Download the full version and explore a variety of test banks

or solution manuals at https://testbankpack.com

Solution Manual for Engineering Applications in

Sustainable Design and Development 1st Edition by
Striebig Ogundipe and Papadakis ISBN 1133629776
9781133629771

_____ Tap the link below to start your download _____

http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-
engineering-applications-in-sustainable-design-and-
development-1st-edition-by-striebig-ogundipe-and-papadakis-
isbn-1133629776-9781133629771/

Find test banks or solution manuals at testbankpack.com today!

Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankpack.com

Solution Manual for Engineering Applications in

Sustainable Design and Development SI Edition 1st Edition
by Striebig Ogundipe Papadakis ISBN 1133629784
9781133629788
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-engineering-
applications-in-sustainable-design-and-development-si-edition-1st-
edition-by-striebig-ogundipe-papadakis-isbn-1133629784-9781133629788/

Solution Manual for Introduction to Sustainable

Infrastructure Engineering Design 1st Edition Neumann
0132750619 9780132750615
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-introduction-to-
sustainable-infrastructure-engineering-design-1st-edition-
neumann-0132750619-9780132750615/

Solution Manual for Electrical Engineering Concepts and

Applications 1st Edition by Zekavat ISBN 0132539187
9780132539180
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-electrical-
engineering-concepts-and-applications-1st-edition-by-zekavat-
isbn-0132539187-9780132539180-2/

Solution Manual for Beginning and Intermediate Algebra 5th

Edition by Tobey Slater Blair Crawford ISBN 0134173643
9780134173641
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-beginning-and-
intermediate-algebra-5th-edition-by-tobey-slater-blair-crawford-
isbn-0134173643-9780134173641/
Solution Manual for Database Concepts 7th Edition by
Kroenke and Auer ISBN 0133544621 9780133544626

http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-database-
concepts-7th-edition-by-kroenke-and-auer-
isbn-0133544621-9780133544626/

Solution Manual for Managerial Accounting 3rd Edition

Whitecotton Libby Phillips 0077826485 9780077826482

http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-managerial-
accounting-3rd-edition-whitecotton-libby-
phillips-0077826485-9780077826482/

Solution Manual for MATLAB Programming with Applications

for Engineers 1st Edition CLEngineering Chapman 0495668079
9780495668077
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-matlab-
programming-with-applications-for-engineers-1st-edition-clengineering-
chapman-0495668079-9780495668077/

Solution Manual for Human Resource Management Gaining A

Competitive Advantage 10th Edition Noe Hollenbeck Gerhart
Wright ISBN 9781259578120 1259578127
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-human-resource-
management-gaining-a-competitive-advantage-10th-edition-noe-
hollenbeck-gerhart-wright-isbn-9781259578120-1259578127/

Solution Manual for Peak Performance Success in College

and Beyond 9th Edition Ferrett 0073522481 9780073522487

http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-peak-performance-
success-in-college-and-beyond-9th-edition-
ferrett-0073522481-9780073522487/
Solution Manual for Managing Supply Chains A Logistics
Approach International Edition 9th Edition Coyle Langley
Gibson Novack 111153392X 9781111533922
http://testbankpack.com/download/solution-manual-for-managing-supply-
chains-a-logistics-approach-international-edition-9th-edition-coyle-
langley-gibson-novack-111153392x-9781111533922/
 Solution Manual for Engineering Applications in Sustainable Design and
Development 1st Edition by Striebig Ogundipe and Papadakis ISBN
1133629776 9781133629771
Full link download:
https://testbankpack.com/p/solution-manual-for-engineering-applications-in-
sustainable-design-and-development-1st-edition-by-striebig-ogundipe-and-
papadakis-isbn-1133629776-9781133629771/
Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science
2-1. Define the following terms or concepts:
Answer:
a. Law of electroneutrality- states that the sum of all positive ions (cations) in
solution must equal the sum of all the negative ions (anions) in solution, so
that the net charge of all natural waters is equal to zero: ∑cations - ∑anions =
0
b. Normality- of a solution is the number of equivalents per liter, and can
be determined by multiplying the concentration of a specie, , by the
number of equivalents,

c. Equivalent- means that the number of charge equivalents (eq)

associated with a compound is equal to the absolute value of the charge
associated with the form of the dissolved ion. (example: the dissolved
sodium ion, Na+, has a charge of +1 or 1 equivalent)

d. Total Dissolved Solids (TDS)- consist of salts and minerals that have
dissolved through natural been weathering of soils or through the
anthropogenic process

e. Total Suspended Solids (TSS) - the materials that are floating

or suspended in the water

f. Volatile Suspended Solids (VSS) - determined by the weight of any

particles that have evaporated from a filter after the filter is heated to 550oC

g. Fixed Solids - determined by the weight of any particles remaining on a filter

heated to 550oC

h. Total Hardness - the sum of the concentration of the divalent cations

(species with a charge of 2+) in water

i. Carbonate Hardness - represents the portion of the diprotic ions

that can combine with carbonates to form scaling

j. Noncarbonated Hardness - the difference between total

hardness and carbonate hardness
 k. Chemical Reactivity - the chemical’s overall tendency to participate in
a reaction

Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

l. Chemical Activity - a standardized measure of chemical reactivity within

a defined system

m. Standard State Activity - Reference state of chemical reactivity

n. Activity Coefficient - used to relate the standard chemical activity and the
conditional chemical reactivity

o. Solubility - the amount of a substance that can be dissolved into solution by

a solvent

p. Precipitate – The resulting solid form of a substance that forms

from oversaturated concentrations in solution

q. Reduction–Oxidation Process - occur when the oxidation state of

participating atoms change

r. Ionic Reaction - there is a change in ion–ion interactions and relationships

s. Dissolution Salts - the process of a substance dissolving in solution

t. Sorbent - the material into or onto which the sorbate is transferred

u. Sorbate - the substance that is transferred from one phase to another

2-2. Mass and energy balances are helpful to track chemicals as they move from
one repository to another, however, we must study the application as and
principles of chemistry more closely to appreciate how these chemicals are
transformed in the environment and also transform the earth’s environment.

2-3. How much have carbon dioxide levels in the atmosphere have
increased since the start of the industrial revolution?

Answer:

Carbon dioxide levels have increased by more than 30%

since the industrial revolution.

2-4. What 5 elements are found in life on the planet?

Answer:
• Carbon
• Nitrogen
• Oxygen
Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

• Phosphorus
• Hydrogen

2-5. Write the balanced equation for the combustion of methane (CH4), in the
presence of oxygen.
Answer:
CH4 + 2O2 → CO2 + 2H2O

2-6. How many atoms are in a mole?

