Pohjoismainen hyvinvointivaltio - menestystarina, entä tulevaisuus

Pohjoismainen hyvinvointivaltio - menestystarina, entä tulevaisuus

• 1.
  Pohjoismainen hyvinvointivaltio: menestystarina, entätulevaisuus Esitelmä Imatran Paasikivi-Seuran tilaisuudessa 6.5.2014 Imatralla Antti Hautamäki Tutkimusprofessori emeritus, JY Konsultointi Kestävä Innovaatio
• 2.
  Hyvinvointivaltio •  Pohjoismainen hyvinvointivaltioon ollut menestystarina! •  Alva ja Gunnar Myrdal ideoivat mallia Ruotsissa 30- luvulla (perheen ”sosialisoiminen”) •  Suomessa Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka on käänteentekevä kirja (1961) •  Suomessa sosiaalimenot ovat 30 % ja julkiset menot noin 45 % bkt:sta •  Pohjoismainen malli on nyt vaikeuksissa ja siihen kohdistuu muutospaineita
• 3.
  Hyvinvointivaltion tavoitteet •  Riskientasaaminen: sosiaalivakuutus, kansaneläkkeet, työttömyysturva jne. •  Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien tasaaminen yli elämänkaaren: verot ja työeläkemaksut •  Yksilöiden välisten tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden torjunta: progressiivinen verotus, tulonsiirrot, ilmaiset tai tuetut palvelut S.Korkman: Talous ja utopia, 2012
• 4.
  Pohjoismaisen mallin piirteitä1/2 •  Pakollisuus: osallistuminen järjestelmiin ei ole yksilön valittavissa: työeläkejärjestelmä •  Universaalisuus: kaikki ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut jne.) •  Vastavuoroisuus: työttömyysturva, ansiosidonnainen eläke
• 5.
  Pohjoismaisen mallin piirteitä2/2 •  Työmarkkinoiden vahvat instituutiot ja sopimukset (”kolmikanta”) •  Panostaminen inhimillisen pääomaan: perhepolitiikka, päivähoito, ilmaiset koulut ja korkeakoulut, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka •  Korkea veroaste: rasitus mutta luo turvallisuutta ja lisää sopeutumista muutoksiin •  Tarvitaan korkea työllisyysaste rahoituksen turvaamiseen; mm. naisten osallistuminen työelämään
• 6.
  Hyvinvointivaltion saavutuksia Pohjoismaissa •  Meilläon toimiva oikeusvaltio ja suuri yksilönvapaus (positiivisessa mielessä) •  Taloudellinen tehokkuus ja kansainvälinen kilpailukyky suhteellisen korkealla tasolla •  Tulonjako on tasaisempi kuin muissa maissa •  Hyvinvointivaltion kannatus on suurta, koska se tuottaa kansalaisille turvaa, torjuu köyhyyttä ja tasaa tuloja yli elämänkaaren
• 7.
  Hyvinvointivaltion haasteita •  Globaalithaasteet •  Innovaatiokilpailu ja ulkoistaminen •  Osaajien liikkuvuus •  Verokilpailu (esim. yhteisövero) •  Kansalliset haasteet •  Väestön ikääntyminen •  Työttömyys ja polarisaatio •  Kestävyysvaje ja rahoituspohjan riittävyys •  Uudistumiskyky •  Hyvinvointivaltion muuttaminen on poliittisesti vaikeaa
• 8.
  •  Työllisyyden parantaminen • Eläköitymisen myöhentäminen •  Opintoaikojen nopeuttaminen •  Työhön kannustaminen (vastikkeellisuus) •  Tuottavuuden nostaminen •  Tietotekniikan soveltaminen •  Julkisten palvelujen yksityistäminen ja kilpailu •  Uudistuminen •  Universaalisuusperiaatteen tarkentaminen •  Asenteellinen uudistuminen (vastuut, yrittäjyys) Millä 10 miljardin kestävyysvaje voidaan poistaa?
• 9.
