Keskeisiä käsitteitä
• Rahatalous
• Keksintö
• Tekstiiliteollisuus
• Kehruu-Jenny
• Höyrykone
• Liukuhihna
• Kaupungistuminen James Watt keksi
höyrykoneen.
• Slummi
• Kolera
• Luokkayhteiskunta
• Työväenluokka
• Keskiluokka
3.
Maatalousyhteiskunnasta teolliseksi
yhteiskunnaksi
Maatalousyhteiskunta Teollinen yhteiskunta
• Omavaraistalous • Rahatalous Palkkatyö
– Kaikki tarvittava tehdään itse – Tarvittavat asiat ostetaan
• Elämä rytmittyy vuorokauden- ja • Töissä työaikojen mukaan
vuodenajan mukaan
– Kello määrää elämää
– Kellolla ei juuri merkitystä
• Työaika, vapaa-aika, loma-aika
• Ei varsinaista ”vapaa-aikaa” tai lomia
• Maaseutu • Kaupungit
• Elämä omassa kylässä • Maailma on avoin
• Kulutetaan vain välttämätön • Kulutetaan minkä ehditään
4.
1800-luvulla teollisen vallankumouksen
1700-luvullasuurin osa ihmisistä asui edetessä työläisten rahapalkat paranivat
maaseudulla tehden töitä ruokapalkalla hiljalleen. Ylimääräisen rahan pystyi
kuluttamaan tuotteisiin
5.
Teollinen vallankumous:
•Alkoi Iso-Britanniassa 1700-l lopulla
• ”Vallankumous” kesti vuosikymmeniä
• Syntyi tekstiiliteollisuudesta
Englannissa yhteiskunnalliset olot, elintaso ja tarve
tukivat teollisen vallankumouksen syntymistä
6.
Täydennä lauseet (kpl7)
Teollinen vallankumous alkoi ________________ 1700-luvun
jälkipuoliskolla. Ensimmäinen teollisuudenala oli _______________ .
Teollistumista vauhditti monet uudet __________ .Eräs tärkeimmistä
uutuuksista oli ___________ , jota voitiin hyödyntää esimerkiksi
tehdaskoneiden voimanlähteenä. Koneen keksi ____________ ___.
Kaupankäynti alkoi vilkastua, kun keksittiin _____________ ja
___________ , jotka nopeuttivat ja helpottivat ihmisten ja tavaroiden
liikkumista.
1800-luvun loppupuolella johtaviksi teollisuusvaltioiksi nousivat
___________ ja ______________ . Suomessa teollinen
vallankumous lähti käyntiin ulkomaisten yrittäjien ansiosta vasta
________________________ .
Mikä on keksintö?
Keksintöesittää ongelmaan uuden ja yllättävän käytäntöön sovellettavissa
olevan ratkaisun. Keksintö on jokin uusi laite tai menetelmä tai parannus
olemassa olevaan. Keksintö saattaa myös perustua jo tunnetun tekniikan
uudenlaiseen soveltamiseen.
Keksinnön takana on aina ihminen, keksijä. Keksijän ominaisuuksia ovat
uteliaisuus, sinnikkyys, määrätietoisuus ja luovuus, kenties optimismikin.
Keksijällä on palava halu ratkaista jokin ongelma.
Määrä x 20
Nopeus x 10
= kuljetus tuli
nopeammaksi ja
halvemmaksi
Rautateitä myös vastustettiin. Lue työkirjan s. 30 kolme uutista ja vastaa:
a) Etsi teksteistä vähintään kolme seikkaa, joilla rautateitä vastustettiin.
b) Miten uutisissa puolusteltiin höyrykulkuneuvoja?
13.
Merkittäviä teollisia keksintöjäteollistumisen aikakaudelta
1767 Kehruu-Jenny (Hargreaves, Iso-Britannia)
1769 Höyrykone (Watt, Iso-Britannia)
1784 Kutomakone (Cartwright Iso-Britannia)
1807 Siipirataslaiva (Fulton, USA
1814 Höyryveturi (Stephenson, Iso-Britannia)
1836 Laivan potkuri (Ericsson, Ruotsi)
Tehtäviä / keskusteltavaksi:
1837 Sähkölennätin (Morse, USA)
1837 Valokuvaus (Daguerre, Ranska) 1. Onko joukossa keksintöjä, joista
1852 Sähköhehkulamppu (Göbel, Saksa) et tiedä mitä ne ovat?
1959 Polttomoottori (Lenoir, Ranska)
1866 Sähkögeneraattori (von Siemens, Saksa)
2. Onko keksijöiden joukossa
1867 Dynamiitti (Nobel, Ruotsi
1867 Kirjoituskone (Sholes, USA) tuttuja nimiä (esim. nykyisistä
1876 Nelitahtimoottori (Otto, Saksa) tuotemerkeistä tuttuja)?
1876 Puhelin (Bell, USA)
1877 Fonografi (Edison, USA) 3. Missä maissa on tehty
1885 Auto (Daimler, Benz, Saksa merkittäviä keksintöjä?
1888 Polkupyörän ilmarenkaat (Dunlop, USA
1895 Langaton lennätin (Marconi, Italia)
1895 Röntgensäteet (Röntgen, Saksa)
1897 Dieselmoottori (Diesel, Saksa)
1898 Radium (P & M Curie, Ranska)
1900 Ilmalaiva (von Zeppelin, Saksa)
14.
