Downloaded 41 times
Uploaded byDaniel Vázquez
Desarrollo embriologico de ojo y oido
Desarrollo embriologico de ojo y oido, embriología humana, por semana y esquematizado
More Related Content
![Gdr pres[1]](https://cdn.slidesharecdn.com/ss_thumbnails/gdrpres1-141112130307-conversion-gate01-thumbnail.jpg?width=640&height=640&fit=bounds)
Similar to Desarrollo embriologico de ojo y oido
Desarrollo embriologico de ojo y oido
- 1. UNIVERSIDAD JUSTO SIERRA ESCUELA DE MEDICINA BIOLOGÍA DEL DESARROLLO ÓÓrrggaannooss ddee llooss sseennttiiddooss DDEESSAARRRROOLLLLOO DDEELL OOJJOO DDrraa.. MMaarrííaa DDoolloorreess GGoonnzzáálleezz VViiddaall
- 2. ÓÓrrggaannooss ddee lloosssseennttiiddooss DDeerriivvaann eenn ssuu mmaayyoorr ppaarrttee ddee ppllaaccooddaass eeccttooddéérrmmiiccaass 11.. PPllaaccooddaa hhiippooffiissaarriiaa mmeeddiiaall,, oorriiggiinnaa llaa bboollssaa ddee RRaatthhkkee 2.. PPllaaccooddaass oollffaattoorriiaass,, pprreeccuurrssoorraass ddeell eeppiitteelliioo oollffaattoorriioo,, nneeuurroonnaass oollffaattoorriiaass,, ccéélluullaass ddee ssoossttéénn,, gglliiaalleess yy nneeuurrooeennddooccrriinnaass 3.. PPllaaccooddaass ddeell ccrriissttaalliinnoo aassoocciiaaddaass aa llaass vveessííccuullaass óóppttiiccaass 44.. PPllaaccooddaass ddeell ttrriiggéémmiinnoo,, pprreeccuurrssoorreess ddee ooffttáállmmiiccoo yy mmaaxxiilloommaannddiibbuullaarr 55.. PPllaaccooddaass óóttiiccaass,, pprreeccuurrssoorraass ddeell ooííddoo mmeeddiioo yy ddeetteeccttoorreess ddee llaa vviibbrraacciióónn
- 3. 66.. PPllaaccooddaass eeppiibbrraannqquuiiaalleess,,llooccaalliizzaaddaass ddeessddee llaa 11ª aa llaa 3ª bboollssaa ffaarríínnggeeaa aa)) LLaa 11ª ddaa lluuggaarr aa llaass nneeuurroonnaass ddeell ggaanngglliioo ggeenniiccuullaaddoo ddeell VVIIII ppaarr ccrraanneeaall,, iinneerrvvaa llaass ppaappiillaass gguussttaattiivvaass bb)) LLaa 2ª oorriiggiinnaa eell GGaanngglliioo iinnffeerriioorr ppeettrroossoo ddeell IIXX ppaarr ccrraanneeaall,, iinneerrvvaa ppaappiillaass gguussttaattiivvaass,, ccoorraazzóónn yy oottrraass vvíísscceerraass cc)) LLaa 3ª oorriiggiinnaa eell ggaanngglliioo iinnffeerriioorr nnooddoossoo ddeell XX ppaarr ccrraanneeaall,, iinneerrvvaa eell ccoorraazzóónn,, eell eessttoommaaggoo yy oottrraass vvíísscceerraass 77.. LLooss ggaanngglliiooss sseennssoorriiaalleess pprrooxxiimmaalleess ddee llooss ppaarreess ccrraanneeaalleess VV,, VVIIII,, IIXX,, XX ddeerriivvaann eenn ssuu mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaass ccéélluullaass ddee llaa ccrreettaa nneeuurraall.. LLooss ggaanngglliiooss ddííssttaalleess pprroocceeddeenn ddee llaass ppllaaccooddaass
- 5. Eye Development 4Weeks
- 6. 3 Primary BrainVesicles Form 5 Vesicles and Each of These Differentiates into Specific Parts of the Brain Anterior (visual) & posterior (auditory) colliculi Thalamus, hypothalamus, pituitary (3rd Cerebral aqueduct ventricle) (of Sylvius) Cerebral hemispheres (lateral ventricles) Medulla oblongata Cerebellum, pons 7 Weeks
- 7. DDEESSAARRRROOLLLLOO DDEE OOJJOO LLooss oojjooss iinniicciiaann ssuu ddeessaarrrroolllloo aall ddííaa 22 eenn eell cceerreebbrroo aanntteerriioorr.. DDeerriivvaann ddee llaa ppaarreedd ddeell ddiieennccééffaalloo,, eell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall yy eell mmeesséénnqquuiimmaa ddee llaass ccrreessttaass nneeuurraalleess
- 8. Formation of theOptic Vesicle and Lens Placode
- 9.
- 10. LLaa vveessííccuullaa óóppttiiccaa yy eell ttaalllloo óóppttiiccoo ssee iinnvvaaggiinnaann ppaarraa ffoorrmmaarr llaa ffiissuurraa ccoorrooiiddeeaa ((fflleecchhaass)) yy aa ttrraavvééss ddee eellllaa ppaassaa llaa aarrtteerriiaa hhiiaallooiiddeeaa
- 11. El Pax66 eexxpprreessaaddoo ppoorr llaa ppllaaccooddaa óóppttiiccaa ddeell ddiieennccééffaalloo yy eell SShhhh ddee llaa ppllaaccaa pprreeccoorrddaall iinndduucceenn llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddee llooss oojjooss.. LLaa aauusseenncciiaa ddee PPAAXX66 eenn llaa llíínneeaa mmeeddiiaa eevviittaa qquuee llooss oojjooss ssee uunnaann LLaa ffaallttaa ddee iinnfflluueenncciiaa ddee llaa ppllaaccaa pprreeccoorrddaall oorriiggiinnaa llaa cciiccllooppííaa PAX 6 Shh PAX 6 Shh
