Oppisopimuskoulutus kunniaan

Luin tuossa toissapäivänä aamun aviisia ja siinä oli kirjoitus otsikon aiheesta. Viimeinkin tämä aihe nostettiin tapetille.

Kun ajattelee perusopetuksen muutosta, niin peruskoulua on syytetty jo vuosien ajan siitä, että se tekee tasapaksuja kansalaisia. On myös tunnettua, että on ihmisiä, jotka ovat lukutoukkia ja niitä, jotka ovat kädellisiä. Peruskoulussa kädentaitoja on vähän. Ennen muinoin oli kansa-, kansalais- ja oppikoulut. Oppikouluun siirtyivät lukutoukat jo neljännen kansakoululuokan jälkeen. Osa heistä jatkoi lukioluokilla (viisi vuotta), osa siirtyi ammatillisiin oppilaitoksiin. Virallisesti kansakoulua kesti kuusi vuotta ja sen päälle kolmivuotinen kansalaiskoulu, jossa kädentaidot näyttelivät vahvaa osaa. Tytöillä oli seitsemän tuntia viikossa käsitöitä ja kotitaloutta, joka sisälsi myös kodin- ja lastenhoidon. Kotitaloustunneilla myös ateriat katettiin kauniisti. Tämän lisäksi oli ensimmäisenä vuonna konekirjoitus oppiaineena ja seuraavilla kirjanpito ja kauppaoppi. Pojilla oli vastaavasti puu- ja metallityö sekä elektroniikka. Kuten aiemmin kirjoitin, niin itse pääsin sairaalan konekirjoittajaksi, sillä konekirjoitusnumeroni oli yhdeksän, virallisten testien mukaan, mutta niitä ei hyväksytty virallisiksi, sillä sitä ei oltu tehty kauppa- tai sihteeriopistossa, joilla oli virallinen oikeus kokeiden suorittamiseen.

On totta, ettei kaikkia nuoria kiinnosta istua koulunpenkillä tavaamassa ja tuossa aamun aviisissakin yksi oli lopettanut ammattikoulun opetuksen kesken, joka on tunnettu asia ollut jo pitkään, sillä opetus on muuttunut liian teoriakeskeiseksi. Toki oppisopimusopiskelijan on oltava aloitteellinen, kiinnostunut ja ahkera, sillä opetuksen mukana tulee myös teoria ja ilman teoriaa ei selvitä. Teoria on monelle kädentaitoiselle kuitenkin helpommin käsitettävä, kun se liittyy suoraan käytäntöön.

Hämmästyttää tämä nykyinen villitys saattaa kaikki tasa-arvoisiksi, vaikka näin ei voi olla, sillä aivomme toimivat erilailla. Tässä kohtaa on syytä puuttua ammattiliittoihin, jotka ajattelevat, että alemmalla palkalla työskentelevät ovat uhka nykyiselle työvoimalle. Työnantajalle oppisopimus on tehty liian kalliiksi, juuri yllämainitusta syystä. Tunnettu tosiasia on myös se, että kuka palkkaa juuri koulunpenkiltä tulleen nuoren, jolla ei ole työkokemusta. Muistan tuon hilpeän, huumorilla laaditun työilmoituksen, jossa edellytettiin 20 vuoden ikää ja 30 vuoden työkokemusta. Hieman hankala yhtälö, sanoisin.

Myös laki on tullut esteeksi tänä päivänä. Takavuosina meillä suoritti kolme nuorta ison E:n (työ- ja ajoharjoittelu), mutta tänään se ei enää onnistu. Kaikki kolme työllistyivät tuolloin meille tai meidän kauttamme, sillä olimme jo nähneet, kuinka he toimivat. Inssissä heillä oli tuttu työkalu, joka osaltaan vähensi jännitystä. Tämä on myös puoltavaa oppisopimuskoulutuksessa. Työnantaja näkee hyvin pian, onko nuoresta sen työn tekijäksi.

