Maiseman arvo ja sen
tuotteistaminen
Merja Saarnilehto, ylitarkastaja
Maiseman tarina -seminaari Sitrassa 11.3.2013
Etelä-Savon maisemissa
Savonlinnan tori, matkustajasatama, Aarno Cronvallin aamunavaus, etelärannan
kävelytiet ja venelaiturit, Linnankadun loppupään puutarhat, Riihisaari, lounas
Joel Lehtosen ikkunan ääressä; tervantuoksu, kuohuviini, pääskyset ja
höyrylaivan ääni illalla Olavinlinnan bastionin muurilla..
Uusi ohikulkutie ja kävelytiet Törninpyörän vastarannalla..
Kaupunkipuistohanke ja uudet asuntoalueet..

Pihlajaveden saaristo, hiekkarannat ja silokalliot, Kongon kapea, kaakkuri ja
tikankontti, saaristoasutus ja loma-asunnot, höyrylaivaharrastajat, veneilijät ja
melojat, kantarellit ja mustikat, kalastus- ja hiihtoretket, jääsauna Paatisen
selällä..

Punkaharjun ”lohikäärmeenselkä”, rautatie ja arboretum, kahvit Valtionhotellin
terassilla, harjupolut ja kellervä keulankärki, Retretti, Kesämaa ja Harjunportti,
matkailu- ja ratsutilan ystävällinen touhu Vaahersalossa (ja ne savustetut
muikut rantapaviljongissa!)
                            Esittäjän nimi alatunnisteeseen                          2
Ekosysteemipalvelut ja vihreä kasvu
Ekosysteemipalvelut ovat luonnonprosessien tuottamia hyötyjä ja palveluita,
kuten ruokaa, bioraaka-aineita sekä puhdasta vettä ja ilmaa. Ne ovat myös
ympäristöä sääteleviä ja ylläpitäviä palveluja kuten ravinteiden kiertoa,
ilmakehän hiilen sidontaa, kosteikkojen antamaa tulvasuojaa ja kasvien
pölytystä.
Ekosysteemipalvelut eli luonto kokonaisuudessaan on myös kulttuurimme ja
hyvinvointimme keskeinen osa tarjoten virkistystä, terveyttä ja esteettisiä
arvoja.

Vihreä kasvulla puolestaan tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja
resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa
taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista
oikeudenmukaisuutta.

Ekosysteemipalvelujen merkityksen tunnistaminen ja niihin liittyvän lisäarvon
luominen on melkoinen haaste myös vihreälle kasvulle.
                           Esittäjän nimi alatunnisteeseen                      3
Biotalousstrategia Suomelle
Visio: Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja
kestävän kasvun perusta

Biotalous merkitsee
• hyvinvoinnin, vaurauden ja kestävän kasvun perustaa
• biotaloudessa piilevien mahdollisuuksien hyödyntämistä uutena
  kasvuna
• luonnonvarojen käyttöä kestävästi ekosysteemipalveluita
  kunnioittaen
• biotalouden aineettomien hyötyjen ymmärtämistä
• osaamiseemme ja luonnonvaroihin pohjautuvia korkean
  lisäarvon tuotteita

Strategiaan valitaan 4 - 5 ”strategista kärkitavoitetta”

                        Esittäjän nimi alatunnisteeseen             4
Kärkitavoitteita biotaloudelle
1. Biotalouden resurssien saatavuus, kestävyys ja hyväksyttävyys
   • Kestävän biotalouden resurssien inventointi (biomassat ja
      ekosysteemipalvelut)
    • Markkinoiden toimivuuden edistäminen
2. Totuttujen rajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen
   luomiseksi
    • Koulutus
    • Kumppanuudet (yritykset, kunnat, seutukunnat)
3. Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen
   kaupallistamiseksi
    • Kokeiluhankkeiden rahoitus, pääomarahoitus
    • Markkinatiedon kerääminen ja ennakointi
4. Hyvinvointia ja kilpailukykyä paikallisilla ratkaisuilla
    • Terveyden ja hyvinvoinnin kokeilut ja palvelut
    • Alueellisten voimavarojenhyödyntäminen - toimijat, arvoverkot,
      resurssit


