Miten tietoa kaytetaan paatoksenteossa selvityksen havaintoja

Miten tietoa kaytetaan paatoksenteossa selvityksen havaintoja

• 1.
  Miten tieto käytetäänpäätöksenteossa? Selvitys kansanedustajien tiedonkäytöstä lainsäädäntötyöhön liittyvässä päätöksenteossa Joonas Leppänen, asiantuntija, Sitra Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra 24.11.2020
• 2.
  Selvityksen toteutus 40 haastateltua,kevät 2020 Yhdistetty prosessidataa hallituksen esitysten käsittelystä valtioneuvostosta ja eduskunnasta vuosilta 2015-kevät 2020. Sitran muut selvitykset (mm. kansalaiskysely ja kansanedustajien somen käyttö, kansainvälinen vertailu teknologioiden käytöstä) Yhteistyö eduskunnan päätöksenteon tietotuki -hankkeen kanssa
• 3.
  Tiedon määrä hankaloittaa tiedon omaksumista1/2 - Tiedon käytön kannalta keskeisin haaste on tiedon runsaus - Kansanedustajilla on erittäin suuri työkuorma - Haaste on löytää sellaisia tiedon suodattamisen tapoja jotka palvelee kansanedustajien työtä - Tärkein tiedon hakemisen väline on googlen hakukone - Vaikeiden lakiesitysten kannalta kaiken relevantin tiedon löytäminen ja omaksuminen lähes mahdotonta
• 4.
  Tiedon määrä hankaloittaatiedon omaksumista 2/2 - Sitran aikaisemmassa selvityksessä Miten kansaa edustetaan? tunnistettiin kansanedustajien työn kannalta olennainen jako muodollisjuridiseen ja poliittiseen työhön - Molemmat osat ovat keskeisiä kansanedustajien työn kannalta – eduskunta instituutiona keskittyy pääasiallisesti muodollisjuridiseen puoleen - Eduskunnan työn keskittyminen muodollisjuridiseen puoleen hankaloittaa työn aikatauluttamista, jolloin aikaa ei löydy tiedon omaksumiselle ja syventämiselle - Aiempi aihepiirin selvitys, joka julkistettiin helmikuussa 2020: Miten kansaa edustetaan?
• 5.
  Miten ja mistätieto tulee? - Tietoa tulee eduskuntaan monesta eri lähteistä - Tieto suodattuu useimmiten keskeisten henkilöiden kautta – Tämä luo tiedon portinvartija ilmiön – Tiedon saanti ja poliittinen valta nivoutuu yhteen - Eduskunnan omat tiedon tuottamisen palvelut ovat osittain päällekkäisiä – Tietopalvelu, kirjasto sekä eduskuntaryhmien kansliat
• 6.
  Valtioneuvosto ja eduskunta.Kaksi eri tiedon tuottamisen prosessia Valtioneuvoston valmistelussa käytetään paljon tietoa, joka ei siirry eduskuntaan - Eduskunnassa aloitetaan osin tiedon tuottamisen prosessi uudelleen – Jopa samoja asiantuntijoita kuullaan sekä eduskunnassa, että valtioneuvostossa samasta aiheesta - Valiokunnat keskenään erilaisia. Ei ole yhtenäistä toimintatapaa - Hallituspuolueiden ja opposition edustajien tiedon saatavuudessa epäsuhta - Päätöksenteossa ei ole yhtenäistä tietopohjaa -
• 7.
  Julkinen keskustelu 1/2 -Kansalaisten osallistumisen kannalta on olennaista, että julkinen keskustelu ja päätöksenteko on samanaikaista. - Selvityksen mukaan julkinen keskustelu käydään etenkin sosiaalisessa mediassa nokittelevaan sävyyn tavoitteena saada mahdollisimman paljon julkisuutta. – Ei palvele osallistumista – Voi vieraannuttaa kansaa lisää päätöksentekijöistä - Lainsäädäntöprosessin vaikeaselkoisuus sekä vääräaikainen julkinen keskustelu luo tilanteen, jossa osallistuinen on mahdotonta.