Moni nuori myös miettii, mikä minusta tulee aikuisena. Ammatinvalintaa taidetaan yhä opettaa vain yläasteella, mutta ala-asteella pitäisi olla esittelyssä erilaisia ammatteja (saattaa ollakin, ainakin vanhempien toimesta). Peruskoulujen yläasteelle tuli kansalaiskoulusta työharjoittelu (nykyisin taitaa olla Työ Elämään Tutustuminen). Meidän aikana työskenneltiin ohjattuna toisella luokalla ( vastaa peruskoulun 8 luokkaa) kaksi viikkoa ja kolmannella kolme viikkoa. Itse olin tuolloin ensimmäisen jakson päiväkodissa ja se oli todella mielenkiintoista, sillä päiväkoti oli rakennettu 1900-luvun alussa. Toisen paikan järjestin itse lahjatavarakauppaan, joka osoittautui myös miellyttäväksi paikaksi, mutta myös mielenkiintoiseksi. Toki tuohon aikaan oli vielä vallalla käsitys miesten ja naisten ammateista.

Saksassa oppisopimuskoulutus on yleistä ja siten nuorisotyöttömyys alhaista. Miksi yhteiskuntamme ei hyödynnä toimia, jotka on muualla koettu hyväksi? Oppisopimus koulutus on myös työnantajan etu. Me olisimme valmiit ottamaan oppisopimukseen muutaman kuljettajan, sillä niin taksi- kuin rahtipuolelta puuttuu kuljettajia ja nykyisellä vaatimustasolla niitä puuttuu vielä lisää.

Lainlaatijat ja ammattiliitot herätkää viimein.

Huumetesti

Kyllä nuo päivän lehdet jaksaa hämmästyttää päivittäin. Nyt on huolestunut Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, kun uusi huumetestilaki mahdollistaa korkeakouluissa ja ammattikouluissa tehtävät huumetestit.

Suora lainaus lehdestä: "Opiskelija voidaan määrätä testiin vain, jos hänen epäillään olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä, työssä oppimisessa tai harjoittelussa.".

Kuitenkin tuo liitto nyt on kauhean peloissaan, joten jälleen suora lainaus lehdestä: "Liitossa pelätään, että ilman koulun sisäisiä ohjeita käytännössä kuka tahansa henkilökunnasta voi määrätä opiskelijan testiin. Vaikka testin tulos olisi negatiivinen, opiskelija voi leimautua opiskelijayhteisössä.".

Testi voidaan siis tehdä vain, jos on aihetta epäillä oppilaan olevan kamoissa. Lisäksi laissa on selkeät määritteet, milloin voidaan tutkia, kuka näytteen tutkii, miten näytettä säilytetään ja vieläpä tulkitsee. Tässä lainaus tulkinnasta: "Huumausainetestausprosessissa testituloksen tulkinta on keskeinen vaihe testattavan oikeussuojan kannalta, sillä varmistettu positiivinen testitulos ei välttämättä merkitse sitä että todettu aine olisi peräisin huumekäytöstä. Tämän vuoksi valtioneuvoston asetukseen on otettu säännös,

jonka mukaan positiivisen testituloksen tulkitsee huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri (Medical Review Officer, MRO). Huumausainetestaukseen perehtyneeksi lääkäriksi katsotaan lääkäri, joka on saanut

sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen yhdessä järjestämän työelämässä tehtäviin huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, huumausaineiden farmakologiaa, testien tekemisen hyviä käytäntöjä ja tulkintaa sekä todistusten laatimista koskevan koulutuksen tai muun vastaavan koulutuksen. Testitulosta tulkitessaan lääkärin tulee valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan arvioida, johtuuko varmistettu positiivinen testitulos testattavalle mahdollisesti määrätystä lääkityksestä tai muusta hyväksyttävästä syystä vai onko kyse huumausaineiden käytöstä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen. Tätä arviointia suorittaessaan lääkärin tulee valtioneuvoston asetuksen mukaan antaa testattavalle mahdollisuus esittää käsityksensä varmistetun positiivisen testituloksen syystä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lääkäri konsultoi tarvittaessa analysoinnin suorittaneen laboratorion analytiikasta vastaavaa tutkijaa tai asiantuntijalääkäriä.".