Answer
1 mole = 6.02 x 1023 atoms

2-7. What is the numerical value of R in [J/mol-K] in the ideal gas law?

Answer:
R = 8.314 [J/mol-K]

2-8. Define the Partial Pressure of a gas.

Answer:

Partial Pressure is the pressure of each part of a gas that it exerts upon its
surroundings.

2-9. What is the relationship between the concentration of a gas in air in mg/m3
and ppmv at standard temperature and pressure?

Answer:

2-10. What is the relationship between the concentration of a gas in air in mg/m3
and ppmv at non-standard temperature and pressure?

Answer:

21
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

2-11. Relate Parts Per Billion (ppbv) to ppmv.

Answer:

1 ppmv = 1000 ppbv

2-12. Describe using chemical equations the forms of dissolved carbon dioxide in
aqueous solution.

Answer:
CO2 (g) + H2O ↔ H2CO3

-
[H2CO3] = [CO2 (g)] + [H2CO3] + [HCO3 ] + [CO3
2-]
2-13. The Normality of a solution is the number of equivalents per liter, and can be
determined by multiplying the concentration of a specie, MWi, by the number
of equivalents, zi.

Answer:

2-14. The concept of an equivalent weight, EW, may also be useful in

calculations involving aqueous solutions. The Equivalent Weight of any
specie, EWi, is equal to the molar mass divided by the number of equivalents
associated with the dissolved ion.

Answer:

2-15. The ionic strength, I, of a solution is the estimate of the overall

concentration of dissolved ions in solution is defined by what?

Answer:

I = ionic strength [mol/L]

Ci = concentration of each individual ion [mol/L]

22
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

Zi = charge associated with each ion specie,

2-16. The activity coefficient is defined as the ratio of the reactivity per molecule of
mol of A in a real system compared to the reactivity of A in the standard
reference state.
Answer:

γ A

2-17. The fundamental parameter for equilibrium base models is the

A +B ⟷C +D
equilibrium constant, k.

k equilibrium =

2-18. The pH of natural waters is important to biodiversity since most species

are only tolerant of natural waters in the pH range from 6.5 to 8.5.

2-19. Phosphoric acid has the form H3PO4. List all the acids that may donate a
hydrogen ion and the conjugate bases that may accept the proton for this
acid compound.

Answer:

The acid that donates the hydrogen ion and the base that accepts the ion
are collectively known as an acid conjugate base pair, as shown below:
A ci d ⟶ pr ot o n + C o nj uga t e ba se pa ir

OR
Base + proton ⟶ C o nj ug a t e acid pair

2-20. What is the primary characteristic of an amphoteric compound?

Answer:
It has substances that can either donate or receive a proton.
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

2-21. Define the equilibrium constant for pure water.

H O ⟶H ++OH -
Answer:
Kw =

2-22. What are the primary characteristics of a strong acid?

Answer:
Strong acids completely dissociates when added to water

2-23. What are the primary characteristics of a strong base?

Answer:
Strong bases may be assumed to completely dissociate with a large

2-24. Write the equation that defines pH.

Answer:
pH = -log{H+}

2-25. Write the equation that defines pOH.

Answer:
pOH = -log{OH-}

2-26. Write the equation that relates kw, pH, and pH.
Answer:

+ - -14
Kw = {H }{OH } = 10

2-27. What are the steps involved in modeling the effects of acids or bases in
the natural environment?
Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

Answer:
• Step 1: Define the system boundaries.
• Step 2: Identify all the chemical species of interest.
• Step 3: Write the constraining chemical equations for the system,
including equilibrium equations, the electroneutrality equation and
mass balance equations.
• Step 4: Make any simplifying assumptions that are possible.
• Step 5: Algebraically solve the remaining independent equations
and check the assumptions made to aid in solving the equations.

2-28. Define the primary characteristic of a weak acid that only

partially dissociates in an aqueous solution is called a weak acid.
Answer:
Weak acids have small equilibrium constant (ka) values.

2-29. Define the primary characteristic of a weak acid that only

partially dissociates in an aqueous solution is called a weak base.
Answer:
Weak bases have small equilibrium constant (kb) values.

2-30. The solubility -product constant, or solid-liquid equilibrium constant,

is defined by what general reaction?
Answer: AB ⟵ w a t e r⟶ ɑA b + + b Bɑ-

ksp = =

2-31. What is the fraction of the total amount of A at equilibrium in the generic
x-phase?

Answer:

Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

2-32. The Freundlich isotherm is used to estimate the portioning of
pollutants from a more mobile phase in gas or water to the solid activated
carbon material. The Freundlich equation has what form?

Answer:

q = mass of sorbate sorbed per unit mass of sorbent (mg/g)

K = the Freundlich parameter that describes the partitioning

C = the equilibrium sorbate concentration in the aqueous solution (mg/L)
n = Freundlich isotherm intensity parameter (unitless)

2-33. The octonol/water partition coefficient, Kow, is defined by

Answer:

2-34. The organic carbon normalized partition coefficient is defined as

Answer:

2-35. A 12 ounce can of soda contains about 40 grams of sugar. What is

the concentration of sugar in a can of soda in mg/L?
Answer:

40g sugar 1oz 1000mg 1000mL mg

12oz soda  30mL g L = 111,000 L
Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

2-36. A 2 ounce shot of espresso serving contains 100 mg of caffeine. Professor

Coffy often has a 16 ounce iced latte with 3 shots of espresso latte before
his 8 am class.
a. What is the concentration of caffeine in mg/L in a single shot of espresso?
Answer:

1670
mg  1ppmm = 1670 ppmm
L 1mg
L(aq)

b. What is the concentration of caffeine in ppm in a single shot of espresso?

Answer:

3100mg  1oz  = 625 = 625 ppmm

16oz30mL L L

c. What is the concentration of caffeine in his coffee drink?

Answer:

100mg  1oz  1000mL =1670 mg

2oz 30mL L L

2-37. There is about 5 mg of caffeine in each shot of decaf espresso. The

barista is being paid under the table by Mrs. Coffy to change the
espresso shots to decaffeinated espresso in Professor Coffy’s 16 ounce
latte drink cup from problem 2.36.
a. How much caffeine in mg/L does Dr. Coffy consume
if he drinks decaffeinated lattes before class?
Answer:

53mg  1oz  1000mL = 31.25 mg

16oz 30mL L L
b. How many 16 oz decaf lattes must he drink before he consumes the amount
of caffeine equivalent to his old 3 shots of caffeinated espresso (from 2.35)?
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

Answer:

625
L
mg = 20 decaf drinks = 1 caf latte
31.25
L
2-38. The average concentration of dissolved oxygen (DO) in the Shenandoah
River was reported as 9.7 ppmm in 2006. What is the concentration in mg/L in
the river water?
Answer:
1mg
9.7 ppmm  L =9. 7mg DO
1ppmm L

2-39. Table 2.18 includes typical constituents in water in mg/L. Complete the
table by converting the concentrations to units given in the table, and find the
mass in 1000 liters of water – the amount of water you would typically ingest
over the course of a year.

