat nukkuneet porvarin pienessä, tungokseen ahdetussa pirtissä,
tukahduttavassa ilmassa, juopuneiden rähinässä…
— Erkki! Mitä sinä ajattelet?
— Enpähän erinomaista.
Mutta Anni katseli edelleenkin tutkivasti Erkkiä. Erkin kasvoille oli
noussut niin tuskallinen ilme ja hän hengitti aivan kuuluvasti…
Lieneekö hän ollut sairas? Hän oli joskus ennenkin maininnut
turmiolle menneestä hermostostaan. — Anni tunsi itsensä oikein
levottomaksi.
Mutta Erkki oli jälleen saanut kiini kesäisistä mielikuvistaan. —
Kuinka se oli taas ollutkaan?… Hän oli edellisenä iltana joutunut
myrskyyn, yöpynyt sanattomaan saareen lähellä mannermaata.
Ohimenevä ukkossade oli hänet kastellut… hän oli seisonut tippuvan
kuusen alla… hän oli vihdoin riisunut vaatteensa, kätkenyt ne veneen
teljon alle ja juoksennellut alastomana vesisateessa kahakäteen
pitkin karheata jäkäläkangasta… Hänen oli tullut kylmä, hän oli
heittänyt kieppiä pihkaisten puiden oksissa ja kalkutellut suuria kiviä
päänsä päällä yhteen. Lopuksi oli hän jälleen pukenut vaatteet
päälleen, istunut läpi märkänä, lokattavin leuoin ranta-äyrään
suojassa, luistavalla kalliolla, johon sadevesi pitkin puiden juuria
valui, mutta jossa hän kuitenkin oli turvattu taivaasta tulvivalta
saavinkaadolta… Siinä oli hän istunut vaipuneena hiljaiseen
mietiskelyyn, edessänsä tuhansia pikku kirppuja ponnahutteleva
vedenpinta ja takanaan sankea, ropiseva metsä, jota humahtelevat
tuulenpuuskat avasivat ja sulkivat kuin lukkoa…
Lehtipurjeessa, lehtipurjeessa!
Vasta seuraavan päivän ikäpuolella oli hän päässyt sieltä
mannermaalle luovimaan. Hän oli ollut silloin niin väsynyt, että hän
oli heti vaipunut sikeään uneen päivän lämmittämille rantakiville;
vene oli jäänyt kauaksi matalikolle… Kun hän heräsi, oli yö. Tuuli oli
hiljennyt melkein tuntumattomaksi… vain laineiden läikkä ja silloin
tällöin lehahtavat koivut muistuttivat menneestä myrskystä.
Hän nousi, oikoi jäykistyneet jäsenensä, pistäysi rantaveräjästä ja
taittoi aitovierellä kasvavasta metsäruusupensaasta kukan
napinläpeensä… Häämöitti talo törmältä, sinne kapea polku poikki
viettävän pellon … Hän kulki, kohosi jälleen veräjästä, sivuutti
saunan, kiersi pirtin nurkan, tuli pihalle… Ei kuulunut hallia
haukahtavaksi, ei karjankelloa kalahtavaksi…
Pirtin ovi oli lukossa. Hän kolisteli, ei kukaan tullut avaamaan. Hän
löi aitan ovelle, sama tulos… Vihdoin ilmestyi saunasta piika
pikkarainen, joka kertoi kaiken talonväen menneen ulkoniitylle. Hän
yksin jäänyt kotimieheksi… Ruislintu narisi, punertava täysikuu
paistoi vinoon yli viljapellon.
— Erkki! Mitä sinä ajattelet?
Erkki tuijotti eteensä niin synkästi ja kamalasti, että Anni tunsi
sydämensä kouristuvan. Mutta ennen kuin hän ehti enempää
ajatella, näki hän Erkin nousevan, tulevan häntä kohti ojennetuin
käsivarsin.
— Erkki, Erkki! Sinä kaadat kynttilän!
Anni vapisi kiireestä kantapäähän. — Erkki oli sulkenut hänet
syliinsä. Hänen toinen kätensä kiersi Annin vartta, toinen koetti
tunkeutua saalin alle ja tapailla hänen rintojaan, jotka nousivat ja
laskivat kuin aallot. Samassa tunsi Anni huulensa musertuvan
väkivaltaisesta suudelmasta.
— Erkki!
— Minä rakastan sinua.
Kynttilä sytytti kaatuessaan harvat ikkunaverhot. Ne roihahtivat
tuleen ja sammuivat samassa. Hetkellinen tulenloisto heijastui
huoneesen, siitä ulos talviseen pimeyteen, valaisi silmänräpäykseksi
lumisen pihamaan ja ulkohuoneiden seinän. Sitten ei enää näkynyt
mitään.
— Erkki!
Viereisestä huoneesta kuului raskas kolahdus. He raapaisivat tulta
ja huomasivat oven olevan raollaan äidin kamariin. He kiirehtivät
sinne ja tapasivat äidin taintuneena oven edessä. He nostivat hänet
sänkyyn ja saivat kauan turhaan häntä henkiin virotella.
IV
DE PROFUNDIS
Äidin syntymäpäivä lähestyi. Äiti oli ihmeellisesti voimistunut. Hän
oli kaiket päivät jalkeilla, hän tunsi itsensä jälleen pitojen emännäksi,
hän oli tyytyväinen ja laski leikkiä, pesi ja puuhasi, leipoi ja kirkasti
astioita aivan kuin entisinä suuruutensa aikoina. Ylenluonnollinen
toimeliaisuuden henki oli ottanut häneen asuntonsa.
Mutta Erkistä tuntui aivan kuin olisi äiti puuhannut omia peijaitaan.