• 8.
  Julkinen keskustelu 2/2
• 9.
  Lainsäädäntöprosessi ja tiedon käyttö1/2 - Liittyvät keskeisesti yhteen - Selkeä ja avoin prosessi mahdollistaa uusien tiedon tuottamisen muotojen käyttöönottamisen - Mahdollistaa eri vaiheiden ennakoinnin, jolloin tietoa saadaan prosessiin liitettyä oikea-aikaisesti - Valiokunnat voivat mitoittaa työnsä ongelman tason perusteella
• 10.
  Lainsäädäntöprosessi ja tiedon käyttö2/2 - Mahdollistaa tiedon tuotannon, jossa yhteinen tietopohja rikastuu prosessin edetessä - Yhteinen tietopohja mahdollistaa myös paremmin kansalaisten osallistumisen - Selkeä ja avoin prosessi mahdollistaa ennakointitiedon,asiantuntijatiedon, ja kansalaisten kokemustiedon yhteensovittamisen
• 11.
  Lainsäädäntöprosessin kuvaaminen auttaa hahmottamaan päätöksenteon pisteetja niihin liittyviä tietotarpeita - Muodollisjuridiset prosessit on dokumentoituja. Menettelyt vaihtelevat kuitenkin valtioneuvoston sisällä ministeriöittäin sekä eduskunnassa valiokunnittain. - Poliittiset prosessit vaihtelevat eduskuntaryhmittäin eivätkä ole kaikilta osin dokumentoitu.
• 12.
  Data mahdollistaa lainsäädäntöprosessin analysoinnin Eduskunta +Datanlaatu pääosin hyvä ja sitä on kaikista päätöksenteon vaiheista - Datan poimintaa varten ei avointa rajapintaa Valtioneuvosto +Rajapinta datan poimintaa varten (Hanke-ikkuna) - Ministeriöillä erilaisia kirjaamiskäytäntöjä ja datan saatavuus vaihtelee ministeriöittäin Eduskunnasta ja valtioneuvostosta yhdistetty data + Järjestelmät mahdollistavat analysoinnissa tarvittavan datan keräämisen - Datan yhdistämistä ja analysoimista varten tarvitaan yhteiset kirjaamiskäytänteet - Kattava data kaikista vaiheista mahdollistaisi esim. läpimenoaikojen analysoinnin, vertailun sekä auttaisi kehittämis- kohteiden hahmottamisessa
• 13.
  Datan visualisoinnilla apua lainsäädäntöprosessin - läpinäkyvyyteen - ennakointiin -resurssointiin - tiedonkäytön oikea-aikaisuuteen - johtamiseen - kehittämiseen
• 14.
  Huomisen päätöksenteko "Nykyisten kompleksistenongelmien maailmassa olisi syytä ottaa käyttöön mahdollisimman edistynyttä data-analytiikkaa ja tekoälyä ilmiöpohjaisten ja jatkuvasti päivittyvien tilannekuvien laadintaan."
• 15.
  Oppiva lainsäädäntöprosessi -kehittämisehdotuksia Yhteistyöryhmän perustaminenkoordinoimaan lainsäädäntötyön kokonaisuutta ja nimetään asiantuntija jatkuvan kehittämisen fasilitointiin. Kirjaamiskäytänteiden yhtenäistäminen Tietopalvelun ja tiedon tuotannon selkeyttäminen sekä vahvistaminen Valiokuntatyön käytänteiden kehittäminen osana lainsäädäntöprosessia ja siihen liittyvää tiedon käyttöä Eduskuntaryhmät ja näiden kansliat otetaan mukaan eduskunnan tiedonkäytön kehittämiseen
• 16.
  sitra.fi @sitrafund