- 12. PPrroocceessooss iinndduuccttiivvooss PPaaxx 66,, ssee eexxpprreessaa eenn eell ddiieennccééffaalloo ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell oojjoo SShhhh iinnhhiibbee llaa eexxpprreessiióónn ddee PPaaxx 66 eenn llaa llíínneeaa mmeeddiiaa,, ppoorr lloo qquuee llooss oojjooss nnoo ssee uunneenn,, oo ssee pprreesseennttaa cciiccllooppííaa PPaaxx 66 iinndduuccee llaa eexxpprreessiióónn ddee EEyyaa 11 yy EEyyaa 2,, qquuee ssoonn nneecceessaarriiooss eenn llaa iinndduucccciióónn ddee llaa ppllaaccooddaa ddeell ccrriissttaalliinnoo yy ssuu ddiiffeerreenncciiaacciióónn SShhhh iinnhhiibbee llaa eexxpprreessiióónn ddee PPaaxx 66 ee iinndduuccee aa PPaaxx 2 eenn eell ttaalllloo óóppttiiccoo ppaarraa iinndduucciirr llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell nneerrvviioo óóppttiiccoo
- 13. LLooss ssuurrccooss óóppttiiccooss ssee oobbsseerrvvaann eenn eell cceerreebbrroo aanntteerriioorr aall ddííaa 22 AAll ddííaa 244 ssee cciieerrrraa eell nneeuurrooppoorroo aanntteerriioorr
- 14. EEnnttrree eellddííaa 244 yy 266 ssee oobbsseerrvvaa llaa vveessííccuullaa óóppttiiccaa PPaarraa eell ddííaa 288 eessttaa ssee iinnvvaaggiinnaa ffoorrmmaannddoo llaa ccooppaa óóppttiiccaa AA ppaarrttiirr ddeell ddííaa 32 ssee ddiiffeerreenncciiaa eessttaa ccooppaa ((vveerrddee)) eenn llaa rreettiinnaa ccoonn uunnaa ccaappaa iinntteerrnnaa ppiiggmmeennttaarriiaa yy uunnaa eexxtteerrnnaa nneeuurraall externa interna
- 15. Formation of theOptic Cup 6 Weeks
- 16. AAll ddííaa 255ssee ffoorrmmaann llaass vveessííccuullaass óóppttiiccaass,, qquuee aall iinntteerraacccciioonnaarr ccoonn eell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall hhaacceenn qquuee eessttee ssee ddiiffeerreenncciiee eenn eell ccrriissttaalliinnoo.. EEss iimmppoorrttaannttee llaa iinntteerraacccciióónn vveessííccuullaa óóppttiiccaa yy eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall ppaarraa llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddee llaa rreettiinnaa yy eell ccrriissttaalliinnoo
- 17. UUnn ccoorrttee mmuueessttrraallaa rreellaacciióónn eennttrree llaa vveessííccuullaa óóppttiiccaa yy eell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall.. DDííaa 255 Vesícula óptica Ectodermo superficial A B A B
- 18. AAll ddííaa288 eell ccoonnttaaccttoo eennttrree llaa vveessííccuullaa óóppttiiccaa yy eell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall iinndduuccee eenn eessttee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ppllaaccooddaa ddeell ccrriissttaalliinnoo AAll ddííaa 299,, eessttee ccoonnttaaccttoo pprroovvooccaa llaa iinnvvaaggiinnaacciióónn ddee llaa vveessííccuullaa óóppttiiccaa ppaarraa ffoorrmmaarr llaa ccooppaa óóppttiiccaa
- 19. AAll ddííaa366 llaa ppllaaccooddaa ddeell ccrriissttaalliinnoo ssee iinnvvaaggiinnaa ffoorrmmaannddoo uunnaa vveessííccuullaa,, qquuee ssee sseeppaarraa ddeell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall LLaa ccooppaa óóppttiiccaa ffoorrmmaa uunnaa bbiiccaappaa qquuee ddaa oorriiggeenn aa llaa rreettiinnaa,, llaa ccuuaall ssiigguuee uunniiddaa aall ddiieennccééffaalloo ppoorr eell ttaalllloo óóppttiiccoo
- 20. LLaa vveessííccuullaa óóppttiiccaa yy eell ttaalllloo óóppttiiccoo ssee iinnvvaaggiinnaann ppaarraa ffoorrmmaarr llaa ffiissuurraa ccoorrooiiddeeaa ((fflleecchhaass)) yy aa ttrraavvééss ddee eellllaa ppaassaa llaa aarrtteerriiaa hhiiaallooiiddeeaa
- 21. AA llaass66 sseemmaannaass,, eenn eessttee ccoorrttee ssee oobbsseerrvvaa eenn gguuiinnddaa llaa vveessííccuullaa ddeell ccrriissttaalliinnoo,, LLaa aarrtteerriiaa hhiiaallooiiddeeaa eenn rroojjoo.. LLaa rreettiinnaa ccoonn ssuu ccaappaa ppiiggmmeennttaarriiaa eexxtteerrnnaa,, ssuu ccaappaa nneeuurraall iinntteerrnnaa yy eenn aammaarriilllloo eell eessppaacciioo iinntteerrrreettiinniiaannoo
- 22. AA llaass77 sseemmaannaass llooss vvaassooss hhiiaallooiiddeeooss iirrrriiggaann llaa ppoorrcciióónn ppoosstteerriioorr ddee llaa vveessííccuullaa ddeell ccrriissttaalliinnoo EEnn llaa ssiigguuiieennttee ffiigguurraa ssee oobbsseerrvvaa ccoommoo ssee sseeppaarraa eell ccrriissttaalliinnoo ddeell eeccttooddeerrmmoo,, eell ccuuaall ssee ddiiffeerreenncciiaa eenn llaa ccoorrnneeaa EEnn vveerrddee ssee vvee llaa eelloonnggaacciióónn ddee llaass ffiibbrraass ddeell ccrriissttaalliinnoo qquuee oobblliitteerraann llaa ccaavviiddaadd ddee eessttee..