Hän itse, Erkki, sai muuttaa milloin salista kamariin, milloin
kamarista saliin. Siellä lakaistiin, pestiin, pölyytettiin ja tuuletettiin,
vanhat valokuva-albumit haettiin esille, vanhat nimipäiväkortit
järjestettiin vadeilleen. Kun odotettu päivä vihdoin koitti, kiilti ja
kuutti lukkarinmuorin pieni, punaiseksi maalattu tupa maantien
varrella niinkuin nukkekaappi kuninkaan linnassa. Kynttilät
sytytettiin, lamput pantiin eteiseen palamaan, itse istui lukkarinmuori
sohvaan vanhassa silkkileningissään, joka nyt oli käynyt hänelle niin
väljäksi, niin väljäksi. Erkki istui keinutuolissa hänen vierellään, Anni
kilisteli keittiössä astioita. — Kaikki Erkin kirjat olivat korjatut piiloon,
samoin äidin rohtopullot; sänky, joka oli ollut vuosikaudet levällään
kamarissa, oli nyt vedetty yhteen. Mikään ei muistuttanut, että tämä
pieni talo oli sairashuone ja että täällä asui kaksi sairasta sielua.
Saliin piti naisten kokoontua, kamari oli määrätty herrojen toti- ja
tupakkahuoneeksi. Oven piti olla auki molempain välillä niinkuin aina
ennenkin isän eläessä. Marmelaatia oli pienillä aseteilla pöytien ja
piironkien päällä, lukkarin vanha piippuhylly oli jälleen päässyt
arvoonsa; paperosseja ja sikaareja oli hankittu monta eri lajia
läheisestä kauppalasta. Näin varustettuna, oppinut poikansa
sivullaan, odotti vanha lukkarinmuori vieraitaan, haalistunut
silkkileninki yllään, kultasormus sormessa, josta se aina tahtoi
tipahtaa, ja kultakäädyt kaulassa. Se oli todellakin mitä juhlallisin ja
liikuttavin näky.
Erkki ei tiennyt, pitikö hänen itkeä vai nauraa. Hän oli viime
aikoina todellakin ruvennut pelkäämään järkeään; alituinen ilkeä
päänkivistys vaivasi häntä. Kaamea tyhjyyden tunne oli täyttänyt
hänet ja kaikki ulkopuoliset vaikutukset kurkistivat sisälle hänen
sielunsa ikkunoista kuin kummitukset autioon huoneesen.
Vierasjoukko oli hiukan eri kuin kauppiaan luona. Oli kömpinyt
esiin joukko vanhoja tätejä, joita Erkki ei ollut kymmeneen vuoteen
nähnyt. Kaikki ne olivat melkein yhtä laihoja kuin äiti ja kaikki
tirkistelivät ne nyt ympärilleen kuin myyrät päivänpaisteessa. —
Aluksi meni kaikki hyvin. Vieraat, jotka olivat tulleet hiipien ja vilkuen
kummallekin kupeelleen, koteutuivat vähitellen. Tarjottiin viiniä,
tarjottiin makeisia. Naiset olivat pian saaneet sananvaihdon aikaan ja
herrat istuivat jo tyytyväisinä totilasiensa ääressä. — Erkki oli mitä
kohteliain isäntä, tarjosi tupakkaa, käski panemaan "toiselle jalalle",
kävi kilistämässä naisten kanssa ja istui heille hetkiseksi seuraa
pitämään. Mutta hän liikkui niinkuin automaatti ja hän näki kaikki
kuin sankean sumupilven läpi. Aivan merkilliset, vähäpätöiset asiat
kiinnittivät hänen huomiotaan.
******
Tuossa oli esimerkiksi tuo vanha hopeainen sokeriastia. Sen nimi
oli muinoin "sokkerskooli". Toista samallaista astiata säilytettiin aina
Erkin piennä ollessa korkean seinäkaapin päällä, joka oli niin korkea,
ettei Erkki voinut sen laidalle tuolinkaan avulla ylettyä. Kun Erkki oli
kasvanut hiukan suuremmaksi, nostettiin sokeriastia vielä teekeittiön
päälle. — Tätä hopeaista säilytettiin "shenkissä", samassa paikassa
kuin hopeaista "kretsnekkaakin". "Shenkissä" oli useampia "klaffuja".
Yksi niistä oli aina auki, mutta siinä pidettiin vain veitset, kahvelit,
lasit y.m. sellaiset vähemmän mieltäkiinnittävät esineet. Toinen
lukittiin aina huolellisesti ja sinne hävisi m.m. vehnäkori. Kolmas oli
milloin auki, milloin lukossa, ja siellä säilytettiin paitsi muuta eräs
hyvin arvokas kalu, jonka nimi oli "konjakskaraffiini". — Mutta
hauskin kaikista oli pieni hoikkavartinen tuntilasi, jossa oli hienoa,
vaaleanpunertavaa hiekkaa …
******
— Erkki, Erkki kuulehan!
Se oli Anni, joka kuiskaamalla kysyi, pitikö vieraille tarjota cacaota
ennen illallista vaiko vasta illallisen jälkeen! — Erkki heräsi hetkeksi,
katsahti säpsähtäen ympärilleen, näki vieraat ja valaistut huoneet.
Mutta hän vaipui jälleen takaisin lapsuuden muistoihinsa.
******
Tuntilasi oli hyvin ihmeellinen kapine. Se oli Erkin mielestä melkein
yhtä kaunis kuin se pappilan nuori täti, jolla oli punakukkainen hame
ja kiiltävä "brossi". Hän luulikin sitä ensin nukeksi. Mutta äiti käänsi
sen ylösalaisin ja asetti hänen eteensä pöydän nurkalle.
— Si, men inte röra (katsoa, ei koskea)!
Se oli äidin kultainen mahtisana tällaisissa tapauksissa. Erkki tiesi
aina silloin, että piti istua hyvin hiljaa, muuten tuli kynsille.
Hän istuikin oikein hiljaa. Suureksi ihmeekseen näki hän, miten
hiekkajyväset ohuena suihkuna syöksyivät alempaan lasiin
muodostaen kuperan kummun, samalla kuin ylälasin hiekka kävi yhä
koverommaksi. Lopuksi näkyi laakson pohjalta pieni reikä, sitten
pieni suppilo, josta viimeisetkin jyväset solahtivat alas.
— Äiti! Se loppui! huudahti Erkki.
Mutta äiti käänsi lasin jälleen hänen eteensä ja sama näytelmä
alkoi uudelleen. — Tuntikaudet hän voi katsoa sitä.
******
— Erkki, majuurska kysyy sinulta, mitä pidät meidän uudesta
vaivaishoitotalostamme. Eikö se ole hyvin sievä?
— On, äiti.
Illallinen oli huoneiden vähyyden vuoksi tietysti syötävä salissa.
Pitkä pöytä oli katettu poikkipuolin huonetta; naisten oli sitä varten
siirtyminen yhteen kasaan sohvan ympärille. Oli hirveän ahdasta
tuossa pienessä, matalassa talossa. Mutta pöytä alkoi täyttyä
kilisevillä laseilla, höyryävillä vadeilla ja pitkäkaulaisilla viinipulloilla.
Äiti oli nähtävästi hyvin käyttänyt niin ahnaasti haluamansa rahat.
Vieraat olivat kokonaan hämmästyneet tästä maalais-elämässä
kuulumattomasta komeudesta, ja kun vihdoin pari sampanjapulloa
ilmestyi pöytään jäisissä pilkkumeissaan, näyttivät naiset aivan
loukatuilta. Tahtoiko lukkarinmuori tehdä pilkkaa heistä vai oliko
hänen poikansa ehkä saanut periä? Äskettäin kuului hän vielä
kiertäneen pitäjätä rahoja lainailemassa…
Puheen sorina hiljentyi sitä myöten kuin illallispöytä täyttyi.
Lopuksi ei kukaan puhunut mitään. Herrojen huoneesta kuului vain
silloin tällöin joku kiusattu yskähdys taikka nolo "kippis nyt!" Naisista
ei kukaan enää koettanutkaan puhetta jatkaa. Nimismiehen vanha
rouva vain vähä väliä pusersi äitiä kädestä ja sanoi: "nä, men kära
du" (no, mutta rakas —)… aina sen mukaan kuin uusia ruokalajeja
pöydälle ilmestyi. Ainoa, joka ei joutunut suunniltaan, oli kauppiaan
rouva; hän ehti jo päässään laskemaan, että tällaiset kestit
epäilemättä olivat maksaneet vähintään, vähintään kaksi sataa
markkaa. Tämän huomionsa riensi hän myös heti kuiskaten
ilmoittamaan miehelleen, joka muutamien muiden herrojen kanssa
oli salin ovelle ilmestynyt.
Erkki oli herännyt äskeisistä unelmistaan. Hän katsoi
kummastuneena, suurin silmin äitiinsä. Oliko äiti tosiaankin hullu,
tahtoiko hän tehdä heidät naurunalaisiksi koko pitäjän silmissä?
Mutta äidin kasvoista oli mahdoton nähdä mitään. Hän istui
edelleenkin yhtä tyynenä sohvan kulmassa sormiaan naksutellen ja
levitellen höllää silkkileninkiään. Nähtävästi nautti hän
sanomattomasti siitä huomiosta, jota hänen turhamainen,
ruhtinaallinen ruokapöytänsä näkyi ympärillä herättävän.
Myöskin Anni oli hämillään. Hän liikkui salin ja keittiön väliä
korvanlehdet punaisina, ja mitä useamman astian hän pöytään
kantoi, sitä kirkkaampana helmeili hiki hänen otsallaan. — Hän oli
ollut tuosta illasta lähtien, jolloin Erkki niin äkkiarvaamatta oli hänet
syliinsä sulkenut, täydellisessä henkisessä hajaannustilassa. Heidän
välillään ei oltu asian johdosta sanaakaan vaihdettu; seuraavana
aamuna olivat he jälleen yhtä tyynesti toisilleen hyvää huomenta
toivottaneet. Mutta Anni näki, että Erkki usein salassa tarkasteli
häntä. Se teki hänen mielensä levottomaksi. Mitä mahtoi Erkki
ajatella? Eikä hän ollut enää itsensäkään suhteen yhtä tyyni kuin
ennen. Mitä jos Erkki todellakin rakasti häntä, mitä jos kyläläisten
puheet sittenkin toteutuisivat? — Rakastiko hän Erkkiä? Tuskin.
Mutta siinä ympäristössä, jossa hän oli kasvanut, ei avioliittoja
rakkauden mukaan solmittukaan. Pääasia oli, ettei ollut olemassa
mitään pätevämpiä esteitä. — Se tyyni talttumus, joka niin kauan oli
muodostanut hänen luonteensa pääpiirteen, oli odottamattomalla,
armahtamattomalla tavalla äkkiä tullut murretuksi. Ilma oli alkanut
huoata hänen ympärillään niinkuin nousevan ukkosen edellä eikä
tarvittu muuta kuin ensimäinen leimaus, että kaikki hänen
sydämessään olisi ollut rajutuulta ja ratkeavien pilvien pauhinaa. —
Raskaat sadepisarat putoilivat jo hänen otsaltaan, tipahtelivat toiset
jo hänen silmistäänkin, kun hän hetkeksi keittiöön pääsi ja pakoon
vieraiden tarkastelevilta katseilta. Mikä oli tarkoitus tällä
mielettömällä komeudella? Olivatko Erkki ja äiti ehkä puhuneet
keskenään jotakin? Tulisiko tänä iltana tapahtumaan jotakin?
Ainoa, joka ei näyttänyt mitään huomaavan, oli äiti. Hän istui aina
vain yhtä tyynenä sohvassaan ja naksutteli sorminiveliään. Mutta
hänen suupielissään väreili omituinen tyytyväisyys… Hänen
kunniansa hetki oli vihdoinkin tullut, hän oli jälleen saanut esiintyä
pitojen emäntänä. Hän oli saanut kerrankin kostaa noille kaikille,
jotka olivat häntä ylenkatsoneet eivätkä häntä vertaisenaan pitäneet.
Kauan vielä hänen kuoltuansakin tultaisiin pitäjällä lukkarinmuorin
illallisista puhumaan. — Mutta mitä olikaan se sen koston rinnalla,
jonka hän oli noille kahdelle vanginvartialleen valmistanut!
Hänen silmänsä siirtyivät vuoroin Erkkiin, vuoroin Anniin. — Hän
oli vihdoinkin saanut kiini nuo kaksi, yllättänyt yöllisestä rakkaudesta
nuo kaksi. Kuinka hän oli heitä väijynyt, kuinka hän oli tätä hetkeä
odottanut!