  Hyvinvointiyhteiskunnan on uudistuttava •  Horisontaalinenyhteiskunta •  Kestävä hyvinvointi •  Elämänhallinta, voimaantuminen ja hyvään tuuppaaminen •  Vastuiden uudelleenjako ja universaalisuusperiaate •  Kumppanuus palvelujen tuottamisessa •  Kuntien uudistuminen ja toiminnan vaikuttavuus
• 10.
  Kaksi yhteiskunnan toimintamallia Horisontaalinenyhteiskunta Vertikaalinen yhteiskunta Hierarkiat ja byrokratiat Ylhäältä alas ohjaaminen Verkostot ja vertaistoiminta Kansalaisyhteiskunta
• 11.
  Hyvinvointi ja elinvoima Kansalaisten hyvinvointi Yhteiskunnan elinvoima Palvelut Osallisuus
• 12.
  Kestävä hyvinvointi –uusi hyvinvointikäsite Arvokas elämä Elämänlaatu Osallisuus Onnellisuus Tasapainoinen Luontosuhde Kestävä kehitys Kestävä taloudenpito Vauraus
• 13.
  Aktiivinen kansalaisuus: Hyvinvointi syntyysiitä, että ihminen voi käyttää omia kykyjään omien tavoitteidensa toteuttamiseen Ihminen elämänsä subjektina ja arvojensa toteuttajana Halu Motivaatio Kyky Osaaminen Mahdollisuudet Ihmisen teot ja valinnat Toiminta- valmiudet osaaminen x motivaatio = potentiat Eettinen jalanjälki Oppiminen Olosuhteet
• 14.
  Voimaantumisen perusta •  Jokaisellaihmisellä on merkittävästi käyttämättömiä kykyjä ja mahdollisuuksia (potentiaalisuutta) •  Kaikilla on sisäisiä ja ulkoisia estetä kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen •  Voimaantuminen merkitsee esteiden purkamista ja motivaatiosta syntyvän energian käyttöönottoa (dynaamisuutta)
• 15.
  Hyvään tuuppaaminen •  Ihmisethaluaisivat tehdä parempia valintoja, mutta lipsuvat tai epäonnistuvat usein •  Aristoteles piti ihmisiä heikkoluonteisina •  On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus) •  On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä
• 16.
  •  onnellisuus •  yhteisöllisyys • merkityksellisyys Hyvinvointi (omat valinnat) •  työnteko •  tulonsiirrot ja etuudet •  varallisuus Toimeentulo (työelämä) •  terveys •  koulutus •  turvallisuus Perustarpeet (julkiset palvelut) Vastuun kantajat
• 17.
  Kumppanuudella kaikki voimavarat käyttöön:PPP- kumppanuus Kumppanuus ja yhteistyö ”www” Kansalaiset (People) Kunnat ja muu Julkinen sektori (Public) Yritykset (Private)
• 18.
  Kunnan toiminnan kriteeriksi vaikuttavuus Kunnan voimavarat, tehtävätja velvollisuudet Kestävä Hyvinvointi Kuntien toiminnot: Oma palvelutuotanto Ostopalvelut Palvelusetelit Vertaistuotanto Hankintatoimi Julkinen tila Kaavoitus Joukkoliikenne Energia Vesi … Arvioidaan vaikuttavuutta kestävän hyvinvoinnin kannalta Kuntien innovaatiotoiminta PPPOhjaus Kokeileminen Erilaistuminen Normien purkaminen Tuottavuus Yhteistoiminta
• 19.
  SOTE UUDISTUS 5 ERVAA (Yliopistolliset keskussairaalat) Kunnat Kuntayhtymät Järjestöt Yritykset Tuottajat Järjestäjä TilaajaAsiakas valitsee Valtio Rahoittaja
• 20.
  Hyvinvointiyhteiskunta 2.0 •  Ihminenon aivan uudella tavalla keskiössä •  Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena toimijana •  Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan •  Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri tahoille (PPP-kumppanuus) •  Kuntien pitää uudistaa toimintaansa paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi