Jälkimoderni
julkinen
johtaminen
Tommi Laitio
nuorisotoimenjohtaja
Helsingin kaupunki
1.4.2014, Helsingin yliopisto
90 toimipistettä.
400 työntekijää.
30 miljoonaa euroa.
Mikä yhteiskunta?
Bruttokansantuote
kehityksen mittarina
kertoo paljon, mutta ei riitä
kuvaamaan hyvinvointia.
Kalvo: Matti Pohjola
Suositus 6: Elämänlaatu riippuu ihmisten objektiivisista
olosuhteista ja toimintakyvyistä. Tulisi ottaa askeleita parantaa
ihmisten terveyttä, koulutusta, henkilökohtaisia aktiviteetteja ja
ympäristöolosuhteita. Erityisesti panoksia pitäisi suunnata
kehittämään kestäviä ja luotettavia mittareita sosiaalisille
suhteille, poliittiselle äänelle ja turvattomuudelle osana
elämänlaatua.
Suositus 7: Elämänlaatumittareiden kaikissa kuvatuilla alueilla
tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen epätasa-arvoisuus.
Suositus 10: Objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin
mittarit tuottavat olennaista tietoa ihmisten elämänlaadusta.
Tilastollisten toimistojen tulisi lisätä kyselyihinsä kysymyksiä
ihmisten oman elämän arvioista, aistillisista kokemuksista ja
tärkeyksistä
Miten hyvinvointia tulisi mitata
(nobelistit Sen ja Stiglitz / Sarkozy Commission)
”Toimintakykylähestymistapa alkaa
hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä:
mitä ihmiset todella voivat tehdä ja olla?
Mitä todellisia mahdollisuuksia heille on
tarjolla?”
- Martha Nussbaum: Creating Capabilities. The
Human Development Approach.
Toimintakyky-
lähtöisyys
Onnellisuus- ja
moraali-
lähtöisyys
Yhteisö-
lähtöisyys
Resurssi-
lähtöisyys
Tavoitteena taata
kaikille yhteisön
jäsenille riittävät
oman elämän
ohjaamiseen
tarvittavat
toimintakyvyt ja
vapaus tehdä
valintoja.
Ei määritä tiukkaa
oikeaa elämän
mallia ja hyväksyy
resurssien
kohdentamisen
heikommille,
resurssierot sekä
vähemmistöjen
erityisoikeudet.
Tavoitteena
maksimaalinen,
määritelty
onnellisuus
mahdollisimman
suurelle määrälle
ihmisiä.
Määrittää
normatiivisesti
oikean elämän
mallin.
Tavoitteena
rationaalisten
ihmisten
neuvotteluna
syntynyt
yhteiskunta.
Korostaa
neuvottelun
merkitystä ja jättää
ei-kansalaiset ja
esim. vammaiset
neuvottelun
ulkopuolelle,
yhteiskunnan
kohteiksi.
Tavoitteena taata
olemassa olevien
resurssien
mahdollisimman
tasainen jako.
Vähemmistöt
näyttäytyvät
ajattelussa helposti
ongelmana.
Ei keskity tuloksiin,
tekee resursseista
yhteismitallisia ja
esimerkiksi tuloerot
näyttäytyvät
ongelmana.
Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities
1. Elämä (normaalin mittainen elämä)
2. Terveys (terveys, ravinto, suoja)
3. Ruumiillinen koskemattomuus (liikkumisvapaus,
turvallisuus)
4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (ajattelu, oppiminen, uskonnon
harjoittaminen)
5. Tunteet (rakkaus ja suru, kyky tuntea ilman rajoituksia)
6. Harkinta (moraali, kriittinen tarkastelu,
tulevaisuudensuunnitelmat)
7. Yhteenkuuluvuus (elämä muiden kanssa ja hyväksi,
itsearvostus, yhdenvertaisuus)
8. Muut lajit (eläimet ja luonto, kestävät elämäntavat)
9. Leikki (nauru, leikki, vapaa-ajan mahdollisuudet)
10. Ympäristön kontrolli (mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään
ja elinympäristöön, poliittinen osallistuminen, ihmisarvoinen
työ, omistaminen)
(Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities)
Perus-
toimintakyvyt
Ketkä kansalaiset?
Joka kolmas Helsingissä
syntyvä syntyy perheeseen,
jossa ainakin toinen
vanhemmista puhuu muuta
äidinkieltä kuin suomea,
ruotsia tai saamea.
Uskonto on uudella tavalla
läsnä nuorten elämässä.
Lastensuojelun asiakkaiden prosentuaalinen osuus vaihtelee
peruspiirien välillä muutamasta prosentista yli viidennekseen
lapsista.
Noin viisi aluetta
jäänyt jälkeen
kaupungin yleisestä
kehityksestä.
Helsinki kasvaa
10 000 asukkaalla
joka vuosi.
Nuorisotoimi 29,46m€
Pyöräilijät
Itähelsinkiläiset
Skeittarit
Koiran-
omistajat
Muslimit
• Paikalliset
• Toiminnalliset
• Elämänkatsomukselliset
• Itse valitut / toisten
määrittämät
Kun ihmisiä
tavoitellaan valittujen
identiteettien kautta,
he kokevat tulleensa
lähestytyiksi
kyvykkäinä.
Alueelliset
palvelut
11 alueellisen
nuorisotyön
yksikköä
Avara –
nuorten
osallisuuskeskus
Klaari Helsinki
Osallisuus- ja
demokratiakas-
vatushankkeet
Keskitetyt
palvelut
Kohdennetun
nuorisotyön toimisto
Kulttuurisen nuorisotyön
toimisto
Nuorten
kansalaistoiminnan
toimisto
Nuorisolautakunta
Nuorisotoimenjohtaja
Hallintopalvelut
Henkilöstötiimi
Taloustoimisto
Tietotekniikka-
yksikkö
Viestintäyksikkö
Kehittämistiimi
Organisaatio
Ruuti – vaikuttamismalli
Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen
kehittämiskeskus
Ratkaisevat ihmissuhteet
uusien asioiden
kokeiluun
Miten tuotetaan julkisia
palveluita, kun normaalia
ei enää ole?
1. Political freedoms
2. Economic facilities
3. Social opportunities
4. Transparency
guarantees
5. Protective security
agency
Hannah Arendt:
vapaus toiminnan
tilana, vapaus
johonkin
Positiivinen vapaus
yhteiskunnallisena
tavoitteena vaatii
Suomessa arvonnousua,
erityisesti julkisen vallan
tavoitteena.
Tervetuloa
suomalaisen julkisen
sektorin arkeen.
Kalvo: Matti Pohjola
Politiikan kuvasto
Merkittävä muutos ei synny
kuluttajakansalaisen tilaaja-tuottajamallilla,
vaan on aina vaatinut kansalaistoimintaa.
Nuorisobarometri 2012:
Ne jotka tekevät asioita muiden
kanssa, luottavat enemmän
muihin ihmisiin ja yhteisiin
toimintamahdollisuuksiin.
• Miten tuotetaan palveluita, joissa
yhdistyvät just minä + me?
• Miten kuntalaiset voisivat auttaa toisiaan?
Voiko julkinen sektori auttaa, että näin
tapahtuu?
• Viranhaltija  Civil Servant
• Kuuleminen  Yhdessä tekeminen
Julkisen sektorin iso testi
Kaupunki talloo helposti pienet
porukat jalkoihinsa. Miten kaupunki
on lempeä jättiläinen?
Value-based leadership
Fact-based management
Fit for purpose
”Suurin osa oppilaitoksista ja työpaikoista on
suunniteltu nollasummaympäristöiksi pakotetuilla
arvoasteikoilla ja vaadituilla pisteytyskaarilla
jotka jakavat ryhmän jäseniä toisiaan vastaan
voittaja-häviäjä-asetelmiin. Näissä asetelmissa
on aivan luonnollista olettaa, että vertaiset
suuntautuvat ottajan suuntaan ja pitäytyvät
antamisesta. Tämä vähentää tosiasiallisen
antamisen määrää ja johtaa antajien määrän
aliarviointiin. Ajan myötä, koska antamista
tapahtuu harvemmin, antamisen arvoilla
varustetut ihmiset kokevat olevansa
vähemmistössä.”
- Adam Grant: Give and Take 2013
Antajat ja ottajat
• Meillä on koulutetummat työntekijät ja
kuntalaiset kuin koskaan Suomen
historiassa.
• Hyvinvointivaltiolla on vankka
kansalaisten kannatus.