Monena yönä hän oli kuullut kamarin oven aukeavan ja Annin
hiipivän ulos tuonne toiseen huoneesen, jossa Erkki nukkui. Sieltä oli
näkynyt tulta, hän oli katsonut avaimen reijästä, hän oli kuunnellut
ja seisonut väristen kylmällä permannolla. Mutta ne olivat kuulleet
hänen askeleensa, aavistaneet hänen läsnäolonsa, puhuneet aivan
tavallisella äänellä. Hän oli hiipinyt takaisin vuoteelleen, hän oli
jälleen tullut petetyksi, hänelle ei ollut jäänyt muuta tehtävää kuin
alkaa uudestaan hourailla ja kutsua luokseen jompaakumpaa heistä.
— Hän oli kuullut, kuinka he silloin äkäisesti siirsivät tuolinsa erilleen,
kuinka he keskenään vihaisesti kuiskailivat; ja hän oli nähnyt heidän
astuvan sisälle niin lempeän ja viattoman näköisinä kuin olisi hän
todellakin ollut pieni lapsi, joka ei aavistanut mitään, vaikka hän oli
varma siitä, että heidän kätensä vielä olivat kuumat luvattomasta
lemmestä ja että heidän huulensa hehkuivat kielletyistä suudelmista.
Ne olivat tulleet hänen vuoteensa ääreen ja kysyneet kylmäverisesti,
mitä hän tahtoi …
Nyt olivat ne vihdoinkin hänen käsissään. Nyt oli hän päättänyt
paljastaa heidät kaikkien vieraiden nähden. Erkkiä hänen oikeastaan
kävi sääliksi, sillä olihan Erkki kuitenkin hänen oma poikansa. Mutta
tuo toinen, vieras järven toiselta puolen, mitä oli hänellä täällä
tekemistä?… Taikka, jos he todellakin oikein toisiaan rakastivat,
olihan kaikki oleva heidän hyväkseen. Oman poikansa Erkin hyväksi
hän sen teki, joko vapauttaakseen hänet tuosta naisesta taikka
onnellistuttaakseen hänen liittonsa äidin siunauksella.
Mutta Erkki näki jälleen unta entisistä ajoista.
******
… Isän syödessä piti aina olla hyvin hiljaa. Ainoastaan "Sankku"
sai hiipiä hänen luokseen ja panna päänsä siististi pöydälle hänen
lautasensa viereen. Mutta hänkään ei saanut sanoa mitään.
Vasta sittenkuin isä nousi pöydästä, oli "Sankun" oikeus ja
velvollisuus sanoa "iso sana". Palkakseen sai hän silloin nuolla isän
lautasen.
"Sankku" oli Erkin setä. Häntä voi vetää villoista taikka puhaltaa
hänen korvaansa, niinkuin isäkin hyvällä tuulella ollessaan teki.
Mutta hänen hännälleen ei saanut astua.
Siitä se torui. Ja Erkki pelkäsi "Sankun" toria melkein yhtä paljon
kuin isänkin.
… Tuossa oli tuo vanha "fortepiano". Sitä voi soittaa sekä ylhäältä
että alhaalta. Isä soitti sitä ylhäältä päin; "Sankku" iloitsi silloin niin
kovasti, että koko talo raikui, juoksi huoneesta huoneesen ja oli
särkeä sekä ovet että ikkunat. Nähtävästi piti hän paljon musiikista.
Erkki soitti pianoa alhaalta päin. Nousi poikimille ja painoi, minkä
jaksoi. Se ei tosin soinut silloin aivan yhtä kovasti, mutta päästi
kuitenkin mahtavan ja salaperäisen kuminan. Varsinkin jos vielä takoi
päälakeaan alakanteen.
Mutta siitä tuli tavallisesti tukkapöllyä.
… Eteisen portaiden alla säilytettiin tuhka-astiata. Jos siihen sai
vettä kaadetuksi, voi sitä myöskin käyttää maalipönttönä. Veden
asemasta kelpasi myöskin sylki. Kun kyllin usein pisti sormensa
suuhun ja sitten yhtä usein tuhka-astiaan, voi saada itselleen uhkean
leukaparran ja viikset. — Mutta siitäkin tuli tavallisesti tukkapöllyä.
… Vinnillä säilytettiin "tupla-ikkunoita". Sinne oli hyvin raskas ja
vaivaloinen nousu, mutta sieltä voi tulla alas sitä helpommin.
Lasiruudut olivat toiset lappeellaan, toiset pystyssä seinää varten.
Niitä myöten, jotka lappeellaan multimuksen päällä olivat, oli erittäin
lysti juosta raksutella.
Mutta siitä tuli selkään.
… Talvisaikaan mentiin hyvin varhain maata. Silloin paloi pöydällä
aina pieni öljytuiju, joka ei koskaan Erkin valvoessa sammunut. Hän
oli koettanut joskus valvoa sen kanssa kilpaakin, mutta ei ollut
koskaan onnistunut. Hän päätti siitä, että se mahtoi palaakin siinä
kaiken yötä.
Lampun liekkiä oli hauska katsella silmäripsiensä lomasta. Kun
oikein pani silmänsä sirralleen, muodostui sen ympärille punaisia ja
sinisiä keriä. Jos vielä enemmän siristi silmiään, sammui se
kokonaan. Mutta kun jälleen aukaisi luomensa, palaa lekotteli se
siinä yhtä soikeana ja keltaisena kuin ennenkin.
Tuo oli hyvin hupaista työtä. Eikä Erkin nukuttamiseksi tavallisesti
enempää tarvittukaan.
… Talvella oli paljon lunta. Silloin voi painaa nenänsä vasten
ikkunalasia ja hankkia yskän itselleen sulattelemalla kielellään kylmiä
jääkukkasia. — Kesällä voi samassa paikassa kiusata kärpäsiä.
******
— Minä tulen hulluksi! ajatteli Erkki itsekseen. Mutta hänen
huulensa olivat autuaassa hymyilyssä ja hänen sydämensä oli suuri
ja valoisa kuin joulukirkko. — Kauhistuneena katsahti hän
ympärilleen.
Illallinen oli vihdoinkin valmis. Se oli syötävä seisoalta, niinkuin
ainakin oikeissa kalaaseissa. Kurkoteltiin kahveleita, maisteltiin
herkkuja, kaadettiin laseihin. Kilistettiin laseja ja kaadettiin jälleen.