Table 2.18: Typical constituents in water. Source: Tchobanoglous, G., Asano, T.,
Burton, F., Leverenz, H., Tsuchihashi, R. 2007. Water Reuse: Issues, Technologies,
and Applications. McGraw-Hill. 1570 p. ISBN-13:978-0071459273.

Answer:

Constituent mg/L ppm Molecular mmol/L Kg/year

weight
Bicarbonate (HCO3) 75 75 61 1.23 0.075
Carbonate (CO3) 5 5 60 0.08 0.005
Chloride (Cl) 35 35 35.45 0.99 0.035
Sulfate (SO3) 27 27 80.06 0.34 0.027
Calcium (Ca) 11 11 40.08 0.27 0.011
Magnesium (Mg) 7 7 24.305 0.29 0.007
Potassium (K) 11 11 39.0983 0.28 0.011
Sodium (Na) 55 55 22.9898 2.39 0.055
Aluminum (Al) 0.2 0.2 26.9815 0.007 0.0002
Fluoride (F) 0.3 0.3 18.9984 0.016 0.0003

2-40. The total volume of the oceans on Earth is 1.35 x 1018 m3. What are the
masses of the following elements in the Ocean in units of kg?
Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

Answer:

a. Oxygen, O, for which the concentration in the seawater is 857,000 ppm

From oxygen

b. Hydrogen, H, for which the concentration in the seawater is 108,000 ppm

From oxygen

c. Sodium, Na, for which the concentration in the seawater is 10,500 ppm

From oxygen

2-41. What is the density of air in grams per cubic meter at 1 atm and
200oC? Assume the molecular weight of air is 28.967 grams/mole.

Answer:

let

then

29
© 2016 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

2-42. The reported value of carbon dioxide in the atmosphere in 2010 was
approximately 385 ppmv. What is the concentration of carbon dioxide in
the atmosphere in mg/m3?
Answer:
g mg
2mg ] = (385 ppmv)(44 mol = 691
m^3 24.5 ppmv − g − m^3 m^3
mol − mg

2-43. The mass of the oceans is 1.4 x 1021 kg. The concentration of potassium, K,
in the oceans is 380 ppmm. What is the total mass of the potassium stored in
the oceans in metric tonnes?

Answer:

2-44. The mass of the Earth’s troposphere, the lower part of the atmosphere, is
approximately 4.4 x 1018 kg.

30
© 2016 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

a. Use the ideal gas law to estimate volume of the troposphere in cubic meters
at standard state (P = 1 atm, T = 298 K, R = 0.0821 atm-L/mol-K ). Note, the
average molecular weight of air is 28.967 grams/mole.
Answer:
(P = 1 atm, T = 298 K, R = 0.0821 )

b. The average mass of water in the troposphere is 1.3 x 1013 kg. Using
your answer from above, calculate the concentration of water vapor in
the troposphere in mg/m3?

Answer:

c. Using your answer from part b, what would be the concentration of

water vapor in the troposphere in ppmv?

Answer:

31
© 2016 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

2-45. Table 2.19 represents the National Ambient Air Quality Standards (NAAQS)
air quality standard.
Table 2.19: National Ambient Air Quality Standards (Source: USEPA)

Pollutant Averaging Level Standard conditions Denver in

time (µg/m3) winter
(µg/m3)
Carbon Monoxide (CO) 8 - hour 9 ppm 10,286 9,060
1 - hour 35 ppm 40,000 35,230
Nitrogen Dioxide (NO2) 1 - hour 100 ppb 188,000 166,000
Annual 53 ppb 99,500 87,644
Ozone (O3) 8 - hour 0.075 ppm 147 129
Sulfur Dioxide (SO2) 1 - hour 75 ppb 196,000 172,556
3 - hour 0.5 ppm 1,306 1,150

a. Express the standards in µg/m3 at 1 atm of pressure and

25oC Answer:

From equation 2.20

• Carbon monoxide, CO with MWco = 28 g/mol

• Nitrogen Dioxide, NO2 with = 46 g/mol

• Ozone, O3 with = 48 g/mol

32
© 2016 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Chapter 2: Analyzing Sustainability Using Engineering Science

• Sulfur Dioxide, SO2 with = 64 g/mol

b. At the elevation of Denver, the pressure is about 0.82 atm. Express

the standards in µg/m3 at that pressure and temperature of 5oC.

Answer:
• Carbon monoxide, CO with MWco = 28 g/mol

• Nitrogen Dioxide, NO2 with = 46 g/mol

• Ozone, O3 with = 48 g/mol

• Sulfur Dioxide, SO2 with = 64

g/mol
33
© 2016 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents
 Vanha, rosoinen mänty, joka tiesi, että itse on paras palvelija,
seisoi vielä paikoillaan entisellä metsänrinteellä. Hän oli iskenyt
juurensa niin lujasti kallioon, ettei virta ollut voinut viedä häntä
muassaan. Taaskin kuului jotain mutinaa hänen takkuisissa
oksissaan, ja prinssi tahtoi tietää, mitä hänellä olisi sanottavaa.

— Miten vuoteen valmistaa, siten siinä levon saa, — mutisi mänty.

— Vai niin. Sinähän juuri olit se, joka neuvoit minua kaivamaan.

— Niin, Itse.

— Minä ymmärrän. Itse teki oikein kun kaivoi, mutta Itse oli
tyhmä, kun kaivoi kanavansa mäenrinteelle!

— Itse oli lapsi.

— Kiitoksia paljo! Täst'edes on Itse oleva viisaampi. Tämä on

oleva hänen viimeinen vallattomuutensa!
KOULU ISOISÄN AIKANA.

Evert ja Reinhold tulivat kotia koulusta. Molemmat olivat he pahalla

tuulella. Evert oli sen näköinen, kuin olisi hän myynyt voin ja
kadottanut rahat. Reinhold vihelteli, potkaisi kissan syrjään, paukutti
ovia ja oli niin vihaisen näköinen, kuin olisi hän tahtonut purra.