• Suomi on vauras valtio. Helsinki on
varakas kunta.
• Suurin osa ihmisistä on töissä julkisella
sektorilla sen vuoksi, että siellä tehdään
hyviä asioita.
• Olemme maailman huippua
teknologisessa varustelussa, mutta
heikkoja soveltamisessa.
Arvot kohdallaan
19.3. ammattiylpeys
31.3. merkityksellisyys
14.4. oikeudenmukaisuus 21.5. kumppanit
Todista
työntekijöille,
että tämä on
muillekin
tärkeää.
• Hyvä vapaa-aika: Nelivuotinen
tutkimus, jossa seurataan kuutta helsinkiläistä
luokkaa ja katsotaan, miten vapaa-aika
vaikuttaa terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.
• Hyvinvointikertomus: Syksyllä lanseerataan
verkkopalvelu, josta löytyvät kaikki perustiedot
helsinkiläisten nuorten tilanteesta.
Tietoa itselle ja muille
Suomen suurin
osallistuvan
budjetoinnin
kokeilu
Tee
muiden
kanssa.
Jokainen meistä lähtee liikkeelle
juttelemaan nuorten kanssa.
Me ja nuoret määrittelemme
nuorisoasiainkeskuksen
tulevaisuuden.
• Saa tehdä enemmän: Kansainvälisen
toiminnan rahat koko henkilökunnalle hakuun
ehdotuksia vastaan. Strategisten tavoitteiden
kehittämisryhmät, joihin kuka tahansa sai
hakea.
• Tasa-arvoinen työpaikka: Vieraita
keskustelutilaisuuksiin vähemmistöryhmistä.
Nimetön työnhaku. Kiusaamiskyselyn avoin
käsittely.
• Sosiaalinen media: Kaikki strategia-aineistot
kaikkien selattavissa. Yksi sisäinen ja yksi
ulkoinen blogi. Twitter. Facebook.
• Vallanjako: Lähiesimiehille enemmän
päätösvaltaa.
Uutta henkilöstöpolitiikkaa
Todelliseen
muutokseen
vaaditaan kaikki
kolme.
Lähde: Pekka Mattila / Aalto-yliopisto
Rakenne
Toiminta
Muutos
Kulttuuri ja
identiteetti
Tommi Laitio
nuorisotoimenjohtaja
Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus
Hietaniemenkatu 9B
PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki
(09) 310 89045
tommi.laitio (a) hel.fi
tommilaitio.munstadi.fi
twitter: tommilaitio

Jälkimoderni Johtaminen Laitio

  • 1.
  • 3.
  • 4.
  • 5.
    Bruttokansantuote kehityksen mittarina kertoo paljon,mutta ei riitä kuvaamaan hyvinvointia.
  • 6.
  • 7.
    Suositus 6: Elämänlaaturiippuu ihmisten objektiivisista olosuhteista ja toimintakyvyistä. Tulisi ottaa askeleita parantaa ihmisten terveyttä, koulutusta, henkilökohtaisia aktiviteetteja ja ympäristöolosuhteita. Erityisesti panoksia pitäisi suunnata kehittämään kestäviä ja luotettavia mittareita sosiaalisille suhteille, poliittiselle äänelle ja turvattomuudelle osana elämänlaatua. Suositus 7: Elämänlaatumittareiden kaikissa kuvatuilla alueilla tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen epätasa-arvoisuus. Suositus 10: Objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin mittarit tuottavat olennaista tietoa ihmisten elämänlaadusta. Tilastollisten toimistojen tulisi lisätä kyselyihinsä kysymyksiä ihmisten oman elämän arvioista, aistillisista kokemuksista ja tärkeyksistä Miten hyvinvointia tulisi mitata (nobelistit Sen ja Stiglitz / Sarkozy Commission)
  • 8.
    ”Toimintakykylähestymistapa alkaa hyvin yksinkertaisestakysymyksestä: mitä ihmiset todella voivat tehdä ja olla? Mitä todellisia mahdollisuuksia heille on tarjolla?” - Martha Nussbaum: Creating Capabilities. The Human Development Approach.
  • 9.