                       Esittäjän nimi alatunnisteeseen             5
Luontostrategia
Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.2012
Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön
strategiasta vuosille 2012 – 2020
”Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi”
Luonto osaksi valtavirtaa:
  • Taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen käyttöä koskevan
    päätöksenteon keskiöön
  • Tieto, ymmärrys, kannustimet ja mittarit
”Kulttuuriluonto”
  • Perinnebiotooppien ylläpito
  • Viljely- ja puutarhakasvien, metsäpuiden, kalaston ja kotieläinrotujen
    perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen
Huomio myös muihin ihmisen muokkaamiin ympäristöihin:
 • Uusympäristöt, kaupunkiluonto (vihreä infra)

Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia - valmisteilla
                           Esittäjän nimi alatunnisteeseen                   6
Yhteinen ja yksityinen maisema

Välineitä maiseman arvon luomiseen:

• Jokamiehenoikeudet
• Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu – maakuntakaava, yleiskaava,
  asema- ja ranta-asemakaavat; arvokkaat maisema-alueet
• Kansalliset kaupunkipuistot
• Virkistysaluereitit
• Luonnonsuojelualueet, maisemanhoitoalueet
• Luonnonhoitosuunnitelmat ja suojelusopimukset yksityismailla
• Maisemanhoitosuunnitelmat
• Yksittäiset maisemakohteet
• Maisema-arvokauppa


                      Esittäjän nimi alatunnisteeseen            7
Verkostot ja palvelukokonaisuudet

Sijoita kuva esitykseen
napsauttamalla kuvaketta


• Kuva rytmittää ja lisää
  kiinnostavuutta
• Parhaimmillaan kuva ja teksti
  vahvistavat toisiaan
• Kevennä kuvien resoluutiota
  kuvapankissa, muuten esityksen
  koko kasvaa



Majoitusta ja ravintolatoimintaa Mustasaaressa, UNESCO:n maalimanperintökohteen tuntumassa.

                                Esittäjän nimi alatunnisteeseen                               8
Vahvat tarinat ja yhteistyö

Sijoita kuva esitykseen
napsauttamalla kuvaketta


• Kuva rytmittää ja lisää
  kiinnostavuutta
• Parhaimmillaan kuva ja teksti
  vahvistavat toisiaan
• Kevennä kuvien resoluutiota
  kuvapankissa, muuten esityksen
  koko kasvaa



Jurmon maisemaa Saaristomerellä – ”Jurmon kylä - lähimpänä merta”

                               Esittäjän nimi alatunnisteeseen      9
Lisätietoja
ymparisto.fi
biotalous.fi
luontoon.fi