— Mikä nyt on? — kysyi vanha isoisä.

— Eipä juuri mikään, — vastasi Evert itkemäisillään. — Minä sain

vaan muistutuksen päiväkirjaan siitä, että olen tullut kaksi kertaa
kouluun neljänneksen yli kahdeksan.

— Ja minä, — vastasi Reinhold, — sain jälkeenistuntoa kaksi tuntia

tänään lauantaina siitä, että satuin vähän polkemaan jalkojani
laattiaan, kun maisteri meni luokasta. Muka!

— Poika parat! — sanoi isoisä. — Hirveästipä siellä koulussa nyt

liehutaankin. Sehän on kärsimätöntä julmuutta!

Pojat katselivat vähä epäillen häntä. Hänellä ei ollut juuri tapana

surkutella heitä pienien vastoinkäymisten tähden.

— Onko teillä läksyjä luettavana? — kysyi isoisä.

 — Ei meillä nyt ole, — sanoivat pojat. — Nyt on lauantai.

— No, istukaapas tänne, niin kerron teille tässä illallista

odottaessa, millaista koulussa oli minun aikoinani noin vähä yli
viisikymmentä vuotta takaperin.

Pojat istuutuivat.

— Koululla tarkoitettiin siihen aikaan vaan poikien koulua. Tytöt

saivat lukea katkismusta vanhojen tätien luona, ommella
merkitsemisliinoja ja kirjoittaa kaavakirjasta, mutta kaikki julkiset
koulut olivat poikia varten. Mitäs tytöt enempi tarvitsivatkaan? No,
niin! Ajatelkaa nyt että tulemme kouluun maanantai aamuna kello
kuusi.

— Kello kuusi!

— Niin, kello kuusi. Opetus alkoi minun aikanani kello seitsemän,

mutta meidän vanha vahtimestarimme arveli tuota liialliseksi
lellittelemiseksi nuorisolle. Ainoastaan muutamia vuosia aikasemmin
oli lukeminen alkanut kello kuusi, jonkavuoksi joka luokan ostiarion
[valvojan] ja järjestäjän täytyi olla koulussa kello viisi. Heidän piti
lämmittää huoneet talvella ja siivota luokat, sentähden täytyi heidän
tulla kouluun tuntia ennen kuin toiset.

— Mutta mitä vahtimestari silloin teki?

— Hän kantoi puut sisään, lakaisi pihan, täytti ruukut ja pullot

vedellä. Siihenhän meni kokonaisia saavillisia vettä. Kaiken muun
siivoamisen kouluhuoneissa toimittivat pojat itse.

— Pesivätkö he myöskin kouluhuoneet?

 — Ei, eivät he pesneet. Mutta lakasivat ja pyyhkivät tomun.
Niinkuin sanoin, meitä lelliteltiin; tulimmehan kello kuusi, silloin kuin
meidän oli siivottava ja lämmitettävä. Toiset tulivat parhaastaan kello
puoli seitsemän ennättääkseen vähä telmiä ja kopistella lumen
jaloistaan. Kaikki olimme sarkavaatteissa. Olisittepas nähneet
hemmoitellun pojan, joka tuli kouluun kalossit jalassa! Poika parka,
hänelle annettiin aika löyly, ja kalossit paistettiin hiljaisella tulella,
että ne tulisivat oikein murakoiksi. Kello puoli seitsemän
maanantaiaamuna piti myöskin järjestäjän jättää saataviin luokan
tavallinen määrä talikynttilöitä ja kämmenvitsoja.

— Kämmenvitsoja? Mitä ne olivat?

— Kas, sitä voidaan meidän aikanamme kysyä! Kämmenvitsat

olivat koivunoksia, joiden tyvipuoli oli palmikoitu ja latvapuoli
irtaallaan. Muutamat opettajat pitivät enempi palmikoidusta
puolesta, toiset höllemmästä. Joskus koetettiin molempia päitä.
Koulupojat eivät juuri pitäneet kumpasestakaan päästä, mutta jos he
saivat valita, ottivat he mieluummin paksumman pään, sillä
latvapuoli kiersi sormien ympäri niinkuin tulikylpy. Jokaisen pojan
kolmella alimmalla luokalla täytyi vuorostaan tuoda kouluun kaksi
semmoista kämmenvitsaa lukukaudessa, samoin kuin hänen piti
tuoda kaksi talikynttilää. Järjestäjä piti tarkan vaarin tästä, ja joka
maanantai-aamu oli määrätty luku kämmenvitsoja ja kynttilöitä
yhdellä pöydällä luokkahuoneessa, valmiina kukin tavallaan valoa
edistämään.

— Mutta, isoisä, sehän oli suorastaan orjuutta, kun piti itse tuoda
kämmenvitsat!

— Oliko? Ehkä. Vapaita miehiähän meistä on tullut kuitenkin.

Hauskaa se tosin ei ollut. Tunti alkoi, ja silloin olisitte saaneet tietää
mihin kämmenvitsoja käytettiin. — — Grönroos, mitä on 11 kertaa
12?

— Grönroos on vaiti, hikoilee, eikä saa laskua valmiiksi.

Kämmenvitsat esille, paksumpi pää!

— Pettersson, mitä on 11 kertaa 12? — Pettersson on juuri

huomannut miten vaarallista vaitiolo on ja sanoa paukauttaa: 99. —
Kämmenvitsat esille, latvapuoli!

— Meyer, mitä on 11 kertaa 12? — Meyer-paralla on huonoin

laskupää koko luokassa, hän mutisee jotain, jota ei kukaan käsitä,
saapi kämmenilleen ensin paksummalla sitte ohuemmalla päällä, ja
pannaan sen jälkeen huoneportaiden ylipäähän tyynesti miettimään
tämän vaikean pulman selitystä.

— Sellaista julmuutta! — huudahti Evert.

— Sellaista häpeää! — huudahti Reinhold.