Huumepitoisuuskoe, tuttavallisemmin HuPiKo, on on-off testi. Siinä selvitetään onko aineita käytetty vai ei. Puhtaasti huumausaineet (ruohot, spiidit, hepot, matkat, jne.) ovat luotettavia tulkinnaltaan, sillä niitä ei elimistö synnytä eikä niitä vahingossa sinne eksy. Testin ongelmana on kaksi heikkoa lenkkiä ja siksi lakiin on säädetty tuo yllä oleva tulkintasääntö. Nämä kaksi heikkoa lenkkiä ovat bentsodiatsepiimit ja niiden johdannaiset sekä morfiini ja sen johdannaiset.

Aloitetaan bentsodiatsepiimistä, jonka tunnetuin kauppanimi on Diapam. Se on heikoista lenkeistä se vähemmän heikko, koska sitä ei elimistö muodosta, vaan se tulee jollain tavalla nautittuna. Sen ongelma on pitkä puoliintumisaika. Puhtaalla bentsodiatsepiinillä se on kolme vuorokautta, johdannaisilla hieman lyhyempi yleensä. Miksi testi näyttää positiivista henkilöllä, joka on aivan tolkuissaan? Osa nukahtamis- ja unilääkkeitä ovat johdannaisia ja täten näyttävät tuloksen testissä osin tai kokonaan positiivisenä.

Morfiini ja sen johdannaiset ovat huumausainetestin heikoin lenkki. Koska testi on on-off testi, niin useimmilla ihmisillä se heilahtaa positiiviseksi. Jos otetaan samanlainen testi, mutta mittarina nanogrammat, niin jokainen on positiivinen. tämä siksi, ettei testi erota sisäsyntyisiä (endorfiinit) ja ulkoiset (morfiinit). Hyvin mennyt päivä nostaa nimittäin endorfiinitasoa. Tähän kohtaan vaikuttaa lääkkeet kaikkein eniten ja niiden ei tarvitse olla reseptilääkkeitä, myös lääkeyhdistelmät vaikuttavat testiin, osoittaen sen olevan positiivinen. Kodeiini, jota on käsikauppatavarana myydyissä yskänlääkkeissä nostaa elimistön omaa endorfiinipitoisuutta ja sen hajoamistuotteena syntyy morfiinin kaltaista tuotetta, joten testi on varmasti positiivinen. Nuha, allergia, ym. lääkkeistä osa heittävät testin positiiviseksi. En mainitse tuote niminä, joilla näitä kaupataan, mutta testin on saanut positiiviseksi lääkeyhdistelmä eli ehkäisypilleri ja ripulilääke.

Katson, että tuo Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto ottaa kierroksia turhaan, vai onko niin, että he tietävät:

Hortonomit harhailevat ruohossa.

Matkailuoppaat matkaavat.

Asentajat amissa.

Insinöörit imppaa.

Kokit kokkaa kokassa.

Juu, juu herrat. Jos te olette noin herkkänahkaisia, niin eikö voitaisi testata kaikkia. Päiväkotien ja koulujen (asteesta riippumatta) pihoille portit, joissa on alkolukot. Yläasteella kun tuppaa osa olemaan jurrissa jokaisena koulupäivänä. Kouluun mennessä olisi portin pielessä vielä bajamaja kusinäytteen ottoa varten, ettei kouluun livahtaisi oppilas, joka olisi jotain ottanut. Työpaikoillahan huumetestit on käytössä ja alkolukot myös. Kukaan ei tästä nosta älämölöä. Se vaan on elämää.

Vai haluatteko kenties:

Lentokapteenit matkaavat korkealla.

Merikapteeni seilaa marissa.

Hoitajat hepoissa.

Sielunhoitajat sumussa.