Kaikki kävi hirmuisella juhlallisuudella. Kansakoulunopettaja, joka oli
mielipiteiltään anarkisti, yritti murtaa muuria, räjähti äkkiä jostakin
pikkuseikasta nauramaan, mutta säikähti heti ja tuli jälleen mykäksi
kuin seinä; oli ilmassa jotakin, joka teki kaiken kanssapuheen
mahdottomaksi. Lukkarinmuori kilisti liian ystävällisesti, Erkki hymyili
liian kohteliaasti. Sitäpaitsi ammotti keskellä pöytää rivi
sampanjapulloja kuin tykkipatteri, valmiina laukeamaan. Milloin
niiden vuoro tulisi?
— Erkki, ole hyvä ja kaada laseihin "vaahtoviinaa". Minun isälläni
tukkukauppiaalla oli aina tapana kutsua sampanjaa vaahtoviinaksi.
Hän ilkesi todellakin vielä muistuttaa isästään, joka oli vararikon
tehnyt, istunut vankilassa ja saattanut satoja perheitä
onnettomuuteen. — Naiset kuiskailivat keskenään arveluttavasti ja
nimismiehen vanha rouva toisti aina kasvavalla ystävällisyydellä,
mutta samalla myöskin aina kärkevämmällä ylemmyydellä:
— Nä, men kära du…
Erkki häpesi niin että hänen täytyi katsoa kattoon. Samassa tunsi
hän sydämensä seisahtuvan. Hän oli nähnyt katossa kiiluvan jotakin.
******
… Se oli vain tuollainen tavallinen oksanreikä, mutta se oli myös
jotakin paljon enempää. — Jumalasta ei Erkin kotona paljoa puhuttu.
Joskus mainittiin jumalan silmästä, joka "näki kaikkialle". Se oli
Erkin mielestä hyvin ihmeellistä.
Mitenkä se oli mahdollista? Ei suinkaan jumala voinut nähdä peiton
alle? Taikka katon läpi? Ikkunasta ei olisi ollut mikään taito kurkistaa,
mutta sen edessähän oli uutimet. Voiko jumala nähdä uutimien läpi?
Mutta sitten oli Erkki huomannut, että salin laipiossa oli suuri oksa,
joka oli aivan suuren silmän näköinen. Silloin selvisi hänelle tämä
salaisuus. Jumala tietysti katsoi oksanreijästä.
******
Jumalan sormea ei Erkki sitä vastoin koskaan piennä ollessaan
onnistunut näkemään. Siitä myös puhuttiin.
— Minä olen jo hullu, ajatteli Erkki.
Hän katsahti jälleen kauhistuneena ympärilleen. Miksi olivat ne
kaikki niin hiljaa? Istuiko hän kuolleiden valtakunnassa taikka
vahakuvien keskellä, joita kynttilät räikeästi valaisivat? Ja miksi ne
näyttivät kaikki niin keltaisilta? Kenties olikin hän kirkkomaalla.
Kenties olikin tämä seura vainajia, joiden tarvitsi vain aukaista
vaatteensa näyttääkseen kasan kalisevia luita. — Ainakin tuntui
Erkistä itsestään, ettei hänen muuta tarvinnut. Täällähän lemusi
suorastaan kalmalle.
Samassa kuuli hän Annin heikosti huudahtavan. Äiti seisoi lasi
kädessä, vieraat olivat nousseet ja tulivat kilistämään. Mutta Anni oli
purskahtanut valtaisaan itkuntyrskyyn ja syöksyi nyt avopäin ulos.
— Äiti! Mitä sinä sanoit?
Äiti oli äkkiä ruvennut puhumaan vieraille heidän rakkaudestaan,
Erkin ja Annin.
— Sinä! Sinä!
Erkin nyrkki oli kohotettu. Hän oli lyömäisillään äitiään. Mutta äiti
ei nähtävästi käsittänyt mitään. Hän silmäili kummastuneena
ympärilleen, niijaili niijailemistaan ja pyyhkäisi pöydältä pari
leivänmurua.
— Äiti! Minä tapan sinut!
Äiti katsoi häntä suoraan silmiin, arasti ja rukoilevasti.
— Älä tapa!
Erkin käsi pysähtyi. Hän tarttui päähänsä ja horjahti kuin
juopunut. Mikä oli tämä ääni? Eikö se ollut hänen entinen, suuri
äitinsä, hyvä ja hellä, kaunis ja rakkaudesta rikas? Sama äiti, joka oli
vyöttänyt palttoon lujemmasti hänen ympärilleen, kun hän oli ollut
lähdössä koulumatkalleen, ja joka oli juossut vanhoilla jaloillaan
kauas rantaan häntä vastaanottamaan, kun hän oli palannut
kesäisiltä veneretkiltään? Ja eikö hän itse ollut entinen Erkki, sama,
joka muinoin oli nukahtanut sohvan kulmaan keskellä setien tasaista
haastelua, totilasien kilinää ja rauhallisia, autuaita savukiehkuroita?
Sama, joka oli lehtipurjeessa tuijottanut, joka oli niittylähteen yli
kallistunut ja nähnyt silmänsä niin suurina ja itsetiedottomasti etäisiä
aavistavina tyynessä rantavedessä? Olihan kaikki hyvin, olihan pöytä
katettu, olivathan kynttilät sytytetyt, odotettiinhan vieraita. Pian oli
aisakello tuolla ulkona helähtävä, pian oli piha täyttyvä supiturkkisilla
herroilla ja kilisevillä ajopeleillä, pian oli myös isä itse ilmestyvä
kamarinsa ovelle vieraita vastaanottamaan …
Erkki itki, itki kuin lapsi. Äiti seisoi hänen vierellään neuvottomana
ja silitteli hiljaa hänen hiuksiaan.
— Poikani, poika raukkani!
Vieraat hälvenivät vähitellen. Pukivat päällysvaatteet ylleen ja
hiipivät äänettöminä ulos, katsoen kummallekin kupeelleen, niinkuin
olivat tulleetkin. Kenellekään ei pistänyt päähän sanoa jäähyväisiä.