— Minä en sitä kiitä, kerron vaan. Ja kuitenkin tunnen yhden

laskuopin professorin, joka on kasvatettu sellaisessa koulussa. Mutta
latinankielessä oli meillä rehtori, joka osasi joskus tehdä hauskaa
vaihtelua ainaisista koivunvitsoista. Latina oli koulun ylpeys, ja
onneton se, joka ei osannut lasketella kaikkia poikkeuksia Strelingin
kieliopissa. Sattui joskus että luokka osasi hyvin, ja rehtori pyöritteli
levottomasti paksua, myhkyräistä keppiänsä, joka oli aina valmiina
hänen tuolinsa vieressä. Mutta sitte sai hän vihdoin kiinni yhden. —
Ahlfelt, käännä tämä paikka Virgiliuksesta: juvat indulgere labori. —
Työnteko on huvini, — vastasi Ahlfelt. — Oikein. Mutta
otaksukaamme, että olet ennen ollut ahkera, mutta nyt olet laiska,
— mitenkäs sen sanoisit latinaksi? — Juvavit indulgere labori, —
vastasi Ahlfelt pahalla hetkellä. — Mitä? Juvavit? Sellainen asinus! —
huusi rehtori. — On osaavinaan latinaa, eikä tiedä, että juvat
tällaisessa tapauksessa on taipumaton. Niin, eikä edes tiedä, ettei
tämä sana ole milloinkaan maailmassa ollut juvavit, vaan juvo, juvi,
jutum, juvare! Tahdonpa opettaa sinulle kyökkilatinaa! — Sen jälkeen
kumarsi rehtori rikollisen pään alas ja sahasi hänen niskaansa
aikalailla myhkyräisellä kepillään, että niska tuli punaiseksi kuin
keitetty krapu. Tämän teki hyväntahtoinen rehtori leikillänsä, sillä
tämä oli hänen rakkaimpia huvituksiaan; hän ei ollut vähääkään
suuttunut, vaan nauroi koko ajan, sillä Ahlfelt oli hänen parhaimpia
suosikkiaan. Vaan jollain piti koulumiehenkin huvitella! Mutta se,
josta tämä viatoin leikki ei ollut kovinkaan hauskaa, oli poika, joka
sangen usein, joskus joka viikkokin, sai kunnian olla rehtorin
sahapölkkynä.

— Siihen aikaan oli koulussa monenlaisia rangaistuksia, joista

toinen oli toistansa kekseliäämpi: pitkät hiukset ja punaset korvat
olivat aina vaarassa. "Luunappia" nenään, "luunappia" päähän,
tuuppaus selkään, nipistyksiä, nurkassa seisomista ja kaikellaisia
konstia, jotka vaihtelivat sopivasti vanhan ajan selkäsaunan kanssa.
Tämä koski parhaasta päästä läksyjä. Mutta opettajan huonosta
kunnioittamisesta sai heti paikalla korvapuustin. Tämä oli tavallinen
tapa siihen aikaan, eikä kukaan epäillyt, että opettajat aina
tarkoittivat oppilastensa parasta. No, mitä luulette pojat? Koska
teidän koulunne nyt on niin kauhean kova ja ankara, koska Evert on
saanut muistutuksen siitä, että hän on tullut kouluun neljänneksen
yli kahdeksan, ja Reinhold saanut kaksi tuntia jälkeenistuntoa siitä,
että on polkenut jalkaa opettajalle, niin eikö olisi syytä kaikkien
poikien yhdessä kirjoittaa anomus kouluylihallitukseen, hartaalla
pyynnöllä, saada vanha koulujärjestys jälleen kouluun takaisin? —
Ehkä se onnistuu. Ehkä anoo kouluylihallitus hänen majesteetiltansa
tätä, ja niin saamme me ensi lukukaudella jälleen kämmenvitsat!

Pojat nauroivat vähä hämillään, eikä heitä näyttänyt haluttavan

vaivata kouluylihallitusta.

— Niin, sitte en tiedä muuta keinoa, — arveli isoisä, — kuin että

emme tästälähin polje jalkaa, emmekä tule liian myöhään. Ehkenpä
se auttaa!
LEIKKEJÄ.
SALAMETSÄSTÄJÄT.

Kesäleikki.

HENKILÖT:

Matti, Paavo ja Pupu.

(Matti ja Paavo kohtaavat toisensa metsässä.)

PAAVO. Minne sinä menet?

MATTI. Metsästämään.

PAAVO. Mutta sinulla ei ole pyssyä.

MATTI. Minulla on hyvä keppi.

PAAVO. Minäkin etsin itselleni hyvän kepin. Mitä sinä aijot ampua?

MATTI. Minä ammun pupun paistiksi äidille.

(Pupu tulee hyppien heidän selkänsä takana.)

 PUPU. Mitä ne sanovat? Aikovatko ampua minut? Uh, tuollaiset
metsästäjät! Onpa toki onni, että niillä on selkänsä tänne päin.
Menenpä piiloon tänne pensaan taakse ja kuuntelen, mitä ne
sanovat.
(Menes, piiloon.)

MATTI. Minä olen salametsästäjä.

PAAVO. Minä olen myöskin salametsästäjä. Mikä mies on

salametsästäjä oikeastaan?

MATTI. Salametsästäjä on ampuja, joka ryömii vatsallaan

metsässä.

PAAVO. Sepä oli omituista. Miksi ryömii hän vatsallaan?

MATTI. Että pupu luulisi häntä hirreksi.

PAAVO. Ohoh! Onko pupu niin tyhmä?

MATTI. On, hän on niin tyhmä, tiedätkös, että kun hän pistää
päänsä pensaaseen, luulee hän, ettei kukaan häntä näe.

PUPU (Pensaassa.) Se minun tulee muistaa.

MATTI. Ja sitte on hän niin hirveän pelkuri! Kun pupu näkee

variksen, niin luulee se sitä sudeksi.

PUPU. Tokkohan?

PAAVO. Minä en yhtään pelkäisi sutta.

MATTI. Ja minä ottaisin karhua kauluksesta.

 PUPU. No, mutta äläpäs! Nyt ne rupeavat kerskailemaan! Ne eivät
olekaan mitään vaarallisia metsästäjiä.

PAAVO. Minne me panemme pupun, kun olemme sen ampuneet?

MATTI. Minä pistän hänet "kantajaani".

PAAVO. Mutta sehän on voileipiä täynnä.

MATTI. Sen vuoksi syön minä heti voileipäni, että pupu mahtuu
"kantajaan". (Molemmat syövät.) Mutta jos pupu ei mahdukaan
"kantajaan"; jos sen jalat jäävät ulos?

MATTI. Silloin leikkaamme käpälät poikki ja pyyhimme niillä

taulujamme.

PUPU. Kiitoksia paljo!

MATTI. Sitte laitamme pupupaistia, ja syömme sitä kurkkujen

kanssa.

PUPU. Hyvää ruokahalua!

PAAVO. Ei, tiedätkös, minä pidän paljo enempi puolukkahillosta ja

paistetuista perunoista.

MATTI. No niin, ja vohvelia jälkiruoaksi. Kyllä äiti pitää meille aika

kemut, kun tuomme hänelle pupupaistin!