Viime vuosituhannen merkittävimmät
keksinnöt maailmassa
Keksintösäätiön laatima lista viime vuosituhannen
merkittävimmistä keksinnöistä maailmassa on seuraava:
• kirjapainokone
• höyrykone
• puhelin
• muovi
• röntgensäteet
• penisilliini
• tietokone
• transistori
• DNA-rakenne
• Internet
15.
Viime vuosituhannen
merkittävimmät keksinnötSuomessa
Suomalainen keksinnöllisyys on saavuttanut näyttäviä tuloksia oikeastaan
vasta 1900-luvulla ja erityisesti sen viimeisinä vuosikymmeninä.
Keksintösäätiön laatima merkittävimpien suomalaiskeksintöjen lista on
seuraava:
• ABLOY-lukko
• Suomi-konepistooli
• AIV-rehu
• liekkisulatto metallien valmistuksessa
• ksylitoli-makeutusaine
• paperikoneiden kehitys- ja ympäristösuojelukeksinnöt
• sykemittari
• luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet
• matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt (esim.
SMS)
• kolesterolia vähentävä margariini
• Internetin salausjärjestelmä
Tiivistelmä (kpl 7)
Teollinenvallankumous tarkoittaa Englannissa 1700-luvun lopussa alkanutta
tapahtumaketjua, jonka myötä suurin osa ihmiskuntaa on siirtynyt koneelliseen
massatuotantoon. Ensimmäinen ala jossa oli tarvetta kysynnän vuoksi tehostaa
tuotantoa oli tekstiiliala.
Oleellisessa osassa teollisessa vallankumouksessa oli keksinnöt, jotka ratkaisivat
tuotantoon liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Kehruu-Jenny (1765) nopeutti
langantuotantoa. James Wattin parantamaa höyrykonetta (1769) voitiin hyödyntää
mm. junassa, joka kymmenkertaisti kuljetettavan tavaran määrän ja nopeuden.
Miten teollinen vallankumous on muuttanut maailmaa? Suoranainen muutos oli
tuotannon merkittävä kasvu eli siirtyminen massatuotantoon. Ennen tavarat oli
valmistettu käsivoimin itse; nykyisin yksi tuote saattaa käydä läpi monia
työntekijöitä, yrityksiä ja maita. Vielä 1600-luvulla suurin osa ihmistä asui
maaseudulla viljellen ruokaa omiin tarkoituksiinsa. Teollisen vallankumouksen myötä
ihmiset muuttivat kaupunkeihin työskentelemään rahapalkalla.
Palkkojen nousun myötä ihmisillä oli myös varaa ostaa esim. valmistamiaan tuotteita
– kulutusyhteiskunta syntyi. Myös ihmisen ja luonnon välinen suhde muuttui.
Aikaisemmin tuotantoa oli pyöritetty lihaksilla, eläimillä tai tuuli- ja vesivoimalla.
Teollistumisen myötä fossiiliset polttoaineet (mm. öljy) valjastettiin käyttöön, mikä
on lisännyt saastumista ja ympäristötuhoja.
Teollinen vallankumous ei siis ole nopea mullitus kuten esimerkiksi Ranskan
vallankumous. Englannin teollistuttua muut Euroopan ottivat nopeasti mallia.
Teollistumisen toisessa vaiheessa 1800-luvun lopulla syntyi nykyinen
maailmanlaajuinen talousjärjestelmä.
20.
Tehtäviä
Kirjoita kysymykset vihkoonja vastaa niihin kirjaa
apuna käyttäen (s. 45-50).
1. Rautateiden merkitys teollistumisessa?
2. Mikä oli siirtomaiden rooli teollistumisessa?
3. Mikä oli teollisen vallankumouksen toinen
vaihe?
21.
Vastauksia
1) Rautateiden merkitysteollistumisessa?
• Nopeuttivat ja lisäsivät ihmisten ja tavaroiden liikuttamista (esim.
raaka-aineet tehtaalla -> valmiit tuotteet kauppoihin)
2) Mikä oli siirtomaiden rooli teollistumisessa?
• Siirtomaa = Eurooppalaisen valtion valloittama merentakainen
alue 1800-luvulla. (Afrikka, Aasia)
• Siirtomaista riistettiin raaka-aineet ja myytiin valmiita tuotteita
• Nykyinen kaupankäynti toimii liki samalla tavalla!
3) Mikä oli teollisen vallankumouksen toinen vaihe?
• Mm. Saksa ja USA teollistuivat
• Perustui metalliteollisuuteen ja sähköön
2) Kaupungistuminen:
•Maaseudulla liikaväestöä
-> kaupungeissa tarvetta työvoimalle (tehtaat)
Uusia kaupunkeja syntyi hyvien kulkuyhteyksien varsille (joet,
hiilikentät, raiteet, rannikko)
29.