- 23. Pegada aallccrriissttaalliinnoo ssee ffoorrmmaa llaa mmeemmbbrraannaa iirriiddoo ppuuppiillaarr ((vveerrddee)).. EEnnttrree eessttaa yy llaa ccoorrnneeaa ((gguuiinnddaa)) ssee ffoorrmmaa llaa ccáámmaarraa aanntteerriioorr LLaa mmeemmbbrraannaa iirriiddooppuuppiillaarr ddeessaappaarreeccee,, ppeerroo eenn ooccaassiioonneess ppuueeddee ppeerrssiissttiirr ((88 sseemmaannaa)).. Cámara anterior
- 24. Differentiation of theLens and Retina 7 Weeks
- 25. Differentiation of theIris and Cornea 15 Weeks
- 26. PPaaxx 66iinndduuccee llaa eexxpprreessiióónn ddee SSooxx 22 ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ppllaaccooddaa ddeell ccrriissttaalliinnoo PPaaxx 66 iinndduuccee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa vveessííccuullaa ddeell ccrriissttaalliinnoo CCuuaannddoo ssee sseeppaarraa llaa vveessííccuullaa ddeell ccrriissttaalliinnoo ddeell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall,, eell PPaaxx iinndduuccee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaass pprrootteeíínnaass ccrriissttaalliinnaass 8 semana FFoorrmmaacciióónn ddeell ccrriissttaalliinnoo
- 27. Al finalde la 6ª semana las células del ppoolloo iinnffeerriioorr ddee llaa vveessííccuullaa ddeell ccrriissttaalliinnoo ssee aallaarrggaann yy ffoorrmmaann llaass ffiibbrraass ddeell ccrriissttaalliinnoo SSooxx yy MMaaff iinndduucceenn llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddee llaass ccéélluullaass eeppiitteelliiaalleess ddeell ccrriissttaalliinnoo eenn ccéélluullaass aallaarrggaaddaass yy ttrraannssppaarreenntteess ccoonn pprrootteeíínnaass ccrriissttaalliinnaass LLaass pprrootteeíínnaass ccrriissttaalliinnaass ssoonn:: a, b, g LLaass a ssee eexxpprreessaann eenn llaass ccéélluullaass eeppiitteelliiaalleess LLaass b ssee eexxpprreessaann ccuuaannddoo llaass ffiibbrraass eemmppiieezzaann aa aallaarrggaarrssee LLaass g ssee oobbsseerrvvaann eenn llaass ffiibbrraass ccrriissttaalliinnaass ttoottaallmmeennttee ddiiffeerreenncciiaaddaass
- 28. El núcleocristalino se forman por llaass ffiibbrraass ddeell ppoolloo iinnffeerriioorr EEll rreessttoo ssee ffoorrmmaa ddee llaass ccéélluullaass ccúúbbiiccaass ddeell eeppiitteelliioo aanntteerriioorr EEnn eell eemmbbrriióónn llaa mmiittoossiiss ssee ddaa eenn llaass ccéélluullaass eexxtteerrnnaass AAll ffiinnaall ddee llaa ggeessttaacciióónn,, llaa mmiittoossiiss cceessaa eenn eell cceennttrroo yy aallrreeddeeddoorr ccoonnttiinnuuaa LLaass ccéélluullaass mmiiggrraann ddee llaa rreeggiióónn ggeerrmmiinnaall aa llaa eeccuuaattoorriiaall eenn ddoonnddee ssee aallaarrggaann yy ffoorrmmaann llaass ffiibbrraass rreettiinniiaannaass sseeccuunnddaarriiaass,, qquuee ssee ccoollooccaann aallrreeddeeddoorr ddee llaass pprriimmaarriiaass eenn eell nnúúcclleeoo ddeell ccrriissttaalliinnoo LLaa ssuuttuurraa aanntteerriioorr yy ppoosstteerriioorr eess llaa uunniióónn ddee llaass ffiibbrraass sseeccuunnddaarriiaass LLaa rreettiinnaa iinnfflluuyyee eenn eell ccrriissttaalliinnoo EEll ccrriissttaalliinnoo ffoorrmmaa FFGGFF,, qquuee ssee aaccuummuullaa eenn eell hhuummoorr vvííttrreeoo yy eessttiimmuullaa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaass ffiibbrraass ccrriissttaalliinnaass
- 29. CCoorrnneeaa LLaaccoorrnneeaa eessttaa ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnaa ccaappaa eexxtteerrnnaa ddeerriivvaaddaa ddeell eeccttooddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall ((gguuiinnddaa)) yy uunnaa ccaappaa iinntteerrnnaa ddeerriivvaaddaa ddee ccéélluullaass ddee llaa ccrreessttaa nneeuurraall ((aazzuull)) 1133 sseemmaannaa
- 30. El cristalinoinduce la diferenciación de uunnaa ccaappaa bbaassaall ddee ccéélluullaass ccuubbooiiddeeaass yy ddee uunn ppeerriiddeerrmmoo ssuuppeerrffiicciiaall eenn uunnaa ccoorrnneeaa mmuullttiieessttrraattiiffiiccaaddaa.. 11.. LLaass ccéélluullaass aauummeennttaann ddee aallttuurraa 22.. SSeeccrreettaann ccoolláággeennoo ttiippoo II,, IIII yy IIXX ppaarraa ffoorrmmaarr eell eessttrroommaa pprriimmaarriioo.. 33.. EEll eennddootteelliioo ccoorrnneeaall ssee ffoorrmmaa ddeebbaajjoo ddeell eessttrroommaa pprriimmaarriioo aall lllleeggaarr llaass CCCCNN.. EEnn eessttee mmoommeennttoo llaa ccoorrnneeaa eessttaa ffoorrmmaaddoo ddee uunn eeppiitteelliioo eexxtteerrnnoo,, uunn eessttrroommaa pprriimmaarriioo aacceelluullaarr yy uunn eennddootteelliioo iinntteerrnnoo.. 44.. EEll eessttrroommaa pprriimmaarriioo ffoorrmmaa ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo qquuee ddeeppoossiittaa eenn eell eennddootteelliioo ccoorrnneeaall yy ccaappttaa aagguuaa.. 55.. EEssttoo pprroovvooccaa uunnaa sseegguunnddaa mmiiggrraacciióónn ddee CCCCNN ddee nnaattuurraalleezzaa ffiibbrroobblláássttiiccaa,, qquuee pprroolliiffeerraann eennttrree eell áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo yy eell ccoolláággeennoo ddeell eessttrroommaa ccoorrnneeaall pprriimmaarriioo.. 66.. AAll ddeeggrraaddaarrssee eell áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo cceessaa llaa mmiiggrraacciióónn ddee CCCCNN.. EEnn eessttee mmoommeennttoo eell eessttrroommaa ppaassaa ddee sseerr pprriimmaarriioo aa sseeccuunnddaarriioo
- 31. LLooss ffiibbrroobbllaassttoosssseeccrreettaann ffiibbrraass ggrruueessaass ddee ccoolláággeennoo LLaass ccéélluullaass eennddootteelliiaalleess sseeccrreettaann mmaattrriizz cceelluullaarr.. EEssttaass sseeccrreecciioonneess oorriiggiinnaann eell rreessttoo ddee llaass ccaappaass ddee uunnaa ccoorrnneeaa mmaadduurraa ffoorrmmaaddaa ppoorr:: 11.. EEppiitteelliioo eexxtteerrnnoo 22.. MMeemmbbrraannaa ddee BBoowwmmaann 33.. EEssttrroommaa sseeccuunnddaarriioo 44.. MMeemmbbrraannaa ddee DDeesscceemmeenntt 55.. EEnnddootteelliioo ccoorrnneeaall
- 32. IInnccrreemmeennttoo ddee llaattrraannssppaarreenncciiaa ddeell 4400 aall 110000%% PPoorr llaa hhiiaalluurroonniiddaassaa qquuee ddeeggrraaddaa aall áácciiddoo hhiiaalluurróónniiccoo PPoorr llaa ttiirrooxxiinnaa pprroodduucciiddaa ppoorr llaa ttiirrooiiddeess ddeell pprroodduuccttoo:: eell eennddootteelliioo ccoorrnneeaall bboommbbeeaa ssooddiioo ddeessddee eell eessttrroommaa sseeccuunnddaarriioo aa llaa ccáámmaarraa aanntteerriioorr ddeell oojjoo yy eell ssooddiioo eess sseegguuiiddoo ppoorr eell aagguuaa,, ppeerrmmiittiieennddoo uunnaa ddeesshhiiddrraattaacciióónn ccoommpplleettaa ddee llaa ccoorrnneeaa EEll ccaammbbiioo eenn llaa ccuurrvvaattuurraa ddee llaa ccoorrnneeaa ssee ddaa ppoorr ffaaccttoorreess mmeeccáánniiccooss ccoommoo eell iinnccrreemmeennttoo eenn llaa pprreessiióónn iinnttrraaooccuullaarr.. EEll aassttiiggmmaattiissmmoo ssee ddeebbee aa iirrrreegguullaarriiddaaddeess eenn llaa ccoorrnneeaa ccuuaannddoo nnoo ssee ffoorrmmaa llaa ccuurrvvaattuurraa nnoorrmmaall..