PUPU. Niin, ajatelkaas, miten iloiseksi äiti tulee!

PAAVO. Mutta, rakas Matti, mitä me teemme pupu-pienen

nahkalla? Eihän sen nahkaa tavallisesti paisteta.
 PUPU. Ei, sillä minun nahkani tarttuisi pikku herrojen kurkkuun.

MATTI. Niin, mitäs me teemme nahkalla? Mahtaneekohan porsas

syödä sitä?

PUPU (Nauraa.) Oho-ho-ho! Porsas? Tämä rupeaa hauskaksi.

PAAVO. Joll'ei porsas sitä tahdo, kelpaa se Liinalle

tomunpyyhkeeksi.

MATTI. Eipäs, mutta me myymme nahkan ja ostamme rahoilla

nekkuja.

PAAVO (Syöden.) Sen teemme. Mutta miten me nyt voimme

menetellä, että saamme ampua pupua?

MATTI (Syöden.) Salametsästäjillä on niin monta keinoa.

Säikäyttäkäämme häntä siten, että luemme sataan. Yks, kaks,
kolme, neljä…

PAAVO. Kuustoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista,

yhdeksäntoista…

MATTI. Kakskymmentäseitsemän, kakskymmentäkahdeksan,

kakskymmentäyhdeksän, kakskymmentäkymmenen…

PAAVO. Kaksikymmentäyksitoista, kakskymmentä kaksitoista…

PUPU. Nyt ne sotkeutuvat.

MATTI. Kakskymmentäyhdeksäntoista,
kakskymmentäkakskymmentä, kakskymmentäkakskymmentäyks…

PAAVO. Ei, tiedätkös, nyt se menee hullusti!

 MATTI (Alkaa syödä uutta voileipää.) Odotapas, niin aloitamme
taas alusta! Yks, kaks…

(He laskevat taas ja tulevat lukuun kaksikymmentä

kaksikymmentäkaksikymmentä.)

PUPU. Mitä metsämiehiä sellaiset ovat, jotka eivät osaa laskea

kolmeenkymmeneen? Tahdonpa opettaa heitä sanomaan minua
tyhmäksi!

(Pupu hypähtää pensaasta ja laukkaa Paavon ja Matin

jalkojen välitse. He heittäytyvät vatsalleen.)

PAAVO (Huutaen.) Auttakaa! Auttakaa! Susi!

MATTI (Voileipä kurkussa.) Ka… ka… ka… karhu!

PUPU (Nauraen.) Ei, ainoastaan pieni jänöpupu, joka on ampunut

kaksi salametsästäjää. Uhu-hu-huh! Nyt olen nauranut suuni halki!
JENNYN KEHOITUKSET.

Kamarileikki.

HENKILÖT:

Jenny.
Pihakoira Vahti.
Tippi, nukke.
Ääni.

Näyttämö: kamari. Jenny tulee sisälle yksin eikä huomaa Tippiä,

joka makaa laattialla oikea käsi ja molemmat jalat katkenneina.

JENNY. Tänään on vapunpäivä ja meillä on lupa. Nyt minä olen

siisti ja sileätukkainen kuin prinsessa, ja nyt on minulla puhdas,
silitetty esiliina ja punaiset sukat ja uuden uutukaiset kengät. Oi,
kuinka olen hieno, minä olen niin erittäin hienos… hienos… mitenkäs
äiti sanoikaan? — hienostettu! Ja se olen vaan sentähden, että olen
niin peräti järjestystä rakastava. Aina iltaisin, maata mennessäni,
panen vaatteeni kauniisti käännettynä tuolille, ja aamusilla tiedän
aina, missä ne ovat. Kaikki tavarani ja nukkeni ovat tavattoman
hyvässä järjestyksessä. Eikös olekin suuri häpeä, miten Lotta Lilja
antaa nukkiensa maata laattialla päälle tallattavana! Sellainen
tytönreuhka! Enkö minä ole sanonut hänelle monta kertaa: Lotta,
Lotta, miten sinä hoidat lapsiasi? Ajattelepas, Lotta, miten sinä annat
niiden väristä paitasillaan! Nukenhame retkottaa sylkilaatikossa,
hattu ja kengät ovat nukkekaapin alla hiirensyöminä. Täytyy olla
huolellinen, katsos! Tippi on aina niin siisti ja hieno; joka ilta
riisutaan häneltä vaatteet ja hänet pannaan kätkyeen nukkumaan ja
joka aamu puetaan hänen päällensä. Kunhan tulet meille vappuna,
saat nähdä miten hieno hän on!

(Koiran haukuntaa kuuluu ulkoa.)

No, nyt haukkuu Vahti portilla. Se on varmaankin Lotta, joka tulee.

(Katsoo ikkunaan.) Ei, se on ryssä, joka tarjoaa jäätelöä. (Ulkoa
kuuluu): Oosche maroosche! — ostaisinko 25 pennin edestä
jäätelöä? — Tiedän, että äiti tarjoaa simaa ja tippaleipiä, mutta
tuttelituu, olispa jäätelö sentään mainiota!

(Hän juoksee pöydän luo etsimään säästölaatikkoaan, mutta astuu

Tipin päälle. Kratss!)

Mikä se oli? Tippi? Minun Tippini! (Itkien.) Minun Tippini laattialla,

kädetöinnä, jalatoinna; uhu-hu-hu! minun Tippi raukkani, oma
Tippini! Kuka on tehnyt sinulle noin pahaa? (Kiivaasti ja
suuttuneena.) Varmaankin Vahti. Ei kukaan muu ole voinut noin
tehdä, kuin Vahti. Vahti on susi, joka syö pienet lapseni. Vahti,
Vahti!… Ei, hän ei tule, jos hän kuulee, että olen hänelle vihainen.
(Viekoitellen.) Vahti! Vahti! Se, mies! (Vahti tulee. Jenny ottaa kepin.)

JENNY. Tunnusta, että sinä olet syönyt Tipin käsivarret ja sääret!

Näetkös kepin, Vahti? Tokkos tunnustat? Vai niin, sinä et tunnusta?
Siis täytyy sinun saada sellainen selkäsauna, että turkissa tuntuu!
 ÄÄNI (Puhuu näkymätöinnä koirankielellä.) Älä lyö minua,
prinsessa, olen viatoin!

JENNY (Hämmästyen.) Mitä? Osaatkos sinä puhua?

ÄÄNI. Täytyyhän minun vastata, kun sinä kysyt.