    Toimintakyky- lähtöisyys Onnellisuus- ja moraali- lähtöisyys Yhteisö- lähtöisyys Resurssi- lähtöisyys Tavoitteena taata kaikilleyhteisön jäsenille riittävät oman elämän ohjaamiseen tarvittavat toimintakyvyt ja vapaus tehdä valintoja. Ei määritä tiukkaa oikeaa elämän mallia ja hyväksyy resurssien kohdentamisen heikommille, resurssierot sekä vähemmistöjen erityisoikeudet. Tavoitteena maksimaalinen, määritelty onnellisuus mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä. Määrittää normatiivisesti oikean elämän mallin. Tavoitteena rationaalisten ihmisten neuvotteluna syntynyt yhteiskunta. Korostaa neuvottelun merkitystä ja jättää ei-kansalaiset ja esim. vammaiset neuvottelun ulkopuolelle, yhteiskunnan kohteiksi. Tavoitteena taata olemassa olevien resurssien mahdollisimman tasainen jako. Vähemmistöt näyttäytyvät ajattelussa helposti ongelmana. Ei keskity tuloksiin, tekee resursseista yhteismitallisia ja esimerkiksi tuloerot näyttäytyvät ongelmana. Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities
  • 10.
    1. Elämä (normaalinmittainen elämä) 2. Terveys (terveys, ravinto, suoja) 3. Ruumiillinen koskemattomuus (liikkumisvapaus, turvallisuus) 4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (ajattelu, oppiminen, uskonnon harjoittaminen) 5. Tunteet (rakkaus ja suru, kyky tuntea ilman rajoituksia) 6. Harkinta (moraali, kriittinen tarkastelu, tulevaisuudensuunnitelmat) 7. Yhteenkuuluvuus (elämä muiden kanssa ja hyväksi, itsearvostus, yhdenvertaisuus) 8. Muut lajit (eläimet ja luonto, kestävät elämäntavat) 9. Leikki (nauru, leikki, vapaa-ajan mahdollisuudet) 10. Ympäristön kontrolli (mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja elinympäristöön, poliittinen osallistuminen, ihmisarvoinen työ, omistaminen) (Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities) Perus- toimintakyvyt
  • 11.
  • 12.
    Joka kolmas Helsingissä syntyväsyntyy perheeseen, jossa ainakin toinen vanhemmista puhuu muuta äidinkieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Uskonto on uudella tavalla läsnä nuorten elämässä.
  • 13.
    Lastensuojelun asiakkaiden prosentuaalinenosuus vaihtelee peruspiirien välillä muutamasta prosentista yli viidennekseen lapsista.
  • 14.
    Noin viisi aluetta jäänytjälkeen kaupungin yleisestä kehityksestä.
  • 15.
    Helsinki kasvaa 10 000asukkaalla joka vuosi.
  • 16.
  • 17.
    Pyöräilijät Itähelsinkiläiset Skeittarit Koiran- omistajat Muslimit • Paikalliset • Toiminnalliset •Elämänkatsomukselliset • Itse valitut / toisten määrittämät Kun ihmisiä tavoitellaan valittujen identiteettien kautta, he kokevat tulleensa lähestytyiksi kyvykkäinä.
  • 18.
    Alueelliset palvelut 11 alueellisen nuorisotyön yksikköä Avara – nuorten osallisuuskeskus KlaariHelsinki Osallisuus- ja demokratiakas- vatushankkeet Keskitetyt palvelut Kohdennetun nuorisotyön toimisto Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Nuorten kansalaistoiminnan toimisto Nuorisolautakunta Nuorisotoimenjohtaja Hallintopalvelut Henkilöstötiimi Taloustoimisto Tietotekniikka- yksikkö Viestintäyksikkö Kehittämistiimi Organisaatio Ruuti – vaikuttamismalli Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Ratkaisevat ihmissuhteet uusien asioiden kokeiluun
  • 19.
    Miten tuotetaan julkisia palveluita,kun normaalia ei enää ole?
  • 20.
    1. Political freedoms 2.Economic facilities 3. Social opportunities 4. Transparency guarantees 5. Protective security agency Hannah Arendt: vapaus toiminnan tilana, vapaus johonkin
  • 21.
    Positiivinen vapaus yhteiskunnallisena tavoitteena vaatii Suomessaarvonnousua, erityisesti julkisen vallan tavoitteena.
  • 22.
  • 26.
  • 28.