- 33. CCoorrttee vveerrttiiccaallddee ccoorrnneeaa hhuummaannaa cceerrccaa ddeell mmaarrggeenn.. ((WWaallddeeyyeerr..)) MMaaggnniiffiieedd.. 11.. EEppiitteelliioo ccoorrnneeaall.. 22.. MMeemmbbrraannaa ddee BBoowwmmaann,, oo LLáámmiinnaa eelláássttiiccaa aanntteerriioorr.. 33.. EEssttrroommaa ccoorrnneeaall oo SSuussttaanncciiaa pprrooppiiaa.. 44.. MMeemmbbrraannaa ddee DDeesscceemmeett oo LLáámmiinnaa eelláássttiiccaa ppoosstteerriioorr.. 55.. EEnnddootteelliioo ccoorrnneeaall oo eennddootteelliioo ddee llaa ccáámmaarraa aanntteerriioorr.. aa.. FFiibbrraass oobblliiccuuaass eenn llaa ccaappaa iinntteerrnnaa ddee llaa ssuussttaanncciiaa pprrooppiiaa.. bb.. CCaappaa ddee ffiibbrraass ccoorrttaaddaass,, qquuee ddaann llaa aappaarriieenncciiaa ddee ppuunnttooss.. cc.. CCoorrppúússccuullooss ccoorrnneeaalleess ddee aappaarriieenncciiaa ffuussiiffoorrmmee ee eell ccoorrttee.. dd.. CCaappaa ddee ffiibbrraass ccoorrttaaddooss lloonnggiittuuddiinnaallmmeennttee.. ee.. TTrraannssiicciióónn ddee llaa eesscclleerróóttiiccaa rrooddeeaaddaa ppoorr uunn eeppiitteelliioo eennggrroossaaddoo.. ff.. PPeeqquueeññooss vvaassooss ssaanngguuíínneeooss ccoorrttaaddooss cceerrccaa ddeell mmaarrggeenn ddee llaa ccoorrnneeaa..
- 35. Retina AAllaass 77 sseemmaannaass ssee oobbsseerrvvaa aa llaa rreettiinnaa ppiiggmmeennttaarriiaa ((gguuiinnddaa)),, llaa rreettiinnaa nneeuurraall ((rroossaa)) yy eell eessppaacciioo iinntteerr--rreettiinniiaannoo eenn nneeggrroo.. PPoollaarriiddaadd:: pprriimmeerroo ssee ffiijjaa eell eejjee nnaassoo--tteemmppoorraall oo aanntteerroo--ppoosstteerriioorr,, ddeessppuuééss eell eejjee ddoorrssoovveennttrraall yy aall ffiinnaall llaa ppoollaarriiddaadd rraaddiiaall..
- 36. PPaattrróónn ddoorrssoo vveennttrraall EEnn llaa ppoorrcciióónn ddoorrssaall ddee llaa rreettiinnaa ssee eexxpprreessaa BBMMPP44 qquuee iinndduuccee aall TTbbxx55 VVeennttrraallmmeennttee ssee eexxpprreessaa SShhhh,, qquuee jjuunnttoo ccoonn llaa vveennttrrooppttiinnaa iinndduuccee llaa eexxpprreessiióónn ddee PPaaxx22 yy VVaaxx 22 SShhhh iinndduuccee llaa eexxpprreessiióónn ddee OOttxx,, ppaarraa llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddee llaa ccaappaa ppiiggmmeennttaarriiaa ddee llaa rreettiinnaa
- 37. NNeeuurrooggéénneessiiss rreettiinniiaannaa OOccuurrrreenn eenn ddooss ggrraaddiieenntteess VVeerrttiiccaall,, ddee llaa ppaarrttee iinntteerrnnaa ddee llaa rreettiinnaa hhaacciiaa llaa eexxtteerrnnaa,, ssee ddaa pprriimmeerroo ppaarraa qquuee ssee ppuueeddaa ddaarr eell hhoorriizzoonnttaall.. HHoorriizzoonnttaall,, vvaa ddeell cceennttrroo aa llaa ppeerriiffeerriiaa ddee llaa rreettiinnaa,, iinndduucciiddoo ppoorr eell SShhhh,, iinndduuccee llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddee llaass ccéélluullaass ggaanngglliioonnaarreess EEll NNoocchh,, mmaannttiieennee aa llaass ccéélluullaass iinnddiiffeerreenncciiaaddaass,, hhaassttaa qquuee ssee iinniicciiee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaass ccaappaass ddee llaa rreettiinnaa.. 11.. CCéélluullaass hhoorriizzoonnttaalleess yy aammaaccrriinnaass ((11)) 22.. CCaappaass nnuucclleeaarreess iinntteerrnnaass yy eexxtteerrnnaass ((22,,33)) 33.. CCaappaa pplleexxiiffoorrmmee iinntteerrnnaa yy eexxtteerrnnaa ssee ffoorrmmaann ddee llooss aaxxoonneess ddee llaass ccaappaass aanntteerriioorreess ((44,,55)) 44.. NNeeuurroonnaass bbiippoollaarreess yy ccoonnooss ((66,,77))
- 38. DDiiffeerreenncciiaacciióónn rreettiinniiaannaannaa 11..llaa pprrooggeenniiee ddee uunnaa ssoollaa ccéélluullaa ssee ddiissttrriibbuuyyee mmeeddiiaannttee uunn ppaattrróónn rraaddiiaall,, rreeccttoo,, eenn eell eejjee vveerrttiiccaall 22.. UUnnaa ssoollaa ccéélluullaa pprreeccuurrssoorraa ppuueeddee ddaarr lluuggaarr aa mmááss ddee uunn ttiippoo ddee ccéélluullaa rreettiinniiaannaa ddiiffeerreenncciiaaddaa EEll ccrreecciimmiieennttoo ddee llooss aaxxoonneess ddee llaass ccéélluullaass ggaanngglliioonnaarreess,, vviiaajjaann ppoorr llaa ccaappaa mmááss iinntteerrnnaa ddee llaa rreettiinnaa ppaarraa ffoorrmmaarr eell ppeeddííccuulloo óóppttiiccoo,, ssuu ccrreecciimmiieennttoo eenn eell ttaalllloo eessttaa ddiirriiggiiddoo ppoorr eell PPaaxx 22.. EEnn eell qquuiiaassmmaa óóppttiiccoo llooss aaxxoonneess nnaassaalleess ssee ddeeccuussaann yy llooss tteemmppoorraalleess mmaannttiieenneenn ssuu ppoossiicciióónn,, eess eessttaa eelleecccciióónn llaa nneettrriinnaa11 qquuee pprroommuueevvee eell ccrreecciimmiieennttoo ddeell ccoonnoo yy eell SShhhh qquuee lloo iinnhhiibbeenn ssoonn iimmppoorrttaanntteess.. EEll nn.. óóppttiiccoo hhaaccee ssiinnaappssiiss eenn llooss ccoollííccuullooss ssuuppeerriioorreess yy ddee aahhíí lllleeggaa aa llaa ccoorrtteezzaa vviissuuaall oocccciippiittaall..
- 39. Gradiente vertical Gradiente horizontal
- 40. EEll eessttíímmuulloolluummiinnoossoo eess ccaappttaaddoo ppoorr eell ccoonnoo oo bbaassttóónn,, qquuee hhaaccee ssiinnaappttiiss ccoonn uunnaa cceelluullaa bbiippoollaarr yy eessttaa ccoonn llaa ccéélluullaa ggaanngglliioonnaarr qquuee ffoorrmmaa eell nneerrvviioo óóppttiiccoo LLaa rreettiinnaa nneeuurraall ssee ddiivviiddee eenn ccaappaass:: 11.. DDee ccoonnooss yy bbaassttoonneess ((pprriimmeerraa nneeuurroonnaa)) 22.. NNuucclleeaarr eexxtteerrnnaa 33.. PPlleexxiiffoorrmmee eexxtteerrnnaa 44.. NNuucclleeaarr iinntteerrnnaa ((sseegguunnddaa nneeuurroonnaa,, ccéélluullaa bbiippoollaarr)) 55.. PPlleexxiiffoorrmmee iinntteerrnnaa 66.. DDee ccéélluullaass ggaanngglliioonnaarreess(( tteerrcceerraa nneeuurroonnaa,, ccéélluullaa ggaanngglliioonnaarr)) 77.. DDee ffiibbrraass nneerrvviioossaass
- 42. El iirriissssee ffoorrmmaa ddee llaa ppuunnttaa eexxtteerrnnaa oo llaabbiioo ddee llaa ccooppaa óóppttiiccaa,, eenn ddoonnddee qquueeddaann uunniiddaass llaa rreettiinnaa nneeuurraall yy ppiiggmmeennttaarriiaa ppoorr ffuueerraa ((ccoolloorr ddeell oojjoo)).. AAqquuíí ttaammbbiiéénn ssee ffoorrmmaa eell ccuueerrppoo cciilliiaarr eenn ddoonnddee llaa rreettiinnaa ssee ddoobbllaa yy ssee ccoonneeccttaa aall ccrriissttlliinnoo ppoorr eell lliiggaammeennttoo ssuussppeennssoorriioo ddeell ccrriissttaalliinnoo ((ffoorrmmaa ddeell ccrriissttaalliinnoo)) EEll eessttrroommaa ddeell iirriiss eess eexxtteerrnnoo aa llaa ccaappaa ppiiggmmeennttaarriiaa yy ffoorrmmaa llooss pprriimmoorrddiiooss ddee llooss mmúússccuullooss ddeell eessffíínntteerr yy ddiillaattaaddoorr ddee llaa ppuuppiillaa ((mmiioossiiss yy mmiiddrriiaassiiss)) LLooss mmúússccuullooss ssoonn ddee oorriiggeenn nneeuurrooeeccttooddeerrmmiiccoo 15 semana 8 y 9 semana
- 43. Differentiation of thePupillary and Ciliary Muscles
- 44. LLooss ppaarrppaaddoossssee ffoorrmmaann aa 77ª sseemmaannaa,, ccoommoo pplliieegguueess ccuuttáánneeooss qquuee ccrreecceenn ssoobbrree llaa ccóórrnneeaa SSee ffuussiioonnaann aall ffiinnaall ddee llaa 99ª sseemmaannaa EEll ssaaccoo ccoonnjjuunnttiivvaall qquueeddaa eennttrree eell ppaarrppaaddoo yy llaa ccoorrnneeaa
- 45. Los parpadosssee aabbrreenn aall 77º mmeess.. EEnn llaa oorriillllaa ddeell ppaarrppaaddoo ccrreecceenn yyeemmaass eeppiitteelliiaalleess pprroovveenniieenntteess ddeell eeccttooddeerrmmoo qquuee ffoorrmmaarraann llaass gglláánndduullaass llaaggrriimmaalleess qquuee ssee ccoonneeccttaann ccoonn llaa nnaarriizz ppoorr llooss ccoonndduuccttooss nnaassoo--llaaggrriimmaalleess.. LLaass lláággrriimmaass ssee pprroodduuccee aa llaass 66 sseemmaannaass eenn eell rreecciiéénn nnaacciiddoo
- 46.
- 47.
- 48. Aniridia: Absence ofthe Iris
- 49. UNIVERSIDAD JUSTO SIERRA ESCUELA DE MEDICINA BIOLOGÍA DEL DESARROLLO DDEESSAARRRROOLLLLOO DDEE OOIIDDOO Dra. María Dolores González Vidal
- 50. PPaarrtteess ddeell ooííddoo OOííddoo iinntteerrnnoo:: óórrggaannoo sseennssoorriiaall pprriimmaarriioo qquuee ccoonnssttaa ddee llaa ccóócclleeaa yy eell aappaarraattoo vveessttiibbuullaarr ((aauuddiicciióónn yy eeqquuiilliibbrriioo)) OOííddoo mmeeddiioo:: ccaajjaa ddeell ttíímmppaannoo ((yyuunnqquuee ,, mmaarrttiilllloo yy eessttrriibboo)),, ttrroommppaa aauuddiittiivvaa ((EEuussttaaqquuiioo)),, mmuussccuullaattuurraa yy mmeemmbbrraannaa ttiimmppáánniiccaa.. OOííddoo eexxtteerrnnoo:: ppaabbeellllóónn,, mmeeaattoo aauuddiittiivvoo eexxtteerrnnoo,, ccaappaa eexxtteerrnnaa ddee llaa mmeemmbbrraannaa ttiimmppáánniiccaa
- 53. IInniicciioo ddee ddeessaarrrroollllooddeell ooííddoo DDííaa 2222 DDeell eeccttooddeerrmmoo ssee ffoorrmmaa llaa ppllaaccooddaa óóttiiccaa qquuee ssee ddiiffeerreenncciiaa eenn eell oottoocciissttoo
- 54. LLaa ppllaaccooddaaóóttiiccaa ssee iinnvvaaggiinnaa yy ffoorrmmaa llaa ffoossiittaa óóttiiccaa SSee llooccaalliizzaa ddoorrssaall aa llaa 22ª hheennddiidduurraa ffaarríínnggeeaa 1ª 2ª Fosita ótica 26 días
- 55. SSee oobbsseerrvvaassuu pprrooxxiimmiiddaadd aall rroommbbeennccééffaalloo Rombencefalo Fosita ótica 28 días
- 57. LLaa vveessííccuullaa óóttiiccaa ssee sseeppaarraa ddeell eeccttooddeerrmmoo yy qquueeddaa ppoorr ddeebbaajjoo ddee ééll.. Vesícula ótica 29 días
- 58. FFaaccttoorreess iinnvvoolluuccrraaddoosseenn eell ddeessaarrrroolllloo ddeell ooííddoo iinntteerrnnoo 1. Notocorda 2. Mesodermo paraaxial 3. Rombencefalo FGF19 Ectodermo superficial Placoda ótica Finales de la 4ª semana Vesícula ótica u otocisto Wnt-8c FGF3 22 días
- 59. OOííddoo iinntteerrnnoo Vesículaótica u otocisto Utriculo Saculo Rombomero 5 y 6 Conducto endolinfatico (dorsomedial) FGF Pax 2 Neuroepitelio y CCN Vestibulo Coclea Ganglio estatoacustico
- 61. Interacciones iinndduuccttiivvaass qquueerreegguullaann llaa iinndduucccciióónn ddeell oottoocciissttoo yy eell ppaattrróónn vveennttrraall.. ((AA)) CCoorrttee ddee uunn eemmbbrriióónn ddee vveerrtteebbrraaddoo aa nniivveell ddee llooss rroommbboommeerrooss 44 yy 55.. AAnntteess ddee llaa iinndduucccciióónn ddee llaa ppllaaccooddaa óóttiiccaa,, ssee eexxpprreessaann uunn ggrruuppoo ddee ffaaccttoorreess ddee ttrraannssccrriippcciióónn,, DDllxx33bb,, DDllxx44bb,, SSooxx99aa yy FFooxxii11 eenn eell eeccttooddeerrmmoo ddee llaa ffuuttuurraa ppllaaccooddaa ((aazzuull)).. AAll mmiissmmoo ttiieemmppoo,, eell cceerreebbrroo ppoosstteerriioorr ((HHBB)) sseeccrreettaa FFggff33 ((vveerrddee)),, eenn qquuee aaccttúúaa ccoommoo iinndduuccttoorr ddee llaa ppllaaccooddaa óóttiiccaa..