He astuivat mykkinä, perätysten pitkin kapeata, lapioitua polkua,
tulivat maantielle ja hajosivat kahdelle päinvastaiselle suunnalle. He
kulkivat hiljaa ja äänettöminä niinkuin ihmiset, jotka ovat nähneet
tulivuoren purkauksen taikka maanjäristyksen ja siitä hengissä
pelastuneet. Vapautuksen tunne tahtoisi puhjeta sanoiksi, mutta
äskeinen tuskan tunne on vielä liian voimakas ja sulkee suun. Kukin
miettii samaa asiaa, mutta kenenkään ei tee mieli siitä ensimäisenä
mielipidettään lausua. Näin menivät he kukin kotiinsa hiljaisessa
talvi-yössä.
V
MATKAMIES
Mies ajaa pitkin harmaata, yksitoikkoista maantietä. Mihin?
Suureen maailmaan. Mistä? Äitiänsä hautaamasta.
Loka räiskyy, kärrynpyörät uurtavat syvälle liejuun. Taivas on
tahmeassa usmassa; sade pisaroi kuusten oksissa tien
kahdenpuolen. Hetkeksi aukeaa kulkijan edessä harmaa seinä,
sulkeutuu kohta jälleen hänen takanaan. Puulta puulle siirtyy hepo,
käyden liikkuvat myös miehen ajatukset.
Ei ollut hänessä ollut miestä kohtaloansa murtamaan, ei mitään
ratkaisevaa päätöstä tekemään. Hänen hermostonsa olisi vaatinut
lepoa; hän ei voinut levätä. Hänen toimeentulonsa olisi vaatinut
työtä; hän ei voinut tehdä työtä. Vihdoin oli hänelle tarjottu paikka
eräässä vastapuolueen lehdessä. Hän ei vielä tiennyt, ottaisiko hän
sen vastaan, mutta hän oli lähtenyt kuitenkin… haluttomasti,
harmaassa mielialassa, sumuiselle, kolealle tielle.
Oli kevät, ei päivä paistanut. Oli kevät, eivät linnut laulaneet. Oli
kevät, ei käki kukahtanut. — Hän istui harmaasen sadekaapuunsa
kääriytyneenä ja värisi vilusta. Eikä hänen mielessään enää ollut
yhtään lämmittävää ajatusta.
Se oli lopussa, kaikki oli lopussa. — Äiti ei ollut enää
syntymäpäivänsä jälkeen tullut tuntoihinsa. Hän oli houraillut koko
ajan. Kun Erkki tarkemmin ajatteli, tuntui hänestä koko tuo
pitokohtauskin suurelta houreelta, äidin ja hänen omien aivojensa
synnyttämällä kuoleman karkelolta. Niin oli kuolema vihdoin tullut, ei
pelottavana, ei julmana ja säälimättömänä, vaan lempeänä
vapauttajana ja tervetulleena vieraana. Helpotuksen huokaus oli
silloin Erkin rinnasta kohonnut, kun äiti maan poveen laskettiin.
Hän oli viipynyt vielä kotona muutaman viikon, täydellisessä
toimettomuuden ja hervaannuksen tilassa, mahdottomana mitään
päättämään. — Annin kanssa he olivat puhuneet vain sen, mikä oli
välttämätöntä; syntymäpäivästä ei mitään. Eräänä aamuna oli Anni
ilmoittanut, että hänelle oli tarjona kiertokoulun opettajattaren
paikka läheisessä pitäjässä. Se ei ollut Erkissä minkäänlaisia tunteita
herättänyt.
Hän oli tuona kaameana iltana löytänyt Annin kyyristyneenä
kylmän vajan nurkkaan, koko ruumis itkusta ja mielenliikutuksesta
vapisevana. Hetkeksi oli hänen mielessään silloin välkähtänyt, että
Anni oli hänen, että hänen tarvitsi vain ojentaa kätensä poimiakseen
tuon orvonkukan. Mutta jälleen oli epäilys vallannut hänet. Eihän hän
Annia toden teolla rakastanut eikä Anni häntä. Heidän liittonsa olisi
ollut vain haalean ystävyyden solmima, sattuman ja erikoisten
toistaan seuranneiden asianhaarain saumoittama. Sille ei voinut
mitään elämän onnea perustaa. Heidän oli parasta erota.
Ehkä joskus, joskus ennen… Silloin olisi se vielä käynyt laatuun.
Nyt oli kaikki myöhäistä.
Eikä hän kuitenkaan ollut eronnut tyhjästä kodistaan ilman
eräänlaista kaipausta. Anni oli tullut häntä pihalle saattamaan,
käärinyt lämpimän peitteen huolellisesti hänen jalkojensa ympärille.
Oli hänen silloin tehnyt mieli vielä viimeisen kerran jättää koko lähtö,
hypätä kärryistä, sulkea Anni syliinsä ja koettaa vielä kerran elää
elämäänsä… Mutta samassa oli kyytipoika maiskahuttanut suullaan,
hepo oli vetäissyt kärryjä ja sinne olivat jääneet harmajaan
sadepilveen sekä Anni että koti, kirkko ja äidin vasta peitetty hauta.
Hänellä ei ollut enää mitään varaa valittavaa.
Siinä oli majatalo. Kylmä ja kolkko, iloton ja ikävä. — Piirongilla
peilin takana oli "Montekriston kreivi", paksuna vihkoteoksena,
"kelloromaanina". Hän rupesi sitä selailemaan.
Mutta hänen ajatuksensa olivat kaukana täältä. — Kentiesi oli hän
sittenkin erehtynyt? Kentiesi olikin hän jättänyt jälelleen elämänsä
onnen? Anni! Eikö se ollut hänen kevätpäiviensä morsian, hänen
veden neitonsa järven toiselta puolen, hänen nuoruutensa
peilikirkkaiden lahdelmien ja lepäävien haavanlehtien ihanne, hänen
yksinäisten mielihaaveittensa haltia kummallisina kuutamo-öinä,
jolloin mieli riutui kuolemaa ajattelemaan ja elämän lyhyys, kevään
kerkeys ja rientävien päivien päätyminen synnytti sydänalaan niin
hiukaisevan kaihomielen? Anni! Eikö se ollut hänen myrsky-aikojensa
hurja hengetär, Hiiden neiti tulihelmallinen, hiilihehkullinen, joka oli
kerran käärinyt hänet mustiin suortuviinsa kesä-yön kalpeassa
hämärässä, joka ei häntä jättänyt, joka oli katsonut hänen silmänsä
pohjaan ja puhaltanut hänen poveensa sen sammumattoman
intohimon, joka ajeli häntä kuin tuuli kellastuvaa lehteä? Anni! Eikö
se ollut hänen henkisen kasvamisensa kumppani, silkkisielullinen,
murhesilmällinen, hänen kauneimpien ajatuksiensa esine, hänen
parhaiden pyrkimyksiensä pyhä Maaria, hiljainen ja hyvä? Anni! Eikö
se ollut hänen vaimonsa valio, hänen piikansa pikkarainen
pikkaraisessa tuvassa, mesileivän leipoja ja peukkujen pesijä, lapsen
liekuttaja ja istuja pitkiä elämänlankoja kasvavan ikkunalaudan?