JENNY. Kas sitä! Sepä oli merkillistä! Tosin olen lukenut sellaista
saduissa, mutta en ole koskaan uskonut, että koirat osaisivat puhua.

ÄÄNI. Miksi eivät koirat puhuisi kieltänsä, niinkuin sinäkin puhut

omaasi? Se tarvitsee vaan suomentaa. Enkös minä ole isän ja äidin
uskollinen palvelija, joka yöt ja päivät vartioitsen taloa varkailta?
Enkö minä saa nähdä nälkää ja vilua? Ja enkös ole ollut sinunkin
ystäväsi aina siitä asti kun olit niin pieni, että osasit vaan kontata?
Silloin konttasit sinä minun luokseni ja revit minua korvista ja kiskoit
karvoja pehmeästä turkistani.

Olinko minä vihainen silloin? Miksi tahdot nyt lyödä minua?

JENNY. Siksi että olet syönyt Tipin käsivarret ja sääret! Hyi, Vahti,
hyi! Suuri häpeä! Kuinka sinä voit tehdä noin pahaa näin pienelle
lapselle? Tippi-raukka ei ole koskaan tehnyt pahaa kellenkään, ja
kuitenkin voit sinä olla noin julma! Pieniä lapsia vastaan tulee aina
olla kiltti! Niitä täytyy varjella kuin posliininukkia, niitä täytyy
kohdella hyvästi ja siivosti, Vahti! — Hyi, miten paha sinä olet, Vahti!
Sinun täytyy saada selkääsi.

ÄÄNI. Kuules, prinsessa, en ymmärrä mitä sinä sanot. Minähän

olen maannut koko yön vartioitsemassa ulkona portaiden vieressä, ja
vasta nyt aamusilla sain yhden luun kyökissä. Ei suinkaan se voinut
olla Tipin sääriluu? Se maistoi aivan härän sääriluulta. —
 JENNY. Mutta tuossa nyt näet miten Tippi-raukka on sääretöinnä.
Jos Tippi olisi ollut lintu, voisin uskoa että tämä olisi Mirrin työtä,
mutta en ole koskaan kuullut, että Mirrit söisivät nukkeja. Ei, se
täytyy sittekin olla sinun työtäsi, Vahti, ja senvuoksi täytyy sinun
saada vitsaa!

VAHTI. Vou, vou!

JENNY. Kas, nyt sinä itse myönnät, että se oli sinun syysi. Alas,
Vahti! Laskeudu maahan kiltisti, niin en lyö kovin kovasti.

ÄÄNI. Etkös ymmärrä koirankieltä? Kun minä sanon; vou, vou,

merkitsee se: täällä tulee joku, huomaa! Ja kas, nyt tulee keppi
minua lyömään, ja minä sanon: seis, keppi, älä rankaise viatonta!
Kysy Tipiltä! Hän varmaankin tietää parhaiten, kuka hänen säärensä
on syönyt!

JENNY. Kuuletkos Tippi, mitä ilkeä Vahti sanoo? Pikku Tippi

raukka! Jos sinä osaisit puhua, niin kertoisit kyllä, kuka on ollut noin
julma sinua kohtaan.

ÄÄNI (Puhuen nukenkieltä.) Minun äitini on ollut julma.

JENNY (Hämmästyen.) Hänkin osaa puhua! Mitä sinä sanot, Tippi?

Minähän olen sinun äitisi.

ÄÄNI. Niin, minun äitini etsi eilen oman äitinsä sormitinta, jonka
hän oli hukannut jonnekin, ja sitte löysi hän sen minun kätkyessäni.
Minun äidilläni oli hirveän kiire, sillä hänen äitinsä tarvitsi heti
sormitinta, ja silloin heitti minun äitini minut ja kaikki vaatteet
etsiessään kätkyestä laattialle. Minun äitini on aika hotikko, kun
hänellä on kiire. Joskus puhdistaa hän minut erinomaisen hienoksi ja
siistiksi, mutta toiste lentää hän luotani kuin pyryilma, ja jättää
minut vaatteitta ja kampaamatta niinkuin nytkin. Katsopas vaan,
millaiselta tukkani näyttää! Ja se on kuitenkin oikeata tukkaa. Minä
olen maksanut kolme markkaa Fontellin puodissa.

JENNY (Hyvin hämillään.) Mutta, rakas Tippi… kuka voisi uskoa,

että Fontellin puodin nuket osaavat puhua?… Niin, Tippi, kyllä se on
totta, että etsin sormitinta, mutta enkös minä pannut sinua takaisin
kätkyeen?

ÄÄNI. Sinä ajattelit panna minut sinne, mutta sinä unohdit

aikomuksesi ja jätit minut laattialle. Sitte tuli pimeä, ja sitte tulla
tassutteli Loviisa ja astui minun päälleni. Rats! Yksi jalkani meni rikki!
Sitte tuli Roope, ratsastaen keppihevosella, ja rats, toinen jalkani
meni rikki! Vähän aikaa sitte tuli itse pikkunen äitini selvällä päivällä,
ja rats, silloin meni käsivarteni rikki! Hyvästi! pikku äiti! Kun ensi
kerran rasahtaa, menee päänikin rikki!

JENNY (Lyö kätensä yhteen hämmästyksestä.) Tippi, Tippi, onko

sinulla sellainen huolimaton äiti! Mitähän sinun äitisi äiti siitä sanoo?
Mene ulos, Vahti, mene ulos! Saat puolet tippaleivästäni tänään,
jollet kerro, että minä olen astunut Tipin päälle. Mihin sitä nyt
joutuukaan, kun kaikki koirat ja nuket osaavat puhua?

(Vahti juoksee ulos, ja heti sen jälkeen alkaa sen haukunta

kuulua: vou, vou!)

JENNY. Nyt siellä tulee Lotta Lilja. (Hän kokoaa Tipin palaset.) Hän
ei saa nähdä hirveää huolimattomuuttani. Oi, miten minä häpeän!
Hän on huolellisempi kuin minä; Hänen Kunigundansa ei ole koskaan
vielä ollut palasina laattialla. (Miettii.) Ei… minä en tahdo näyttää
paremmalta, kuin olen! Viekastella, hyi! Lotta saa nähdä, miten
tyhmä olen ollut. Mutta kaikki te, pienet pojat ja tytöt siellä, minulla
on jotain teille sanottavaa. (Kuiskaten.) Kenenkään ei pidä luulla
itseään toistansa paremmaksi. Aina on olemassa joku Vahti tahi
Tippi, joka kertoo meidän tyhmyytemme, ja silloin saamme me
hävetä!
SYLVESTERIN PYSÄKKI.