- 62. ((BB)) AAllmmiissmmoo ttiieemmppoo eell mmeesséénnqquuiimmaa pprreeóóttiiccoo ((PPOOMM)) llooccaalliizzaaddoo eennttrree eell cceerreebbrroo ppoosstteerriioorr yy eell eeccttooddeerrmmoo ddee llaa ppllaaccooddaa pprroodduuccee FFggff1100-- oo FFggff1199//1155-- ((rroojjoo)) qquuee iinndduuccee aaggeenntteess ddeeppeennddiieennddoo ddee llaa eessppeecciiee..
- 63. (C) La expresiónsimultanea de Fgf3 (verde) y Fgf10 o Fgf19/15 (rojo) genera un codigo combinado (amarillo) que induce el desarrollo de la placoda en una región específica del ectodermo (púrpura).
- 64. (D) Después delcierre del otocisto, la porción ventral se induce a través de la combinación de el factor de transcripción Six1 (naranja) en la región ventral del otocisto y una franja en la que se expresa el Shh (rosa). El Shh originado por la notocorda y la placa del piso influye en la formación de ambos otocistos
- 66. 36 días SSuubbddiivviissiioonneess ddee llaa vveessííccuullaa óóttiiccaa:: ccoonndduuccttoo eennddoolliinnffáállttiiccoo ((aammaarriilllloo)),, uuttrrííccuulloo ((aazzuull)) yy ssááccuulloo ((rroojjoo))
- 67. UUttrriiccuulloo-- vveessttííbbuulloo 55ª sseemmaannaa EEss llaa ppoorrcciióónn ddoorrssaall ddeell oottoocciissttoo NNkkxx 55--11 ssee eexxpprreessaa eenn ssuuss ccéélluullaass nneeuurrooeeppiitteelliiaalleess SSee ffuussiioonnaa llaa ppllaaccaa ddee ccéélluullaass nneeuurroo eeppiitteelliiaalleess yy ssuuffrree aappooppttoossiiss eenn eell cceennttrroo ppaarraa ffoorrmmaarr llooss ccoonndduuccttooss sseemmiicciirrccuullaarreess:: AAnntteerriioorr,, DDiixx--55 ((hhoommeeoobbooxx)) PPoosstteerriioorr,, LLaatteerraall,, OOttxx--11
- 69. A la6ª semana el crecimiento inferior ddeell ssááccuulloo ffoorrmmaa eell ccoonndduuccttoo ccoocclleeaarr,, qquuee ssee iinnttrroodduuccee eenn eell mmeesséénnqquuiimmaa cciirrccuunnddaannttee.. LLaa ccoonneexxiióónn ccoonn eell rreessttoo ddeell ssááccuulloo ssee ddeennoommiinnaa ccoonndduuccttoo ssaaccuullooccoocclleeaarr oo ddee HHeennsseenn
- 70. SSaaccuulloo-- ccoocclleeaa Ventralal otocisto Se expresa Pax 2 8ª semana- 1 vuelta 10ª semana- 1 vuelta = 2 25ª semana- ½ vuelta= 2 ½
- 71. SSaaccuulloo-- ccoocclleeaa EEll ooííddoo iinntteerrnnoo eessttaa ffoorrmmaaddoo ppoorr:: AA)) uunnaa rraammppaa vveessttiibbuullaarr BB)) uunnaa rraammppaa mmeeddiiaa oo ccoonndduuccttoo ccoollcceeaarr CC)) uunnaa rraammppaa ttiimmppaanniiccaa
- 73. Oído interno oollaabbeerriinnttoo mmeemmbbrraannoossoo EEll óórrggaannoo ddee CCoorrttíí eenn llaa rraammppaa mmeeddiiaa eessttaa ffoorrmmaaddoo ppoorr ccéélluullaass ddeell eeppiitteelliioo ddee llaa vveessííccuullaa óóttiiccaa,, qquuee ddaa lluuggaarr aa:: 11.. CCéélluullaass cciilliiaaddaass eexxtteerrnnaass 22.. CCéélluullaass cciilliiaaddaass iinntteerrnnaass 33.. MMeemmbbrraannaa tteeccttoorriiaa
- 74. El mesénquimaque rodea al conducto coclear ssee ddiiffeerreenncciiaa eenn ccaarrttííllaaggoo AA llaa 1100ª sseemmaannaa eessttee ccaarrttííllaaggoo ssee vvaaccuuoolliizzaa yy ffoorrmmaann ddooss eessppaacciiooss ppeerriilliinnffááttiiccooss:: 11.. LLaa rraammppaa vveessttiibbuullaarr 22.. RRaammppaa ttiimmppáánniiccaa 9ª semana
- 75. d Desarrollo deellccoonndduuccttoo ccoocclleeaarr yy ddeell óórrggaannoo ddee CCoorrttii CCoorrtteess ddeell ccoonndduuccttoo ccoocclleeaarr.. ((AA)) AAtt EE1122..55,, eenn ccoonndduuccttoo ccoocclleeaa ttaappiizzaaddoo ddee ccéélluullaass eeppiitteelliiaalleess iinnddiiffeerreenncciiaaddaass.. UUnn ssuubbggrruuppoo ddee ccéélluullaass llooccaalliizzaaddaass ddeennttrroo ddeell ccoonndduuccttoo eexxpprreessaa FFggffrr11 ((rroossaa)).. LLaa eexxpprreessiióónn ddee FFggffrr11 ppaarreeccee eessttaarr rreellaacciioonnaaddoo ccoonn llaa rreeggiióónn eell ccuuaall ffoorrmmaarráá uunn aanniilllloo eeppiitteelliiaall ((GGEERR,, llíínneeaa vveerrddee)) yy eell óórrggaannoo ddee CCoorrttii ((OOCC,, llíínneeaa rroojjaa))..