Anni! Eikö se ollut hän, joka kulki ruiskukkasilla, hän, joka keikkui
kesäheinän päillä, hän, joka huhuili salojen siimeksessä, hän, joka
uiskenteli utuisilla merenselillä kaikkien rantakaislojen kultaisina
kahistessa?…
— Ei, ei se niin ollut! koetti Erkki vakuuttaa itselleen, samalla
pakottaen silmänsä väkiselläkin kirjan rivejä seuraamaan. Mutta
hänen viluiset ajatuksensa tahtoivat välttämättä kiertyä jonkun
rakastetun esineen ympärille.
Tuhansissa muodoissa oli Anni häntä kohdannut, tuhansissa
mielikuvissa hän oli Annia ajellut, pyytänyt pyhäistä unta, kerjännyt
keväistä haavettansa, vavahtanut ohi kulkevaa kuvajaista, seurannut
salaperäisen hameen kahinaa kierrättelevillä kaduilla ja katsonut
syvälle tuntemattomien naisten silmiin rautatie-asemain tuskallisessa
vilinässä. Pilkannut hän oli Annia tupakansavuisissa toveripiireissä,
rakastanut Annia porton poloisella vuoteella, vihannut häntä
käyskennellessään joulu-aattoina ohi onnellisten ikkunain, ja
ylenkatsonut häntä siististi sipisevien perheneitien äidin-pettävissä
salin nurkissa. Ikänsä kaiken hän oli Annia ajellut, elämästä etsinyt,
kirjoista hakenut, oman mielensä kuvista kokoon rakennellut, nyt oli
hän hänet vihdoin löytänyt, nyt oli armas ollut hänen lähellään,
häntä silmiin katsonut, hänen sylissään levännyt, pois karannut, pois
paennut, kadonnut kaunis hiljaisille hangille, portimon teille, poluille
talvisen jäniksen. Vieläkö hän vienon löytäisi, enääkö entisensä
yllättäisi?…
— Ei, ei, ei!
Erkki nousi vihanvimmoissaan. Hän ei tahtonut enää Annia
ajatella. Hän ei tahtonut enää menneitä muistella. — Jälleen pakotti
hän silmänsä kirjan rivejä seuraamaan.
Montekristo oli nuori ja viaton. Lempi oli hänellä sylissään, onni
kummallakin kupeellaan. Muita vihamiehet kutoivat verkkojaan
hänen päänsä menoksi.
Erkki näki itsensä nuorena ylioppilaana, seisovana kansanjuhlissa
ja Y.L:n laulajalavalla, kukka rinnassaan, otsassa kultainen
päiväntähti. Kuinka Suomi oli ollut silloin suuri, kuinka se oli ollut
kaunis ja sinivalkoinen! Taide oli kukoistanut, ajatus vapautunut, uusi
aika astunut pirttien pimeyteen. Kansallisen herätyksen ensimäiset,
alustavat päivätyöt olivat päätetyt; oli jo joutohetkeä kyllin iltoja
iloita, kukkariukuja pystytellä. Siinä työssä hänkin tahtoi olla
mukana, ellei muulla niin nuorella lemmellään ja innostuksesta
vapisevalla laulaja-äänellään.
— Tahtooko herra hevosta?
— En.
Suomi oli äkkiä käynyt niin kumman ahtaaksi. Pieniä olivat ihmiset,
pieniä olot, pieniä näköalat. Harmaa usma kattoi kaiken maan.
Loppuneet olivat innostuneet eläköönhuudot ja iloiset laulajakestit.
Kukin kulki kotiinsa, kukin istui omassa sopessaan, katsoi karsaasti
tulijaan, vihamielisesti vieraasen. Jokainen tunsi tulleensa petetyksi,
mutta kuka oli pettäjä? Toinen sanoi tuo ja toinen sanoi tämä, ilma
oli täynnä kumeaa syytöstä, murtuvaa ahdistusta, velttoa
kohtaloonsa tyytymistä ja inhoittavaa itsekkäisyyttä. Ratkesivat kuilut
kumppanien välille, raukesi monen nuoren miehen ponsi.
Erkki kulki itsekseen ja ihmetteli. Hänkin tunsi tulleensa petetyksi.
Elämä oli pettänyt hänet. Se oli luvannut hänelle sunnuntaita ja
päivänpaistetta, sämpylöitä ja punertavaa viiniä. Nyt tarjosi se
hänelle karvasta vehkaleipää ja harmaata, ilotonta arkityötä. Kenen
oli syy? Kuka oli vikapää?
Montekristo nääntyi vankilan pimeydessä. Viholliset vallat olivat
voittaneet. Ei hän enää koskaan näkisi taivaan sinertävän, ei maan
vihertävän. Iankaikkinen kalpeus asettui asumaan hänen kasvoilleen.
Erkki tunsi synkän halun kostaa jollekin. Kuka oli syypää? Kuka oli
lastannut hänen laivansa niin täyteen toiveita ja ihanteita, että se ei
myrskyssä kestänyt? Aika! Ei riittänyt. Isänmaa! Ei se ollut totta. Hän
itse oli sen tehnyt, hänen oli kostettava omalle itselleen.