Uuden vuoden leikki.

Henkilöitä voi olla niin useita kuin tilaisuus myöntää.

Tähdekäs 1891, nykyajan kuningas.

Almanakka, kuningatar,
Tähdekäs 1892, tulevaisuuden kuningas.
Tuntematoin, hänen hoitajansa.
Elektriki ja Painetti, kuninkaan adjutantteja.
Telegraafi, Pikakirjuri, Telefooni ja Fonograafi, kuninkaan
juoksupoikia.
Kaksitoista kuukautta ja seitsemän viikonpäivää, kuninkaan seurue.
Slipilekku, asemapäällikkö.
Rouva Maissi Omenansydän, ravintoloitsija.
Neitsy Sissi Mansikankukka, siivoaja.
Isä ja Äiti sekä heidän lapsensa: Kalle Muinais, Lotta,
Ressu n:o 1 ja 2.

Paitsi näitä yksi herra, yksi eukko, ääniä, matkustajoita,

piletinmyyjä, tavaranottaja, asemakäki, eläköön-huutajoita ja
äänettömiä ihmisiä.
 Näyttämönä on pysäkin odotussali, jota koristaa suuri kukkuva
kello. Perällä ovi. Oikealla pilettiluukku ja tavarapöytä. Vasemmalla
ravintola — On iltamyöhä ja lamput sytytetyt. Junaa ei näy, mutta
sen vihellys, soitto ja jyminä kuuluu.

Käki kukkuu kello 11.

ROUVA MAISSI (Ravintolan luona. Hänellä on sininen nauha

olkapäällä.)
Sissi!

SISSI (Ulkona.) Niin, rouva!

MAISSI. Mutta joudu nyt! Kiire on.

SISSI (Ulkona.) Heti paikalla, rouva.

MAISSI. Heti ja heti, mitä tämä heti merkitsee? (Huutaa.) Sissi!

SISSI (Tulee sisään; tiuskaten.) No, mitä nyt taas? Minulla on

muutakin tekemistä.

MAISSI. Kello löi 11. Juna maasta tulee puoli 12 ja juna auringosta
täsmälleen kello 12. Laita kuntoon teetä, kahvia, suklaata, sokeria,
kermaa, vehnäleipää, voileipiä, pihviä, perunoita, silliä, lohta,
kinkkua, juustoa, rosollia, kilohailia, kieltä, makkaraa, torttuja,
paistia, seltteriä ja kaikkea muuta, joka kuuluu komeaan illalliseen.
Ei mitään juovuttamia juomia, tiedäthän sen! Kaikki pitää olla
kunnossa puolessa tunnissa.

SISSI (Levottomasti huonekaluja tomuttaen.) Potaatia, silliä,

lohta… niin, niin, kunhan saan aikaa.
 MAISSI. Aikaa? Tässä on ajan sarana. Etkös tiedä, että tässä on
maailman reuna? Sinulla tulee olla aikaa kaikkeen. Etkös ole kihloissa
ratavahti Seisauksen kanssa? Sinun tulee ajatella morsius-
varustuksiasi, Sissi!

SISSI (Itkien.) Sitä nyt vielä, sellaisella palkalla! Täällähän

maksetaan kaikki ajalla. Hyi, sellaiset rahat eivät kelpaa pankkiin.

MAISSI. Vapaa ruoka ja kenkäpari vuodessa. Sinullehan on luvattu

palkankoroitusta. Sinun toimenasi on pitää ajan saranat kirkkaana.
Rautatie kulkee Sylvesterin pysäkin kautta maailman ympäri. Ja nyt,
katsos, nyt odotamme kuningasta. Ymmärräthän, että kaikki tulee
olla hienoa!

SISSI (Pyyhkii kyyneleensä esiliinallaan.) Hyvänen aika, tuleeko

kuningas? Minkä näköinen hän on?

MAISSI. Aivan sen näköinen kuin kuninkaan tulee olla nahkamyssy

päässä ja matkaturkki päällä. (Askeleita kuuluu ulkoa.) Mutta minä
kuulen jonkun tulevan.

SISSI (Itsekseen.) Ajatteles, jos se olisi kuningas! Nyt minun

täytyy katsoa.

(Isä, äiti, Kalle, Lotta ja pikku pojat tulevat, kopistaen

lumen jaloistaan. Heidän renkipoikansa kantaa sisään tavarat.)

ISÄ (Pojalle.) Anna hevosten levähtää, Matti. Älä säästä

kaurasäkkiä! Hoida Kimoa; sillä on jalat hellänä ja ontuu senvuoksi
vasemmalla takasellaan.

ÄITI. Hyvästi, Matti. Sano terveisiä Leenalle, ja käske hänen

katsoa tulen perään. Minä unohdin Kallen sukat piironkini alimpaan
laatikkoon. Leenan pitää lähettää ne seuraavalla junalla. (Matti
menee.) Olemmeko tulleet ajoissa, isä?

ISÄ (Katsoo kelloa.) Niinpä luulisin eukkoseni. Kolmeneljännestä

ennen kuin juna. Sinulla oli niin kiire että poltimme suumme
kuumalla olutjuustolla, kun söimme päivällistä.

ÄITI. Mutta onko meillä nyt kaikki tavaramme muassa?

ISÄ (Laskee sormillaan.) Harmaa kirstu, ruskea kapsäkki,

päällysvaatekäärö, kukkaisastia, kaksi sateenvarjoa, aikataulu, Kalle,
Lotta, pikku pojat, keppihevoset, äiti, sukkapuikot, piippu,
tupakkikukkaro, summa 17 kapinetta ja minä 18:sta. Kaikki on
oikein.

ÄITI. Joudu nyt, osta piletit ja jätä sisään tavarat! Meillä ei ole
enää aikaa panna hukkaan.

(Piletin-myyjä ja tavarainottaja asettuvat paikoilleen.

Matkustavaisia alkaa tulla kapineineen ja koppineen.)

KALLE, Ensi kerran minä itse kuljetan veturia, Lotta. Kunhan tulen
viidennelle luokalle, rupean junankuljettajaksi.

LOTTA. Voi, sinua raukka! Kissaa sinä voit kuljettaa etkä ihmisiä.

KALLE. Kyllä, minä osaan. Minä ajan peninkulman minuutissa.

LOTTA. Niin, ja ajat varmaankin lätäkköön! Sen sinä kyllä osaat.

RESSU N:o 1. Hyvä äiti, voileipää!

RESSU N:o 2. Yvä äiti, oileipää!

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

testbankpack.com