- 76. (B) EnE16.5, las células ciliadas individuales ((aammaarriilllloo)) iinniicciiaann ssuu ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddeennttrroo ddee OOCC.. LLaa eexxpprreessiióónn ddee FFggffrr11 ccoonnttiinnuuaa eenn eell GGEERR yy eenn eell OOCC ((llíínneeaa rroojjaa)).. SSee ssuummaa,, uunn ssuubbccoonnjjuunnttoo ddee ccéélluullaass ddeennttrroo ddee eell OOCC ssee iinniicciiaa llaa eexxpprreessiióónn ddee FFggffrr33 ((aazzuull)) yy FFggffrr11 ((sseessoobbrreellaappaa llaa eexxpprreessiióónn ddee FFggffrr11 yy FFggffrr33 ppúúrrppuurraa))..
- 77. (C) ByE18.5, el patrón celular básico de el OC ssee hhaa ccoommpplleettaaddoo.. UUnnaa ssoollaa ccéélluullaa cciilliiaaddaa iinntteerrnnaa ((IICC,, aammaarriilllloo)) yy ttrreess ccéélluullaass cciilliiaaddaass eexxtteerrnnaass ((11--33,, aammaarriilllloo)) eessttaann pprreesseenntteess eenn eessttee eessttaaddiioo.. LLaass ccéélluullaass cciilliiaaddaass iinntteerrnnaass yy eexxtteerrnnaass eessttaann sseeppaarraaddaass ppoorr llaass ccéélluullaass ppiillaarreess eenn ddeessaarrrroolllloo ((mmaarraaddaass ccoommoo OOPP ee IIPP)) qquuee ppuueeddeenn pprroovveenniirr ddeell ttuunneerr ddee CCoorrttii.. EEnn eessttee mmoommeennttoo llaa eexxpprreessiióónn ddee FFggffrr11 ((rroossaa)) sseevvee rreessttrriinnggiiddaa ssoolloo eenn llaass cceelluullaass cciilliiaaddaass yy eenn llaass ccéélluullaass ddee DDeeiitteerr''ss ((oottrroo ttiippoo ddee ccéélluullaass cciilliiaaddaa nnoo sseennssoorriiaalleess ddee ssooppoorrttee)),, mmiieennttrraass llaa eexxpprreessiióónn ddee FFggffrr33 ((aazzuull)) ssee rreessttrriinnggee aa llaass ccéélluullaass ppiillaarreess..
- 78. LLaabbeerriinnttoo ÓÓsseeoo 66ª sseemmaannaa EEll oottoocciissttoo iinndduuccee llaa ccoonnddeennssaacciióónn ddeell mmeesseennqquuiimmaa qquuee lloo rrooddeeaa 88ª sseemmaannaa EEll mmeesseennqquuiimmaa ccoonnddeennssaaddoo ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn ccaarrttííllaaggoo ((llaabbeerriinnttoo)) 1166 aa 2233ª sseemmaannaa SSee oossiiffiiccaa eell llaabbeerriinnttoo ccaarrttiillaaggiinnoossoo
- 79. VVIIIIII ppaarr ccrraanneeaall,,ggaanngglliioo eessttaattooaaccuussttiiccoo LLaass pprriimmeerraass ccéélluullaass qquuee lloo ffoorrmmaann mmiiggrraann ddee llaa ppaarreedd mmeeddiiaall ddeell oottoocciissttoo LLaa ppoorrcciióónn ccoocclleeaarr eess eell ggaanngglliioo eessppiirraall qquuee ssee aabbrree ccoommoo aabbaanniiccoo yy ssee aassoocciiaa aa llaass ccéélluullaass sseennssoorriiaalleess ddeell óórrggaannoo ddee CCoorrttíí.. LLaa ppoorrcciióónn vveessttiibbuullaarr ffoorrmmaa eell ggaanngglliioo vveessttiibbuullaarr.. LLaass CCCCNN iinnvvaaddeenn aall ggaanngglliioo eessttaattooaaccuussttiiccoo yy ffoorrmmaann llaass ccéélluullaass ssaattéélliittee yy ddee ssoossttéénn eenn ssuu iinntteerriioorr.. EEll ggeenn NNoottcchh ccoonnttrroollaa llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn hhaacciiaa nneeuurroobbllaassttooss oo ccéélluullaass ddee ssoossttéénn LLooss nneeuurroobbllaassttooss ffoorrmmaann llaass ccéélluullaass sseennssoorriiaalleess ppaarraa:: 11.. OOnnddaass aaccúússttiiccaass ccoonn ddiiffeerreenntteess ffrreeccuueenncciiaass 22.. IInnffoorrmmaacciióónn ggrraavviittaacciioonnaall ddeell ccuueerrppoo 33.. NNeeuurroonnaass qquuee eennvvííaa llaass sseeññaalleess aall cceerreebbrroo
- 80. CCoorrttee aanniivveell ddeell 22º aarrccoo ffaarríínnggeeoo.. EEll ggaanngglliioo eessttaattooaaccúússttiiccoo ((vveessttííbbuulloo--ccoocclleeaarr)) ssee ffoorrmmaa eennttrree llaa vveessííccuullaa yy eell rroommbbeennccééffaalloo.. 30 días
- 81. LLaass ccéélluullaassmmiiggrraann ddeell eeppiitteelliioo óóttiiccoo ((ppoorrcciióónn mmeeddiiaall)) mmiiggrraann hhaacciiaa eell ggaanngglliioo eessttaattooaaccúússttiiccoo ppaarraa ffoorrmmaarr eell VVIIIIII ppaarr ccrraanneeaall 30 días
- 82. El mesénquimaque rodea al conducto coclear ssee ddiiffeerreenncciiaa eenn ccaarrttííllaaggoo AA llaa 1100ª sseemmaannaa eessttee ccaarrttííllaaggoo ssee vvaaccuuoolliizzaa yy ffoorrmmaann ddooss eessppaacciiooss ppeerriilliinnffááttiiccooss:: 11.. LLaa rraammppaa vveessttiibbuullaarr 22.. RRaammppaa ttiimmppáánniiccaa 9ª semana
- 83. En elconducto coclear se forma eell óórrggaannoo ddee CCoorrttii (( ccéélluullaass sseennssiittiivvaass yy mmeemmbbrraannaa tteeccttoorriiaa)),, eennvvííaa llooss iimmppuullssoo aall ggaanngglliioo eessppiirraall yy aall ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo ppoorr ffiibbrraass ddeell VVIIIIII ppaarr ccrraanneeaall,, aauuddiittiivvoo.. EEll ccoonndduuccttoo ccoocclleeaarr qquueeddaa sseeppaarraaddoo ddee llaa rraammppaa vveessttiibbuullaarr ppoorr llaa mmeemmbbrraannaa vveessttiibbuullaarr yy llaa rraammppaa ttiimmppáánniiccaa ppoorr llaa mmeemmbbrraannaa bbaassiillaarr EEll lliiggaammeennttoo eessppiirraall uunnee aall ccoonndduuccttoo ccoocclleeaarr ccoonn eell ccaarrttííllaaggoo aaddyyaacceennttee LLaa ccoolluummnneellaa mmaannttiieennee uunniiddoo aall ccoonndduuccttoo ppoorr ssuu ppoorrcciióónn iinntteerrnnaa EEll eeppiitteelliioo qquuee ccuubbrree ppoorr ddeennttrroo eell ccoonndduuccttoo ccoocclleeaarr ffoorrmmaa uunnaa ccrreessttaa iinntteerrnnaa,, ffuuttuurroo lliimmbboo ddee llaa lláámmiinnaa eessppiirraall yy llaa ccrreessttaa eexxtteerrnnaa LLaa ccrreessttaa eexxtteerrnnaa eessttaa ffoorrmmaaddaa ppoorr ccéélluullaass cciilliiaaddaass qquuee ssoonn sseennssiittiivvaass,, ppaarraa llaa aauuddiicciióónn,, qquuee eessttaa ccuubbiieerrttaass ppoorr llaa mmeemmbbrraannaa tteeccttoorriiaall qquuee eessttaa uunniiddaa aall lliimmbboo ddee llaa llaammiinnaa eessppiirraall..