    Politiikan kuvasto Merkittävä muutosei synny kuluttajakansalaisen tilaaja-tuottajamallilla, vaan on aina vaatinut kansalaistoimintaa.
  • 29.
    Nuorisobarometri 2012: Ne jotkatekevät asioita muiden kanssa, luottavat enemmän muihin ihmisiin ja yhteisiin toimintamahdollisuuksiin.
  • 30.
    • Miten tuotetaanpalveluita, joissa yhdistyvät just minä + me? • Miten kuntalaiset voisivat auttaa toisiaan? Voiko julkinen sektori auttaa, että näin tapahtuu? • Viranhaltija  Civil Servant • Kuuleminen  Yhdessä tekeminen Julkisen sektorin iso testi
  • 31.
    Kaupunki talloo helpostipienet porukat jalkoihinsa. Miten kaupunki on lempeä jättiläinen?
  • 32.
  • 33.
    ”Suurin osa oppilaitoksistaja työpaikoista on suunniteltu nollasummaympäristöiksi pakotetuilla arvoasteikoilla ja vaadituilla pisteytyskaarilla jotka jakavat ryhmän jäseniä toisiaan vastaan voittaja-häviäjä-asetelmiin. Näissä asetelmissa on aivan luonnollista olettaa, että vertaiset suuntautuvat ottajan suuntaan ja pitäytyvät antamisesta. Tämä vähentää tosiasiallisen antamisen määrää ja johtaa antajien määrän aliarviointiin. Ajan myötä, koska antamista tapahtuu harvemmin, antamisen arvoilla varustetut ihmiset kokevat olevansa vähemmistössä.” - Adam Grant: Give and Take 2013 Antajat ja ottajat
  • 34.
    • Meillä onkoulutetummat työntekijät ja kuntalaiset kuin koskaan Suomen historiassa. • Hyvinvointivaltiolla on vankka kansalaisten kannatus. • Suomi on vauras valtio. Helsinki on varakas kunta. • Suurin osa ihmisistä on töissä julkisella sektorilla sen vuoksi, että siellä tehdään hyviä asioita. • Olemme maailman huippua teknologisessa varustelussa, mutta heikkoja soveltamisessa. Arvot kohdallaan
  • 35.
    19.3. ammattiylpeys 31.3. merkityksellisyys 14.4.oikeudenmukaisuus 21.5. kumppanit Todista työntekijöille, että tämä on muillekin tärkeää.
  • 36.
    • Hyvä vapaa-aika:Nelivuotinen tutkimus, jossa seurataan kuutta helsinkiläistä luokkaa ja katsotaan, miten vapaa-aika vaikuttaa terveyteen ja koettuun hyvinvointiin. • Hyvinvointikertomus: Syksyllä lanseerataan verkkopalvelu, josta löytyvät kaikki perustiedot helsinkiläisten nuorten tilanteesta. Tietoa itselle ja muille
  • 37.
  • 38.
  • 39.
    Jokainen meistä lähteeliikkeelle juttelemaan nuorten kanssa. Me ja nuoret määrittelemme nuorisoasiainkeskuksen tulevaisuuden.
  • 40.
    • Saa tehdäenemmän: Kansainvälisen toiminnan rahat koko henkilökunnalle hakuun ehdotuksia vastaan. Strategisten tavoitteiden kehittämisryhmät, joihin kuka tahansa sai hakea. • Tasa-arvoinen työpaikka: Vieraita keskustelutilaisuuksiin vähemmistöryhmistä. Nimetön työnhaku. Kiusaamiskyselyn avoin käsittely. • Sosiaalinen media: Kaikki strategia-aineistot kaikkien selattavissa. Yksi sisäinen ja yksi ulkoinen blogi. Twitter. Facebook. • Vallanjako: Lähiesimiehille enemmän päätösvaltaa. Uutta henkilöstöpolitiikkaa
  • 41.
    Todelliseen muutokseen vaaditaan kaikki kolme. Lähde: PekkaMattila / Aalto-yliopisto Rakenne Toiminta Muutos Kulttuuri ja identiteetti
  • 42.
    Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja Helsingin kaupunki,nuorisoasiainkeskus Hietaniemenkatu 9B PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki (09) 310 89045 tommi.laitio (a) hel.fi tommilaitio.munstadi.fi twitter: tommilaitio