Elintaso noustessa, ilmastonlämmetessä (maatalous) ja
sairaanhoidon (mm. rokotteet, immuniteetti)
parantuessa Euroopan väkiluku lähti kasvuun
Väestö x 3 1750-
1900
30.
Kaupungit kasvoivat
1800-l:n aikanarajusti:
Lontoo n. 1,2 milj. => 7,2 milj.
Pariisi n. 0,6 milj. => 2,7 milj.
Berliini n. 0,2 milj. => 1,8 milj.
Pietari n. 0,2 milj. => 1,6 milj.
31.
Nopean kaupungistumisen ongelmia:
• Slummit
• Epäpuhtaus
• Taudit
• Saasteet
• Liikenne
Työväki asui ahtaasti ja Slummeissa ei ollut nykymukavuuksia
epämukavasti slummeissa kuten viemäröintiä
32.
Asuinalueet
Keskiluokka asui esikaupunkialueella;
Slummi kaupungin laitamilta
kaukana kaupungin epämukavuuksista
33.
Tartuntatauteja
1) Kolera
-Vatsa- ja suolistotauti,
- Kuolleisuus 50%
2) Lavantauti
- Bakteerin aiheuttama suolistosairaus
- Kuume, päänsärky,
punanäppyläihottuma
- 4-5 viikkoa
- Jälkitaudit: suolistoverenvuoto ja
keuhkotulehdus
3) Isorokko
34.
3) Elintason nousu
->palkkatyö ja kulutus
Työläisten palkka ja sitä myötä elintaso nousi hiljalleen 1800-luvulla
Keskitulo Englannissa 1200-2000
Täydennä lauseet (kpl8)
Työväestön asuinolot olivat 1800-luvun teollisuuskaupun-
geissa usein kehnot.
Monet asunnot olivat pieniä ja niistä puuttui sekä
____________ että viemäri. Ruoantähteille ja muille
____________ ei ollut keräilyastioita, vaan ne heitettiin
joko kadulle tai pihalle mätänemään. Kaikkein köyhin väki
asui maan alla olevissa _____________ , joissa oli usein
pilkkopimeää.
Teollisuuskaupungeissa asuvat pienet lapset kärsivät usein
_____________ , joka johtui pilaantuneesta maidosta.
Monet aikuiset taas sairastivat ____________. Pelätyin
kulkutauti oli _____________ , joka levisi usein laivojen
mukana maasta toiseen.
41.
Tiivistelmä (kpl 8)
1750-1900välisenä aikana Euroopan väkiluku kolminkertaistui. Syynä tähän
oli parantuneet elinolosuhteet: lämmin ilmasto (maanviljely), lääketieteen
kehittyminen (mm. rokotteet) ja elintason nousu. Nopean väestönkasvun
vuoksi maaseudulla ei ollut tarjota kaikilla töitä tai ruokaa. Suurin osa
ihmisistä muuttikin maalta kasvaviin teollisuuskaupunkeihin, joiden tehtailla
oli tarjota työpaikkoja.
Nykyisissä kaupungeissa on organisoitu jätehuolto, julkinen liikenne sekä
pyritti lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. 1800-luvulla nopea
kaupungistuminen (esim. Lontoo) aiheutti alussa ongelmia
kaupunkisuunnittelulle. Kaikille ei riittänyt asuntoja, joten ihmiset asuviat
ahtaasti (slummit). Kaikissa taloissa ei ollut viemäröintejä tai jätehuoltoa,
roskat saatettiin heittää kadulla. Suuri ihmismäärä houkutteli myös rikollisia.
Lisäksi ihmisten liikkuminen kaupungissa oli hankalaa.
Epämukavuuksista huolimatta kaupungit nähtiin houkuttelevina paikkoina.
Monelle kaupungin tehdastyö tarjosi pitkällä tähtäimellä elintason nousua.
Suurkaupungit tarjosivat myös enemmän vapauksia; pienissä
maaseutukylissä oli helposti tarkkailun alaisena. Suurkaupungit ovatkin aina
olleet eri kulttuurien kohtaamispaikkoja, mikä on synnyttänyt kulttuurimme
huippusaavutuksia.
42.
Teollisuuskaupungeissa vaivasivat saasteet,
Kaupunkien epähygieenisyys, ahtaus ja sairaudet.
vetovoima:
• Elintaso nousi
• Vapaampi elämä ->
irti kylän ”kahleista”
(etenkin naiset)
Teollinen vallankumous ja elintason Naiset työnteossa: naisille maksettiin
nousu; pienet palkat, mutta parempi pienempää palkkaa kuin miehille. Myös
kuin ei mitään oikeudellinen asema oli heikko
43.
Toinen teollinen vallankumous
•N. 1870 =>
• Sähkön siirto =>
Voimalat, sähkövalot, sähköraitiovaunut
• Tehtaissa ei enää tarvita omaa höyrykonetta
• Polttomoottori mullistaa maantieliikenteen
• Lentokone 1903 =>
• Kemianteollisuus kehittyy tekstiili- teräs- ja
konepajateollisuuden rinnalle