- 84. OOIIDD OO MMEEDDII OO EEll eennddooddeerrmmoo ddee llaa 11eerr bboollssaa ffaarríínnggeeaa ffoorrmmaa:: 11.. LLaa ttuubbaa aauuddiittiivvaa 22.. LLaa mmeemmbbrraannaa iinntteerrnnaa ddeell ttiimmppaannoo 33.. LLaa vveennttaannaa oovvaall eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn llaa ccoocclleeaa 1er bolsa 28 días faríngea
- 85. 66ª sseemmaannaa LLooss hhuueessooss ddeell ooííddoo mmeeddiioo ssee ffoorrmmaann ddeell mmeesséénnqquuiimmaa ddeell 11eerr aarrccoo eell yyuunnqquuee yy eell mmaarrttiilllloo yy 22º aarrccoo ffaarríínnggeeoo ffoorrmmaa eell eessttrriibboo LLaa mmeemmbbrraannaa ddeell ttíímmppaannoo eessttaa ffoorrmmaaddoo ppoorr eell eennddooddeerrmmoo ddee llaa pprriimmeerraa bboollssaa ffaarríínnggeeaa,, eell mmeessooddeerrmmoo llooccaall yy eell eeccttooddeerrmmoo ddee llaa pprriimmeerraa hheennddiidduurraa ffaarríínnggeeaa.. EEll aanniilllloo ttiimmppáánniiccoo qquuee llaa rrooddeeaa eessttaa ffoorrmmaaddaa ppoorr CCCCNN,, qquuee ppoosstteerriioorrmmeennttee ssee iinntteeggrraa llaa hhuueessoo tteemmppoorraall
- 86. 8º a99º mmeess,, eell mmeesseennqquuiimmaa llaaxxoo qquuee rrooddeeaa aa llooss hhuueecceessiillllooss ssuuffrree aappooppttoossiiss ffoorrmmaannddoo llaa ccaavviiddaadd ddee llaa ccaajjaa ttiimmppáánniiccaa yy eell eennddooddeerrmmoo ddee llaa 11ª bboollssaa ffaarriinnggee lloo ttaappiizzaa,, pprroocceessoo qquuee tteerrmmiinnaa aa llooss 22 mmeesseess ppoossttnnaattaalleess EEll mmúússccuulloo tteennssoorr ddeell ttíímmppaannoo ssee iinnsseerrttaa eenn eell mmaarrttiilllloo ddeerriivvaa ddeell mmeessooddeerrmmoo ddeell 11eerr aarrccoo EEll mmúússccuulloo eessttaappeeddiioo aassoocciiaaddoo aall eessttrriibboo ssee oorriiggiinnaa ddeell 22º aarrccoo yy eess iinneerrvvaaddoo ppoorr eell NN.. ffaacciiaall ((VVIIII))
- 87. OOIIDDOO EEXXTTEERRNNOO EEll ooííddoo eexxtteerrnnoo ssee ffoorrmmaa ddeell 11º yy 22º aarrccoo ffaarríínnggeeoo
- 88. A llaa66ª--88ª sseemmaannaa ssee oobbsseerrvvaann 33 mmaammeelloonneess ddeell 11eerr yy oottrrooss 33 ddeell 22º aarrccoo,, qquuee rrooddeeaann eell pprriimmeerr ssuurrccoo ffaarríínnggeeoo
- 89. 6ª semana 9ªsemana 1.- trago 6.- antitrago La ssiittuuaacciióónn ddee llaa oorreejjaa eess mmuuyy bbaajjaa yy hhoorriizzoonnttaall ppeerroo eell ccrreecciimmiieennttoo ddeell mmaaxxiillaarr iinnffeerriioorr llaa hhaaccee vveerrttiiccaall yy ssuubbee aa ssuu ppoossiicciióónn eenn eell aadduullttoo
- 91. d Alfinal deell 22º mmeess ssee ffoorrmmaa eell ccoonndduuccttoo aauuddiittiivvoo eexxtteerrnnoo ddee llaa 11ª hheennddiidduurraa ffaarríínnggeeaa PPrriinncciippiiooss ddeell 33eerr mmeess,, eell eeccttooddeerrmmoo ddeell mmeeaattoo aauuddiittiivvoo pprroolliiffeerraa yy ffoorrmmaa eell ttaappóónn mmeeaattaall AApprrooxxiimmaaddaammeennttee aa llaa sseemmaannaa 2288 eell mmeeaattoo ssee rreeccaannaalliizzaa hhaassttaa llaa mmeemmbbrraannaa ttiimmppáánniiccaa
- 92. LLaa eessttrreeppttoommiicciinnaa,,llaa ttaalliiddoommiiddaa yy llooss ssaalliicciillaattooss eenn eell 11eerr ttrriimmeessttrree ppuueeddeenn pprroovvooccaarr aaggeenneessiiaa oo aattrreessiiaa LLaa rruubbééoollaa AAlltteerraacciioonneess eenn eell PPaaxx 33 ((SS.. ddee WWaaaarrddeennbbuurrgg))..