Merja.Saarnilehto@ymparisto.fi

Merja Saarnilehto 11.3.2013: Maiseman arvo ja sen tuotteistaminen

  • 1.
    Maiseman arvo jasen tuotteistaminen Merja Saarnilehto, ylitarkastaja Maiseman tarina -seminaari Sitrassa 11.3.2013
  • 2.
    Etelä-Savon maisemissa Savonlinnan tori,matkustajasatama, Aarno Cronvallin aamunavaus, etelärannan kävelytiet ja venelaiturit, Linnankadun loppupään puutarhat, Riihisaari, lounas Joel Lehtosen ikkunan ääressä; tervantuoksu, kuohuviini, pääskyset ja höyrylaivan ääni illalla Olavinlinnan bastionin muurilla.. Uusi ohikulkutie ja kävelytiet Törninpyörän vastarannalla.. Kaupunkipuistohanke ja uudet asuntoalueet.. Pihlajaveden saaristo, hiekkarannat ja silokalliot, Kongon kapea, kaakkuri ja tikankontti, saaristoasutus ja loma-asunnot, höyrylaivaharrastajat, veneilijät ja melojat, kantarellit ja mustikat, kalastus- ja hiihtoretket, jääsauna Paatisen selällä.. Punkaharjun ”lohikäärmeenselkä”, rautatie ja arboretum, kahvit Valtionhotellin terassilla, harjupolut ja kellervä keulankärki, Retretti, Kesämaa ja Harjunportti, matkailu- ja ratsutilan ystävällinen touhu Vaahersalossa (ja ne savustetut muikut rantapaviljongissa!) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
  • 3.
    Ekosysteemipalvelut ja vihreäkasvu Ekosysteemipalvelut ovat luonnonprosessien tuottamia hyötyjä ja palveluita, kuten ruokaa, bioraaka-aineita sekä puhdasta vettä ja ilmaa. Ne ovat myös ympäristöä sääteleviä ja ylläpitäviä palveluja kuten ravinteiden kiertoa, ilmakehän hiilen sidontaa, kosteikkojen antamaa tulvasuojaa ja kasvien pölytystä. Ekosysteemipalvelut eli luonto kokonaisuudessaan on myös kulttuurimme ja hyvinvointimme keskeinen osa tarjoten virkistystä, terveyttä ja esteettisiä arvoja. Vihreä kasvulla puolestaan tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ekosysteemipalvelujen merkityksen tunnistaminen ja niihin liittyvän lisäarvon luominen on melkoinen haaste myös vihreälle kasvulle. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
  • 4.
    Biotalousstrategia Suomelle Visio: Biotaloudenkestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kestävän kasvun perusta Biotalous merkitsee • hyvinvoinnin, vaurauden ja kestävän kasvun perustaa • biotaloudessa piilevien mahdollisuuksien hyödyntämistä uutena kasvuna • luonnonvarojen käyttöä kestävästi ekosysteemipalveluita kunnioittaen • biotalouden aineettomien hyötyjen ymmärtämistä • osaamiseemme ja luonnonvaroihin pohjautuvia korkean lisäarvon tuotteita Strategiaan valitaan 4 - 5 ”strategista kärkitavoitetta” Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
  • 5.
    Kärkitavoitteita biotaloudelle 1. Biotaloudenresurssien saatavuus, kestävyys ja hyväksyttävyys • Kestävän biotalouden resurssien inventointi (biomassat ja ekosysteemipalvelut) • Markkinoiden toimivuuden edistäminen 2. Totuttujen rajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi • Koulutus • Kumppanuudet (yritykset, kunnat, seutukunnat) 3. Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi • Kokeiluhankkeiden rahoitus, pääomarahoitus • Markkinatiedon kerääminen ja ennakointi 4. Hyvinvointia ja kilpailukykyä paikallisilla ratkaisuilla • Terveyden ja hyvinvoinnin kokeilut ja palvelut • Alueellisten voimavarojenhyödyntäminen - toimijat, arvoverkot, resurssit Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
  • 6.
    Luontostrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.2012 Suomenluonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategiasta vuosille 2012 – 2020 ”Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi” Luonto osaksi valtavirtaa: • Taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen käyttöä koskevan päätöksenteon keskiöön • Tieto, ymmärrys, kannustimet ja mittarit ”Kulttuuriluonto” • Perinnebiotooppien ylläpito • Viljely- ja puutarhakasvien, metsäpuiden, kalaston ja kotieläinrotujen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen Huomio myös muihin ihmisen muokkaamiin ympäristöihin: • Uusympäristöt, kaupunkiluonto (vihreä infra) Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia - valmisteilla Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
  • 7.
    Yhteinen ja yksityinenmaisema Välineitä maiseman arvon luomiseen: • Jokamiehenoikeudet • Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu – maakuntakaava, yleiskaava, asema- ja ranta-asemakaavat; arvokkaat maisema-alueet • Kansalliset kaupunkipuistot • Virkistysaluereitit • Luonnonsuojelualueet, maisemanhoitoalueet • Luonnonhoitosuunnitelmat ja suojelusopimukset yksityismailla • Maisemanhoitosuunnitelmat • Yksittäiset maisemakohteet • Maisema-arvokauppa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
  • 8.
    Verkostot ja palvelukokonaisuudet Sijoitakuva esitykseen napsauttamalla kuvaketta • Kuva rytmittää ja lisää kiinnostavuutta • Parhaimmillaan kuva ja teksti vahvistavat toisiaan • Kevennä kuvien resoluutiota kuvapankissa, muuten esityksen koko kasvaa Majoitusta ja ravintolatoimintaa Mustasaaressa, UNESCO:n maalimanperintökohteen tuntumassa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8
  • 9.
    Vahvat tarinat jayhteistyö Sijoita kuva esitykseen napsauttamalla kuvaketta • Kuva rytmittää ja lisää kiinnostavuutta • Parhaimmillaan kuva ja teksti vahvistavat toisiaan • Kevennä kuvien resoluutiota kuvapankissa, muuten esityksen koko kasvaa Jurmon maisemaa Saaristomerellä – ”Jurmon kylä - lähimpänä merta” Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
  • 10.