Mereen kaikki toiveet, mereen kaikki nuoret ihanteet! Hän oli
jälleen vapaa. Mikään ei sitonut häntä enää, hän oli maailman
valtias. Juchhe! "Ich hab' mein Sach auf nichts gestellt" — — —
Hän ei ollut kyennyt elämän ristiriitoja ratkaisemaan. Siksi hän oli
asettanut itsensä kokonaan ulkopuolelle elämää. Autioissa
vuokrahuoneissa, kuudennessa kerroksessa asuen, kapakassa
syöden ja helposti ansaittuja rahoja helposti hävittäen olikin se
käynyt erinomaisesti laatuun. Ei pilveä taivaalla, ei maata
taivaanrannassa. Sanomalehti oli ollut hänen aluksensa.
Lehtipurjeessa!
Merkillinen purje tuo lehtipurje. Se vie hyvin, on helppo saada ja
sopii mainiosti jokaisen veneen kokkaan. Mutta sillä on yksi paha
vika: sitä ei voi reivata. Eikä sillä voi myöskään purjehtia muuta kuin
myötätuuleen. Vanhat merimiehet sanovatkin sitä vaarallisimmaksi
kaikista purjeista.
Montekristo oli päässyt vankilastaan. Montekristo oli rikas,
Montekristo voi kostaa kaikille vihamiehilleen.
Oli sitten tullut äidin sairaus ja matka tänne maaseudulle. Ensi
kerran pitkien vuosien perästä hän oli jälleen joutunut keskelle
elämää. Ja mitä elämää! Erkki tunsi sydämensä ahdistuvan sitä
ajatellessaan.
Jumalan kiitos, että se kaikki nyt oli ohitse!
Mutta sitten jolkahti hänen mieleensä: mikä olikaan se elämä, jota
kohti hän kulki? Takaisin autioihin vuokrahuoneisiin, takaisin
taivaltamaan puistokatuja päästä päähän, takaisin haukottelemaan
konserttisaleissa ja teatterein permannoilla, takaisin pyörittämään
välinpitämätöntä kynää välinpitämättömässä sanomalehtikammiossa,
takaisin iltaseuroissa innostumaan! Tällä kertaa vain se muutos, että
hän tulisi kirjoittamaan vanhoilliseen lehteen.
Periaatteessa hänellä ei mitään sitä vastaan ollut.
Hedelmättömänä kauneuden nautiskelijana, joka hän luonteeltaan
oli, hän oli jo kauan elänyt ulkopuolella puolueita. Mutta kuitenkin oli
tämä pikku seikka omiaan lisäämään sitä vastenmielisyyttä, jolla hän
tulevaista elämänrataansa ajatteli.
Eikö olisi parasta tehdä loppu kaikesta, panna vihdoinkin piste
turhan ja sisällöttömän lauseen jälkeen?
— Tahtooko herra illallista?
— Ei.
— Herra on sitten hyvä ja ottaa avaimen sisäpuolelle.
Erkki nousi. Hän oli lukenut niin että hänen silmiänsä karvasteli.
Olikin langennut jo hämärä huoneesen. Ulkona seisoi sumu
edelleenkin sankkana kuin seinä ja kattoräystäät tippuivat hiljalleen.
Majatalon likainen piha alkoi pimetä… hevonen kuului pilttuussaan
tömistelevän.
Nyt vasta huomasi hän tutustua ympäristöönsä. Tuolit olivat
vastamaalatut ja tuoksuivat vielä puusepän verstaalle. Sänky oli
korkea kuin vuori… lakanat kylmät ja kosteat. Seinällä näkyi pari
kiiltokuvaa, keisarin ja keisarinnan, sekä rikkinäinen Lönnrot.
Piirongin päällä oli pari oppikirjaa ja nimipäiväkortteja… Nähtävästi
kävi joku majatalon lapsista koulua.
Peilin takana oli vielä jatkoakin "Montekriston kreiviin". Se oli
"Maailman herra". Erkin ei tehnyt mieli sitä enää selailla. Hän tiesi
kyllä, mikä oli oleva oikea loppu tälle romaanille.
Hän sytytti tulen kynttilään ja veti uutimet ikkunan eteen.
Sattumalta hän tuli katsahtaneeksi peiliin ja säikähti. Hänen
kasvonsa olivat aivan harmaat.
Hän aukaisi kapsäkkinsä, kaiveli hetken ja löysi jotakin. Hän asetti
sen tyytyväisenä pöydälle ja käveli pari kertaa edes takaisin
huoneessa. Hän repäisi lehden taskukirjastaan ja yritti kirjoittaa sille
jotakin. Mutta hän luopui heti aikomuksestaan, rypisti paperin ja
poltti sen kynttilän liekin päällä. — Sitten istui hän sängynlaidalle ja
mietti.
Monta kertaa hän oli ennenkin tässä sängyssä maannut, monta
kertaa tässä majatalossa viivähtänyt. Olihan tämä hänen vanha
koulutiensä, jota hän oli matkustanut tuulessa ja tyynessä, kevät-
yössä ja talvipakkasessa. Kerran hän oli kulkenut myöskin
syyskuutamossa.
Se matka oli erityisesti jäänyt hänen mieleensä. Ei sentähden että
sillä matkalla olisi mitään erinomaisempaa tapahtunut, mutta hän oli
siihen aikaan ensi kerran lukenut Heineä ja "Kyynelten kirja" täytti
hänen koko sydämensä. Tie oli ollut musta kuin hauta, korkea korpi
oli kahden puolen seisonut, sieltä täältä kuusien lomasta vain kuun
laita taikka suosilmäisen metsäpuron väike vilahtanut. Hän oli
kokonaan haihtunut haaveiluunsa.
»Der Tod, das ist die kühle Nacht, das Leben ist der
schwüle Tag. Es dunkelt schon, mich schläfert, der Tag hat
mich müd gemacht'
Hän lausui nytkin nuo säkeet ääneensä, aivan kuin silloin,
toistakymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen naurahti hän. Oliko hän
yhä edelleenkin koulupoika? Eikö hän koskaan pääsisi vapaaksi
tuosta kirotusta pateettisuudestaan?
Hän rupesi verkalleen riisuutumaan. Laski housut siististi tuolille,
pujotti tuolinkarmin takin sisälle, kuten hänen tapansa oli, ja asetti
saappaat säntillisesti vierekkäin. Sitten otti hän pöydältä jotakin ja
asetti sen päänalaisen alle. Sitten pujahti hän sänkyyn ja puhalsi
kynttilän sammuksiin.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookluna.com